IFK - ILV
HPK - TPS
KÄR - JYP
LUK - KOO
SAI - PEL
SPO - TAP
ÄSS - JUK
BUF - ARI 2.00
CBJ - LAK 2.00
MTL - CAR 2.30
TBL - TOR 2.30
NSH - VAN 3.00
MIN - FLA 3.00
WPG - EDM 3.00
SJS - DAL 5.30

Kulunut kausi romutti Jussi Jokisen NHL-uran lopun − näin se tapahtui

NHL / Artikkeli
Jokinen pääsi Canucksissa myös Sedinien rinnalle.
Kuva © Getty Images
Jussi Jokinen aloitti kautensa Edmonton Oilersissa, jossa suomalaiselle oli pedattuna paikka kärkiketjuille tulitukea tuovana pelaajana. Jokinen hyppi kuitenkin joukkueesta toiseen, sillä hän joutui tällä kaudella kahdesti siirtolistalle ja kerran kaupatuksi. Jatkoaika perkasi hyökkääjän kauden atomeiksi.

Ennen tätä kautta Jussi Jokinen oli pelannut kaudella 2005−06 alkaneella NHL-urallaan lähes 900 runkosarjaottelua takoen yli 500 tehopistettä. Suomalaisella oli allaan tehopistetuotannoltaan vaihtelevia kausia, mutta vielä kaudella 2015-16 Jokisen osake ponkaisi nousuun, kun hän teki Florida Panthersissa 81 otteluun 60 tehopistettä.

Viime kausi Panthersissa ei sujunut tuloksellisesti yhtä hyvin ja Jokinen jäi joukkueen hyökkäyskaartissa muiden varjoon. Tämän kauden 34-vuotias Jokinen aloitti Edmonton Oilersissa solmittuaan organisaation kanssa 1,1 miljoonan dollarin arvoisen yksivuotisen sopimuksen.

Jokisen vastuu Oilersissa jäi vähäiseksi ja suomalaisen aika Edmontonissa tuli nopeasti päätökseen. Tuolloin edessä oli siirto Los Angeles Kingsiin siirtolistan kautta. Kuluneen kauden aikana Jokinen joutui kahteen otteeseen siirtolistalle, ja kaikista viimeisimpänä käänteenä hänet kaupattiin Columbus Blue Jacketsista Vancouver Canucksiin.

Kaudesta muodostui kaikkea muuta siihen nähden, mitä siltä syksyllä odotettiin. Pelipaikkaansa suomalainen ei missään vaiheessa pystynyt vakiinnuttamaan, mutta toisaalta suurin osa tämän kauden valmennuksista ei nähnyt Jokiselle joukkueen kannalta hyödyllistä roolia. Halvan sopimuksen myötä kynnys laittaa suomalainen siirtolistalle oli matala.

Suurin osa TÄMÄN KAUDEN VALMENNUKSISTA ei NÄHNYT JOKISELLE joukkueen kannalta hyödyllistä roolia

Keskustelu Jokisen kohdalla onkin siirtynyt siihen, onko hänellä enää tämän kauden jälkeen tulevaisuutta NHL:ssä. Oilersin kanssa Jokinen teki sopimuksen viime vuoden heinäkuussa, tänä vuonna mahdollisesti eteen tarjoutuvalla sopimuksella saattaa kestää sitäkin pidempään.

Jokinen sai tällä kaudella pelaamissaan joukkueissa suhteellisen vähän vastuuta, joten suomalaisen peliaika tasaviisikoin jäi pieneksi. Sen takia hänen nykyistä, todellista arvoaan on hankala arvioida. Jatkoaika tarkastelee Jokisen kauden henkilökohtaisia suorituksia tasaviisikoin ja purkaa atomeiksi, keiden kanssa hän pelasi kunkin neljän joukkueen kohdalla eniten ja minkälaisin tuloksin.

Hylkiön rooli tuli Jokiselle tutuksi

Jokisen siirto Edmonton Oilersiin näytti päällepäin hyvältä ratkaisulta. Oilers sai vähäisellä, hieman yli miljoonan dollarin vuosikustannuksella kokeneen pelaajan, josta olisi apua muun muassa nuorelle Jesse Puljujärvelle ja joka samalla mahdollisesti toisi tukea joukkueen tähtikaartille.

