TPS:n kolmen viime kauden talousluvut ovat murheellista katsottavaa. Kolmen viime tilikauden yhteenlaskettavat tappiot ovat noin kuusi miljoonaa euroa.
"Lipun keskihinnan ja katsojamäärän tasapainon löytäminen on äärettömän hankalaa."
Vuosien 2014-2015 tilikauden tappio oli 2,2 miljoonaa euroa 4,8 miljoonan euron liikevaihdolla. Edellisellä tilikaudella TPS:n liikevaihto oli vielä noin 5,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto tippui siis lähes miljoonalla vuoden aikana.
TPS:n nykyisen johdon astuttua ruoriin vuoden 2015 alussa seuran liikevaihto on noussut takaisin viiden miljoonan paremmalle puolelle, mutta siitä huolimatta kahden viime tilikauden tappiot ovat 2,1 ja 1,7 miljoonaa euroa.
− Eivät tappiot ole koskaan tarkoituksenmukaisia, eikä niitä mikään yritys maailmassa halua tehdä. Niitä vain tulee, jos tällä tasolla halutaan pelata pudotuspelipaikoista, kehittää junioritoimintaa, ravintolatoimintaa sekä investoida. Kasvu ilman investointeja syntyy erittäin harvoin, jollei koskaan, kertoo TPS:n toimitusjohtaja Mika Eskola.
Eskolan mukaan pelaajabudjetti on odotetusti TPS:n suurin yksittäinen investoinnin kohde. Tämän lisäksi seura on investoinut ottelutapahtumaan 100 000-300 000 euroa.
− Ottelutapahtumaan investointi alkaa tuottaa itseään takaisin aika nopeasti, Eskola toteaa.
− Jos miettii lipputulojen sekä yritysmaailman kumppaneiden tuomaa tuloa, niin se ei riitä kattamaan koko pelaajabudjettia sekä valmennuksen kuluja. Myös myyntihenkilöstön rekrytoiminen on aina etukäteispainotteista. Ensin palkataan henkilöt, ja sitten vasta aletaan tuottaa. Nämä kuuluvat perusliiketoiminnan lainalaisuuksiin.
Eskola muistuttaa, että pelaajien kanssa solmittavat työsopimukset ovat määräaikaisia, joita ei voi purkaa kuin molemminpuolisella päätöksellä. Vaikka kausi päättyisikin jo aikaisin keväällä, niin pelaajien ja muun henkilöstön palkat juoksevat siitä huolimatta.
− Jääkiekon pelaajabudjetit Suomessa eivät ole kymppitonneja vuodessa, vaan yksittäisen pelaajan kulu saattaa olla 100 000 tai 200 000 euroa kaudessa. Nämä ovat valtavia summia. Jos muuta ei sanota, niin palkkakustannukset koskevat koko vuotta, vaikka kausi päättyisikin jo maaliskuussa.
TPS:n kaksi edellistä kautta ovat päättyneet pettymykseen puolivälierissä. Jos TPS olisi edennyt viime kaudella semifinaaleihin HIFK:n sijaan, tilikauden tulos olisi muuttunut kovalla kädellä.
− Kun pelataan kevään pelejä, niin hallit täyttyvät. Jos olisimme voittaneet viime kaudella vielä yhden pelin Helsingissä ja ottelusarja olisi siirtynyt Turkuun lauantaille, niin kassamme olisi ollut 300 000-400 000 euron paikkeilla. Jos olisimme menneet siitä jatkoon, niin kokonaispotti olisi ollut 700 000 euron luokkaa.
− Tämä työ olisi helppoa, jos yleisökeskiarvomme olisi 8 000-9 000 katsojan tasolla. Silloin voisi tehdä vaikka mitä.
