Mestiksen piippuhyllyllä, viikko 44: revansseja ja puheenjohtajakisan tuulia

LIIGA, MESTIS, Suomi-sarja, Muut Sarjat / Artikkeli
Jääkiekkoliiton puheenjohtajakisalla on myös suora vaikutus Mestiksenkin tulevaisuuteen.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi
Jälleen on yksi vauhdikas Mestis-viikko takana ja on aika kokoontua keskustelemaan viikon polttavimmista aiheista. Tällä viikolla piippuhyllyllä puhutaan muun muassa seurojen välisistä yhteistyösopimuksista ja revanssikierroksesta.

Tällä viikolla Mestiksen Piippuhyllyllä nähdään vakiojäsenistä Mestis-toimituspäällikkö Leo Runsas ja Vantaan toimituksen Mikko Roivas. Vierailevana tähtenä toimii Heinolan toimituksen Antti Knuutila.

1. erä: Mestiksessä pelattiin kuluneena viikonloppuna revanssikierrosten merkeissä. Mitä mieltä olet tästä konseptista?

Mikko Roivas: Revanssikierros on mielestäni hyvä piristysruiske. Kiekko-Vantaalle kotipeli TUTOa vastaan oli juhlava. Joukkue juhli 20 vuoden toimintansa vuosipäivää. Lisäksi maalivahti Noora Räty torjui historiallisesti ensimmäisen voittonsa Mestis-kaukaloissa. Konsepti kuulostaakin mukavalta ja toivottavasti se tuo lisää kahisevaa joukkueiden kassaan.

Revanssipelit antavat pelaajalle enemmän kuin yksittäiset pelit. Kyseessä ovat niin sanotut alkukauden pudotuspelit. Asetelmia laaditaan, toteutetaan, kuten Kiekko-Vantaa teki. Muodostetaan erilaisia peli-iltoja, joissa yleisö voisi olla enemmän mukana pelissä. Tosin vuosipäivä ja Rädyn voitto antavat siihen jo sinänsä oman suolansa.

Revanssipelit antavat pelaajalle enemmän kuin yksittäiset pelit.

Antti Knuutila: Konsepti sinänsä on mielestäni oikein mukava lisä runkosarjaan. Ainoa vika tässä kuviossa on 10 joukkueen sarja, jossa esimerkiksi Peliitat jatkaa revanssihengessä myös seuraavan kotipelin KooKoota vastaan. Välissä toi pelataan vieraspelejä parikin kappaletta. Mestisjoukkueista esimerkiksi KooKoo sytyttää joka kerran Heinolassa pelatessaan, mutta kahdeksan kohtaamista kauden aikana on mielestäni hieman liikaa.

 

Konsepti olisi vielä parempi, mikäli myös katsomoista kaikonneet katsojat löytäisivät sen. Mikään ei toimi pitkään ellei sitä kehitä. Joukkueilla pitäisi olla resursseja kehittää revanssiotteluista tapahtumia, jotka kilpailevat paikkakunnan muiden tapahtumien kanssa vähintää lipun hinnalla ja mielenkiintoisella oheisohjelmalla. Pelkkä keskiolut ei valitettavasti riitä.

Leo Runsas: Revanssiviikonlopun idea on mielestäni mainio. Myös seuroissa siitä tunnutaan pitävän, muun muassa LeKin päävalmentaja Juha Juujärvi kehaisi revanssiviikonloppua kummankin Hokki-pelin lehdistötilaisuudessa.

Kolikon kääntöpuolena on asia, josta Anttikin mainitsi. Nyt parit oli muodostettu niin, että esimerkiksi Hokki ja LeKi kohtaavat kolme kertaa peräkkäin ja esimerkiksi KooKoo ja Peliitat kohtaavat kahdeksan kertaa kauden aikana. Tämä on aivan liikaa. Vähän enemmän olisi saanut käyttää ajatusta parien suhteen.

 

2. erä: Jääkiekkoliiton puheenjohtaja kisa on käynnissä ja vastakkain ovat Kalervo Kummola ja Mika Anttonen. Kumman ehdokkaan kannalla olet ja näetkö lopputuloksella olevan millainen vaikutus Mestiksen kannalta?

LR: Tilanne on tietyllä tapaa herkullinen. Toisaalta vastakkain ovat Jääkiekkoliittoa iät ja ajat rautaisella otteella hallinnut Kalervo Kummola ja sitten noin sanottu tuoreempi naama Mika Anttonen, jolla löytyy kuitenkin myös kokemusta liiton toiminnasta hallituksen puolelta. Asiassa on kuitenkin myös kääntöpuolensa.