Pelillistä vastuuta Jokiselle ei valmennukselta kuitenkaan juuri herunut: 14 pelaamassaan ottelussa hän kirjautti peliaikaa tasaviisikoin yhteensä 151 minuuttia eli keskimäärin vajaa 11 minuuttia ottelua kohden. Ylivoima-aikaa hän sai yhteensä 17 minuutin edestä.

Ketju, jossa Jokista peluutettiin Oilersissa eniten, koostui suomalaisen lisäksi Drake Caggiulasta ja Ryan Stromesta. Kolmikko muodosti pääasiassa joukkueen kolmosketjun ja pelasi tasaviisikoin yhteensä hieman yli 36 minuuttia. Kyseinen otoskoko on todella pieni, ja otoksen pienuus vääristää lukemia helposti yläkanttiin. Kattavaa johtopäätöstä ketjun suoritteista sen pohjalta ei voi siis tehdä. Tämä pätee myös muiden alla olevien ketjujen kohdalla. 

Jokisen Oilers-siirrosta muodostui lopulta vain nopea visiitti ja hän kirjautti tuona aikana yhden syöttöpisteen. Caggiulan ja Stromen kanssa Jokinen kuitenkin muodosti ketjun, joka vähäisellä yhteisellä ajallaan teki hyvää tulosta niin laukaisuhallinnan kuin maaliodottamankin suhteen. Ketju aloitti vaihtonsa enimmäkseen hyökkäyspäästä, kuten alla oleva ZSR-tilasto (Zone Starts Ratio) osoittaa.

 Oilers TOI CF/60 CA/60 CF% xGF/60 xGA/60 xGF% ZSR
Caggiula-Jokinen-Strome 36,05 76,56 44,94 63,01 3,11 1,48 67,75 61,11
Pakarinen-Jokinen-Strome 26,68 35,98 58,47 38,1 1,19 1,12 51,46 47,06
Slepyšev-Khaira-Jokinen 14,07 102,35 42,64 70,59 5,93 0,81 87,97 58,33

Marraskuussa Oilers kauppasi Jokisen Los Angeles Kingsiin vaihdossa kanadalaishyökkääjä Mike Cammalleriin. Kingsissä Jokinen pelasi 18 ottelua tehopistein 1+4. Hän pelasi tasaviisikoin yhteensä 179 minuuttia, eli peliaikaa tuli tasaviisikoin keskimäärin ottelua kohden hieman alle kymmenen minuuttia − vielä vähemmin kuin Oilersissa. Ylivoima-aikaa kertyi yhteensä vain seitsemän minuuttia.

Kingsissä Jokinen oli siis entistäkin pienemmässä roolissa, ja samaan aikaan vaihtokaupan toinen osapuoli Cammalleri oli vakiokokoonpanon pelaaja Oilersissa. Jokisella ja Cammallerilla on lähes identtiset sopimukset, joten vaihtokauppa kääntyi merkittävästi Oilersin hyväksi.

Jokinen pelasi tasaviisikoin eniten Johnny Brodzinskin ja Nic Dowdin kanssa, ja enimmäkseen nelosketjuna toimineella kolmikolla kertyi yhteistä peliaikaa vajaa 41 minuuttia. Kolmikon aloitukset painottuivat selvästi hyökkäyspäähän, mutta toisin kuin laukauksissa, maaliodottamassa se hävisi suhteessa vastustajiinsa.

Ketju Brodzinski−Jokinen−Torrey Mitchell ei puolestaan toiminut lainkaan, vaikka ketju aloitti vaihdoistaan puolet hyökkäysalueella ja puolet puolustusalueella. Otoskoot pienestä peliajasta johtuen ovat jälleen pieniä, mutta kun Mitchellin tilalle tuli Marian Gaborik, ketjun lukemat ponnahtivat taas ylös. Pääosin Jokinen suoritti pienessä roolissaan ketjukavereidensa kera sillä tasolla, jonka valmennus usein asettaa odotusarvoksi suojatussa roolissa pelaaville hyökkääjille.