Katsojamäärät ovat nousussa, lippuhintojen tasapainon löytö on vaikeaa
Vaikka TPS:n yleisökeskiarvo ei olekaan 8 000-9 000 katsojan tasolla, niin seura onnistui nostamaan yleisökeskiarvoaan lähes 500 katsojalla edelliskauteen. Viime kauden yleisökeskiarvo oli lopulta 5 612 katsojaa, kun edelliskaudella se oli 5 175. Samalla TPS nousi liigakakkoseksi yleisömäärissä mitattuna ohittaen niukasti Tapparan.
TPS jäi yleisötavoitteestaan ainoastaan muutamia kymmeniä ihmisiä. Eskola sanoo seuran oppineen paljon viime vuoden lippukampanjoistaan ja muistuttaa lipun keskihinnan ja katsojamäärän tasapainon löytämisen vaikeudesta.
"Urheilua on turha katsoa stabiilina bisneksenä."
− Ehkä kaikkein tärkein viime vuoden oppi oli lippukampanjat, erityisesti dynaaminen lippuhinnoittelu. Tosiasia vain on se, että lipun keskihinnan ja katsojamäärän tasapainon löytäminen on äärettömän hankalaa. Vaikka jakaisit lippuja ilmaiseksi, niin ihmiset eivät saavu paikalle, jos se ei heidän vapaa-ajan suunnitelmiinsa sovi. Sitten kun se sopii, niin lipun hinnan on oltava kohdillaan.
TPS pyrki lippukampanjoiden kautta sitouttamaan katsojia tulemaan hallille jatkossakin. Yksi tämän tyylinen kampanja kohdistettiin opiskelijoihin. Kyseinen kampanja ei ollut TPS:lle suoranaisesti tuottoisa, mutta ei aiheuttanut tappioitakaan.
− Jos opiskelijalle myydään lippu sellaiseen 10-12 euron hintaan, sekä mahdollisesti järjestetään myös kuljetukset, niin meille jää käteen ehkä noin viidestä kuuteen euroa per opiskelijalippu. Jos heitä on vaikka 700 ja siivouskulut sekä muut tulevat siihen päälle, niin aika sellaisessa plus-miinus nolla -tilanteessa ollaan.
− Opiskelijat kuitenkin tuovat halliin tunnelmaa ja vaikutus näkyy ravintolamyynnissä. Se, mitä he hallilla syövät ja juovat, tuottaa meille katetta, jatkaa Eskola ynnäilyään.
Vanhat haamut on jätetty taakse
TPS:n tappioiden taustalla ei ole enää vanhojen henkilöstömuutoksien tuomia kuluja, vaan Eskolan mukaan ne on maksettu pois. Joitakin kertaluontoisia kuluja on ollut, mutta ne ovat olleet marginaalisia kustannuksia.
Hallin, hallipalveluiden ja TPS:n suhteeseen ei ole niin ikään tullut muutosta. Tämä suhde ei Eskolan mukaan ole syynä siihen, miksi TPS suunnittelee uutta kotihallia lähemmäs Turun keskustaa. Mahdollisen muuton vaikutusta on vielä vaikea arvioida.
− Hallin sijaintihan on se, mistä yleensä paljon keskustellaan. Vieläkään ei oikein osata sanoa, että millainen vaikutus sillä olisi, jos olisimme keskustassa. Tietysti se saattaisi useampia satunnaisia kulkijoita tuoda halliin, Eskola toteaa.
"Uskon, että monet ovat jopa kateellisia siitä, että miten hallituksemme pystyy toimimaan."
Eskola ei usko uuden TV-sopimuksen vaikuttuvan TPS:n taloustilanteeseen.
− Jos puhuttaisiin Ruotsin tv-sopimuksen tasosta ja muista, niin sitten sillä saattaisi olla olennaisesti vaikutusta.
Sen sijaan hän penää liigayhtiöltä viisaita ratkaisuja niille osa-alueille, joita voisi uuden sopimuksen myötä kehittää.
− Toivon vilpittömästi, että liigayhtiö jollakin tavalla hyödyntäisi tällaisen mahdollisuuden ja investoisi omaan tulevaisuuteensa kehittämällä tuotetta ja lajia kokonaisuudessaan, Eskola sanoo.