Muun muasssa Pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo tylytti Anttosta kovin sanankääntein taannoisessa Jatkoajan haastattelussa. Anttonen on muutenkin tällainen villi kortti, josta ei olla täysin varmoja. Olen itse ehdottomasti sen kannalla, että Kummolan aika johtajana alkaa olla ohitse, mutta onko Anttonen oikea mies korvaajaksi?

MR: Jos Kummola ärähtää, saa siitä lukea iltapäivälehdistä seuraavana päivänä. Kummola on kasannut itselleen mainetta ja mammonaa, mutta uudet tuulet puhaltavat kohta väkisin liitonkin toimintaan. Kummola on johtanut Jääkiekkoliittoa rautaisella kädellä. Muutoksiin pitää aina suhtautua varauksella. 

Mestikseen kisa vaikuttaa suoraan ja tuntuvasti. Ensimmäiseksi pitäisi alentaa joukkueiden pääsylippujen hintoja, toiseksi pitäisi ottaa mukaan enemmän joukkueita runkosarjaan. On kuitenkin nähtävä, ettei Suomesta ole pyörittämään suurempia sarjoja. Tasoero Suomi-sarjan ja Mestiksen kesken on melkoinen. Toivon, että Jääkiekkoliitossa tehdään oikeita ratkaisuja.

Onko Kummolan aika liiton johdossa ohi?
Onko Kummolan aika liiton johdossa ohi?
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi

AK: Kummolaan kiteytyy moni jääkiekkoon liittyvä asia, niin hyvässä kuin pahassa. Luulisin, että tämän Suomen jääkiekkoliiton "kekkosen" olisi jossain vaiheessa ihan hyvä jäädä pois päivän politiikasta. Ehkä parempi olisi myös tehdä se omasta halusta, kuin muiden.

Anttosen talous- ja johtamisosaamista en kiistä, vaikka Heinolan paikallinen ST1-asema lopettikin toimintansa kuin parahiksi. Sen sijaan olen hieman samoilla linjoilla Wallinheimon kanssa siitä, onko hänen substanssiosaamisensa jääkiekon suhteen kunnossa.

Olen loppujen lopuksi sitä mieltä, että asioiden on muututtava johonkin suuntaan. Onko se muutoksen lähtökohta sitten Jääkiekkoliiton puheenjohtajan vaihto, on toinen asia.

3. erä: Turun suunnalla julkaistiin uusi yhteistyösopimus, kun TPS, TUTO ja HC Indians Kaarina julkistivat yhteistyönsä. Uskotko, että tämä on jatkuva suuntaus nyt, kun Mestis ja Liiga ovat suljettuja sarjoja ja esimerkiksi Jukureilla ja TUTOlla on nousuhaluja Liigaan?

LR: Fakta on se, että, Mestiksen ja alempien sarjatasojen on kehitettävä tulevaisuuden suhteen jotain, mikä auttaa niitä pysymään hengissä. Sekä Jukurit että TUTO ovat molemmat innolla hakemassa nousua Liigaan ja rehellisyyden nimissä ne ovat tällä hetkellä ainoat Mestis-seurat, joilla siihen on minkäänlaisia mahdollisuuksia.

Yhteistyökuvioista on varmasti suurta etua eri tahoille. Pirkanmaalaisseurat Ilves, Tappara ja LeKi ovat tehneet vuosikaudet yhteistyötä ja moni Liiga-seuroissa vähemmälle vastuulle jäänyt pelaaja on saanut haettua arvokasta tuntumaa Mestiksestä.

Kaksiteräisenä miekkana tässä on sitten se, että Kisan omat pelaajat ovat jääneet välillä vähälle peliajalle. Kokoonpano on vaihdellut välillä lähes kokonaan pelien välillä ja pelaajia on pyörinyt Lempäälässä useammankymmentä kauden aikana. Tällaisessa toiminnasssa ei ole mielestäni tolkkua.

MR: Nykyisin useat joukkueet ovat julkaisseet uutisia yhteistyösopimuksista. Kiekko-Vantaan ja Espoon Bluesin välinen sopimus on saanut seurakseen TPS:n, TUTOn ja HC Indians Kaarinan tuoreen sopimuksen.

Mielestäni nykysuuntaus on tappio paikallistasolla - ei ehkä kansallisesti. Nuoret pelaajat saavat pelikokemuksia ja heillä on mahdollisuus kehittyä. Jukurit ja TUTO ovat ne joukkueet, joiden pelaajamateriaali voisi hyvinkin riittää Liigaan, mutta käytännön asiat eivät.