Ketjuja hyödynnettiin hyökkäyspäässä viemään aloitukset kyseiselle alueelle joukkueiden kärkiketjuja varten. Samaa toteutti myös Oilers-valmennus.

 Kings TOI CF/60 CA/60 CF% xGF/60 xGA/60 xGF% ZSR
Brodzinski-Jokinen-Dowd 40,9 46,94 39,61 54,24 1,23 1,42 46,41 56,00
Brodzinski-Jokinen-Mitchell 34,1 52,79 73,9 41,67 1,65 1,95 45,85 50,00
Brodzinski-Jokinen-Gaborik 17,87 80,58 53,72 60,00 2,22 1,31 62,86 58,82

Jokisen aika Los Angeles Kingsissä jäi lopulta 18 ottelun mittaiseksi.
Kuva © Getty Images

Jokisen asemapaikka Los Angelesissa ei säilynyt kuitenkaan kauaa, sillä Kings asetti Jokisen siirtolistalle. Jokisen poimi listalta Blue Jackets, ja GM Jarmo Kekäläinen kommentoi hyökkääjän hankinnan tuovan kokemusta ja monipuolisuutta joukkueen kokoonpanoon.

Sanat osoittautuivat nopeasti muodollisiksi korulauseiksi, sillä Jokinen pelasi joukkueessa 14 ottelua saaden tasaviisikoin peliaikaa ottelua kohden keskimäärin vajaa kahdeksan minuuttia. Ennen viimeistä Blue Jackets -otteluaan hän seurasi joukkueen kaksi edellistä ottelua katsomosta.

Blue Jacketsissa Jokinen pelasi ketjuna eniten Lukas Sedlakin ja Matt Calvertin kanssa. Ketju oli tuloksiltaan paras, jossa Jokinen tällä kaudella pelasi. Ketju aloitti vaihtonsa puolustusaluetta useammin hyökkäysalueelta, muttei niin usein kuin muut Jokisen tämän kauden yleisimmät hyökkäysketjut.

Siihen nähden ketju teki loistavaa jälkeä peittoamalla vastustajat selvästi niin laukaisuhallinnassa kuin maaliodottamassakin. Lukemat 60 minuuttia kohden ovat vakuuttavat − joskin peliajan kasvaessa lukemat laskisivat kohti keskitasoa. 

Huomattavan poikkeuksen aloitusten sijainnin jakautumiseen teki ketju, jossa Jokisen lisäksi pelasivat Boone Jenner ja Lukas Sedlak. Kolmikko aloitti vaihdoistaan peräti 75 prosentin osuuden puolustusalueella, mikä kieli selvästi valmennuksen puolustusvoittoisesta lähestymistavasta ketjun suhteen.

Ketju, jossa Jokisen lisäksi pelasivat Matt Calvert ja Nick Foligno, pärjäsi huonosti, vaikka kolmikko aloitti huomattavan enemmistön vaihdoistaan hyökkäysalueelta. Ketjua valmennus ei peluuttanut kovinkaan isojen minuuttien edestä, joten vahingot jäivät vähäisiksi.

 Blue Jackets TOI CF/60 CA/60 CF% xGF/60 xGA/60 xGF% ZSR
Jokinen-Sedlak-Calvert 36,17 74,65 33,18 69,23 3,85 0,85 81,98 54,17
Jenner-Jokinen-Sedlak 19,68 45,73 64,02 41,67 1,43 2,96 32,64 25,00
Jokinen-Calvert-Foligno 12,4 48,29 87,1 35,71 1,06 2,90 26,83 63,64

Liekki syttyi kauden loppua kohden Canucksissa

Blue Jacketsista Jokinen siirtyi vaihtokaupan yhteydessä Canucksiin yhdessa Tyler Motten kanssa. Canucks puolestaan luopui Thomas Vanekista, eikä Blue Jacketsin maksama hinta parhaimmillaan tehokkaasta itävaltalaishyökkääjästä ollut käytännössä lainkaan merkittävä.