Hallituksen kokoonpano herättää kysymyksiä
TPS päätti yhtiökokouksessaan, että tappioista johtuen se suorittaa avoimia osakeanteja, joilla on tarkoitus vahvistaa yhtiön pääomaa sekä taata sen maksuvalmius. Samassa yhtiökokouksessa TPS:lle valittiin uusi hallitus. Hallituksen muodostavat jatkossa Supercell-kaksikko Mikko Kodisoja, Ilkka Paananen sekä hallituksen puheenjohtajana toimiva Veli-Pekka Marin.
Miksi hallituksen koko on näin pieni?
− Sitä täytyy kysyä omistajilta. He päättävät hallituksen kokoonpanon yhtiökokouksessaan. Tällä hetkellä se sisältää keskeiset omistajat ja puheenjohtajan.
− Onhan kyseessä aika ketterä hallitus, joka pystyy tekemään nopeita päätöksiä. Hallitukseen voi kuitenkin aina saada apua ja asiantuntijoita, mutta heidän ei tarvitse toimia hallituksen jäsenen mandaatilla. Uskon, että monet ovat jopa kateellisia siitä, että miten hallituksemme pystyy toimimaan, Eskola toteaa.
Katseet tulevaisuudessa menneisyyttä unohtamatta
Urheilu ei ole stabiili bisnes, mistä myös Eskola muistuttaa. Hän nostaa esimerkin pohjoisesta, tarkemmin sanottuna Oulusta. Kärpät on perinteisesti tunnettu taloudellisesti vakaana seurana, jonka tuloksessa ei näy suuria muutoksia negatiiviseen suuntaan. Viime kausi oli kuitenkin myös Kärpille poikkeuksellinen.
− Kärppien liikevaihto taisi tippua 1,7 miljoonan euron verran. Siis 900 000 euron liikevoitosta 100 000 euron tappioon yhden vuoden aikana. Kyseessä on aika dramaattinen pudotus.
− Urheilua on turha katsoa stabiilina bisneksenä. Jos peli ei kulje, jos tulee loukkaantumisia ja jos katsojat eivät osta tarjoamaasi juttua, tällöin on aika heikko mahdollisuus tehdä tulosta. Samaan aikaan tavoitteena on voittaa mestaruus jollain aikavälillä. Ei ole helppo yhtälö.
Eskola ei usko, että edes mestaruus olisi vienyt TPS:n tulosta plussalle, sillä silloin maksettavaksi tulisivat mestaruusbonukset ja –juhlat. Pitkä pudotuspelikevät olisi kuitenkin tulosta luonnollisesti parantanut. Mestaruus toisi myös mukanaan entistä parempaa yhteistyökumppani- sekä lipunmyyntiä.
TPS kääntää katseita pidemmän aikavälin liiketoiminnan kehittämiseen. Vaihtoehtoisten tulonlähteiden hyödyntämistäkään jääkiekon ohella ei ole suljettu pois.
− Meidän yritysyhteistyökumppanuutemme ovat hyvällä mallilla. Isoin työ lienee kausikorteissa ja ottelulipuissa. Suurin kysymyksemme on muu pidemmän aikavälin liiketoiminta, eli yläviivalle pitää saada tuloa. Se, mistä se tulee, pitää myös keksiä.
− Ajatukset ovat varmasti jo pitkällä sen osalta, että mistä saamme uusia tulonlähteitä. Pelkkä jääkiekko ei ole välttämättä se, joka meitä elättää.
Kaikesta huolimatta Eskola on luottavainen, että TPS:n vaikeat ajat ovat takana päin ja tappiot kuitataan ajan myötä.
− Me tulemme tuloksen kanssa pinnalle jossain vaiheessa. Tappioiden paikkaamiseen saattaa mennä jonkin aikaa. Uskon, että pidemmällä aikavälillä — vaikkapa kymmenen vuoden päästä — emme unohda sitä, miten syvällä kävimme ja kuinka kurjalta tuntuu olla upoksissa, Eskola päättää.