Nashville Predators liittyi liigaan Expansion Draftin kautta kaudeksi 1998-1999. Seuran mukaan tulon myötä NHL-kiekko laajeni jälleen uudelle eksoottiselle alueelle, Tennesseehen. Kyseisessä kaupungissa ei jäätä oltu aiemmin nähty paljon muualla kuin krogilasin pohjalla. Kaupunki lahjoitti saman tien seuralle aivan uuden areenan Gaylord Entertaimen Centerin. Joukkue sai kantrikaupungissa muutenkin hienon vastaanoton. Otteluissa kävi mukavasti porukkaa, vaikka kiekkotietämys ei keskimääräisesti suurta ollutkaan. Ihmiset eivät nimittäin säännöistä paljoa tienneet. Tämä näkyi muun muassa suosionosoitusten suhteessa. Yleisö saattoi pitää kovaakin meteliä kun kiekko osui kovan laukauksen jälkeen pleksiin, koska siitä lähti voimakas ääni. Ottelutapahtumissa näkyivät vahvasti kaupungin kantri-perinteet, koska katsomossa saattoi usein nähdä kuuluisia muusikoita.
Seuran nimi Predators tulee jo sukupuuttoon kuolleen sapelihammastiikerin mukaan. Tarinan mukaan paikalta, johon hallia rakennettiin, työmiehet löysivät kyseisen eläimen jäännöksiä. Kyseinen tiikerilaji oli aikanaan erittäin
vaarallinen sekä muille eläimille että myös ihmisille.
Rakennustyö alkaa
Predatorsin urheilutoimen johtoon omistaja Graig Leopold palkkasi David Poilen, josta tuli seuran historian ensimmäinen GM. Ennen Nashvillea GM Poile työskenteli Washington Capitalsin organisaatiossa "Vice Presidentin" virassa 15 vuotta. Poilen meriittinä voidaan pitää ennen Nashvilleen tuloa sitä ettei Washington ollut hänen aikakaudellaan jäänyt kuin kerran pudotuspelien ulkopuolelle, sekin tapahtui hänen viimeisenä Caps-kautenaan. Menestys näkyi myös siinä ettei Capitals ollut ennen Poilen palkkaamista päässyt jatkopeleihin kertaakaan. Poile palkkasi valmentajaksi Portland Piratesissa aikaisemmin työskennelleen Barry Trotzin. Portland Pirates on Washingtonin farmijoukkue AHL:ssa, eli Poilella ja Trotzilla oli yhteistä taustaa myös ennen Nashvillea.
Alunperin Los Angelesin varaama Marian Cisar oli Nashvillen ensimmäinen pelaaja. Entry Draftissa seura varasi numerolla 2. hyökkääjä David Legwandin. Legwand on erittäin lupaava pelaaja, mutta ei ole vielä onnistunut kunnolla lyömään itseään läpi NHL-tasolla. Taitojensa puolesta mies pystyisi varmasti pelaamaan huipputasolla, mutta kestävyyttä ja voimaa tarvitaan vielä lisää. Joka tapauksessa hän on tulevaisuuden pelaaja.
Expansion Draftissa Nashville varasi myös kovia nimiä itselleen. Maalivahdit Mike Richter ja Mike Dunham olivat hyviä hankintoja. Dunham jäi seuraan, mutta Richter teki sopimuksen New York Rangersin kanssa, tästä hyvästä korvauksena Predators sai varausvuoron. Puolustaja Uwe Krupp lähti UFA-pelaajana Detroitiin ja hyökkääjä Doug Brown samaan paikkaan, heistäkin seura sai korvauksena varausvuoroja. Varaukset ovat uudelle joukkueelle tärkeitä keinoja rakentaa tulevaisuuden menestystä.
Suomalaisia Nashvillessa
Puolustaja Kimmo Timonen pelasi viimeisenä Suomen vuotenaan erinomaisen kauden HIFK:ssa. Nashville kiinnostui kaverista ja lunasti pelaaja oikeudet Los Angelesilta laajennusvaraustilaisuudessa. Timonen on erittäin hyvä ja monipuolinen pelaaja, josta on vähitellen kasvanut ykköspuolustaja joukkueelle. Timosella oli ennen kauden 2000-2001 alkua sopimusneuvotteluissa ongelmia, mutta ne saatiin sovittua ja mies pääsi suhteellisen ajoissa takaisin joukkueen mukaan.