Systeemi siis toimii, eri asia kenen tai minkä hyväksi.

AK: Olen itse niin vannoutunut rehellisen kilpailun kannattaja, että tällainen "lopullinen naulaaminen" kuulostaa aina pahalta. Turun seutu ei ole ainoa, jossa näitä yhteistyöhomma tehdään, mutta jotenkin olen pitänyt kyseisiä seuroja toistensa terveinä kilpailijoina. Yhteistyösopimus tuli allekirjoittaneelle ainakin TUTOn ja TPS:n osalta pienoisena yllätyksenä.

Olisiko Turussa kuitenkin kyse vain siitä lusikan ottamisesta kauniiseen käteen? Eikö ole niin, että talous sanelee tätä nykyä myös kiekkomaailmassa asiat? Jos näihin kysymyksiin on Turussa vastattu kyllä, ei asiassa ole kai vaihtoehtoja.

Pelaajien kehittyminen on toki tärkeää ja esimerkiksi Heinolassa tästä on saatu kouriintuntuvia esimerkkejä. Joonas Alanne ja Miika Heikkilä ovat Peliittojen ja Pelicansin yhteistyösopimuksen turvin voineet hakea tuntumaa liigatasolta. Alanne saikin saman tien sopimuksen sarjatasoa ylemmäs.

Toisaalta Peliitat olisi kipeästi kaivannut maalintekijä Heikkilää KooKoota vastaan juuri käydyissä revanssiotteluissa. Valmennusjohdon mielestä oli kuitenkin pelaajan kannalta parempi, mikäli hän lepää perjantain koitoksen. Systeemi siis toimii, eri asia kenen tai minkä hyväksi. 

Räty torjui TUTOa vastaan ensimmäisen voittonsa miesten sarjoissa.
Räty torjui TUTOa vastaan ensimmäisen voittonsa miesten sarjoissa.
Kuva © Timo Savela

Jatkoaika: Viikon toppi ja floppi?

MR: Viikon top on selvästi Noora Räty, joka taisteli TUTOn nurin päästämällä vain kaksi osumaa selkänsä taakse. 167-senttinen Räty ei päästänyt korkeita eikä matalia laukauksia, ei edes rangaistuslaukausta. 25-vuotias veräjänvartija on harjoitellut kovasti ja otteissa alkaa näkyä kehitystä.

Viikon floppina pidän Mestiksen seuraamisen vaikeutta. Menneinä vuosina televisiosta saattoi perjantaisin katsoa sohvalta Mestis-kierroksen ottelua. Media ei mielestäni seuraa tarpeeksi Mestistä. Tietenkin Räty kiinnostaa laajemmalti, jopa kansainvälisesti, mutta esimerkiksi paikalle jalkautuneita katsojia ei oikein ole ollut.

AK: Viikon topiksi nostan Rädyn otteet K-Vantaan maalinsuulla lauantain revanssiottelussa TUTOa vastaan. Hienoa työskentelyä hienolta urheilijalta! Olisiko tuossa Rädyn itsensä kehittämisessä jopa mallia ylempään lätkäportaaseen asti?

Viikon floppina pidän kyllä kauan odotettua puheenjohtajaehdokkaiden TV-tenttiä. Liiton kruununjalokivi Mestis ei saa TV-aikaa juurikaan. Kun sitä tarjotaan liitolle oikein Ylen A-studiosta, pitäisi tätä hypeä pystyä käyttämään hieman paremmin hyväksi.

Homma ei täyttänyt draaman kriteereitä missään vaiheessa, vaikka aseet siihen olisi kaiketi olleet. Kaikki julkisuus on julkisuutta! Se pitäisi muistaa.

LR: Yksi viikon topeista on myös mielestäni onnistunut revanssiviikonloppu. Vaikka sen muoto vähän viilaamista kaipaakin, on perusidea oikein hyvä. Yksittäisistä suorituksista toki Rädyn esiintyminen nousee esiin.

Floppina pitää jälleen pitää Mestiksen yleistä julkisuuskuvaa ja näkyvyyttä. Ei se nyt vain voi olla niin, että Suomen toiseksi korkein jääkiekon sarjataso on näin alhaisessa asemasssa. Mestis-TV:nkin toiminta on liian monenkirjavaa, olen itsekin törmännyt ongelmiin useaan otteeseen.

» Lähetä palautetta toimitukselle