HIFK:sta lähti myös puolustaja Kaj Linna. Linnan uusi tuleminen jäi valitettavan lyhyeen NHL:ssa. Mies sai kolmannen aivotärähdyksen farmipelissä, myöhemmin HIFK:ssakin pelanneelta Joe Frederickilta ja joutui lopettamaan uransa. Ilman onnettomuutta mies olisi voinut hyvinkin pian olla vakiopuolustaja NHL:ssa.
Hyökkääjä Ville Peltonen ei ollut ensimmäisellä yrittämällään San Josessa saanut kunnon mahdollisuutta näyttää taitojaan. Predators hankki hänen oikeutensa samalla tavalla kuin Timosenkin ja päätti antaa uuden mahdollisuuden. Loukkaantumiset kiusasivat alkuaikoina Peltosta kantrikaupungissa, mutta vammojen parannuttua peli kulki kohtuullisen hyvin. Kolmannella kaudellaan seurassa Peltosen ura on kuitenkin jälleen veden jakajalla, seuran laitettua hänet waiversiin mistä jokainen joukkue voi hänet poimia lunastamalla vain sopimuksen itselleen. Ville läpäisi waiversin, mutta seura päätti lähettää hänet farmiin. Edessä on joko seuran vaihto tai paluu takaisin Eurooppaan. Taitonsa Peltonen on osoittanut mm. tekemällä MM-finaalissa kolme maalia Ruotsin verkkoon, Suomen voittaessa Maailman Mestaruuden vuonna 1995.
Cote ja Ronning eri syistä yleisön suosikkeja
Seuran alkuaikojen suosituin pelaaja oli tappelija Patrick Cote, joka oli joutunut valmentaja Ken Hitchkockin epäsuosioon Dallasissa. Koska fanit pitivät tappeluista ja Cote oli juuri sen alan miehiä, oli miehen suosio taattu ensimmäisellä kaudella. Nykyään Cote pelaa Edmonton Oilersissa.
Hyvän liikkeen Poile teki hankkiessaan älykkään sentterin Cliff Ronningin Phoenixista. Ronning saapui seuraan yhdessä Richard Lintnerin kanssa vaihdossa varausoikeuksia vastaan. Nykyään Ronningilla on monta seuran piste-ennätystä hallussaan ja iästään huolimatta hänellä on vielä monia pelivuosia edessä päin. Ronning on seuran varakapteeni ja nykyisin fanien keskuudessa suosituin pelaaja. Erikoista miehessä on kova taikauskoisuus. Pelikaverit ovat vuosien aikana monesti onnistuneet sekoittamaan hänen pelinsä erilaisilla asioilla.
Tulevaisuuden näkymät
Nyt Nashville Predators pelaa kolmatta kauttaan liigassa. Kahdella ensimmäisellä kaudella se ei päässyt pudotuspeleihin. Seurassa ollaan päätetty lähteä hakemaan menestystä pitkällä tähtäimellä. Pelaajistoa ei muuteta paljoa vaan tehdään ennemmin harkittuja muutoksia ja täytetään aukkoja. Poile ja Trotz ovatkin vieneet toimintaa eteenpäin ja menossa oleva kausi on lähtenyt käyntiin paremmin kuin edelliset. Kova työ tuottaa tuloksen jossakin vaiheessa. Entiset rivimiehet ovat ottaneet enemmän vastuuta ja osoittaneet olevansa NHL-tason pelaajia Nashvillessa.
Yleisö alkaa Nashvillessa vähitellen ymmärtämään mistä jääkiekossa on kyse, mikä on hyvä asia. Toisaalta se myös asettaa seuralle menestyspaineita, enää ei riitä hyvä tauko-ohjelma tai kantriesitykset ennen ottelua, pitää myös tulla tulosta. Näyttää kuitenkin siltä että tasaisen kehityksen tiellä seura tulee myös saavuttamaan menestystä jossakin vaiheessa ja innostus jääkiekkoon Tennesseessä säilyy vakaana.