Canucks-debyytissään Jokinen pääsi välittömästi arvostettuun seuraan ykkösketjun laitaan Daniel Sedinin ja Henrik Sedinin rinnalle. Pelipaikka ei kuitenkaan vakiintunut ruotsalaisten rinnalla, ja Jokinen pelasi Sedinien kanssa tasaviisikoin vajaa 35 minuuttia.

Sedineistä ja Jokisesta koottu ketju aloitti vaihdoistaan huomattavan osuuden hyökkäysalueelta − puolustusalueelta aloitettujen vaihtojen suhteellinen osuus jäi alle 14 prosenttiin. Siihen nähden on merkillepantavaa, että ketjun Corsi-lukema oli noin kaksi prosenttia alle viidenkymmenen. Maaliodottamaa ketju kuitenkin tuotti huomattavasti enemmän kuin vastustaja, mitä pitääkin odottaa ketjun hyökkäyspäässä aloitettujen vaihtojen osuuteen nähden.

Ketju tuotti silti yllättävän pienen määrän laukauksia 60 minuuttia kohden, vain 43,19. Toisaalta laukausten laatu oli tässä tapauksessa määrää huomattavasti parempi, eli ketju sai pelattua tilanteet niin, että laukaukset lähtivät pienestä määrästä huolimatta hyvistä paikoista.

Canucksissa Jokinen pelasi eniten Bo Horvatin ja Nikolai Goldobinin kanssa joukkueen kakkosketjussa. Ketju aloitti vaihtonsa suurimmaksi osaksi puolustuspäästä, mutta kirjautti silti paremman Corsi-lukeman kuin Sedineistä ja Jokisesta muodostunut ketju. Maaliodottamaa se ei kuitenkaan luonut läheskään yhtä hyvin: ketjun prosentuaalisen maaliodottaman lukema oli huomattavasti kahta muuta ketjua pienempi.

Kauden loppua kohden Jokinen pelasi Horvatin ja Goldobinin lisäksi myös Adam Gaudetten ja Brendan Leipsicin kanssa. Gaudette−Leipsic−Jokinen muodosti Canucksin nelosketjun, ja se aloitti vaihdoistaan huomattavan määrän puolustusalueella. Siihen nähden ketju tuotti hämmästyttävän hyviä tuloksia jokaisessa tilastossa, joskin pieni minuuttimäärä vääristää lukemia.

Canucks TOI CF/60 CA/60 CF% xGF/60 xGA/60 xGF% ZSR
Horvat-Jokinen-Goldobin 50,77 53,18 52,00 50,56 1,56 2,19 41,64 38,24
D. Sedin-H. Sedin-Jokinen 34,73 43,19 46,65 48,08 2,30 1,55 59,64 86,67
Gaudette-Leipsic-Jokinen 17,92 63,62 50,22 55,88 3,62 1,47 71,05 23,53

Canucksissa Jokinen sai pelaamissaan joukkueissa tällä kaudella eniten peliaikaa tasaviisikoin, keskimäärin 13 minuuttia ottelua kohden. Tämän kauden joukkueista peliaikaa kertyi eniten myös ylivoimalla. Jokinen pelasi Canucksissa lopulta 14 ottelua tehden neljä maalia ja yhteensä kymmenen tehopistettä. Vaikka Jokinen aloitti Canucks-uransa suoraan ykkösketjusta, hän seurasi yhdessä vaiheessa joukkueen kolme perättäistä ottelua katsomosta.

Sitä ennen hän oli tehnyt neljässä ottelussa kaksi maalia. Katsomokomennuksien jälkeen Jokinen pääsi aiempaa näkyvämpään rooliin ja pelasi kakkosketjun lisäksi myös ylivoimalla tehden kymmenessä ottelussa tehopisteet 2+6. 

Pienessä roolissa pääosin hyviä tuloksia

Ottaen huomioon, että Jokinen pelasi kauden aikana useassa eri joukkueessa ja ympäristössä, hänen tuloksensa tuotettujen laukausten ja maaliodottaman suhteen olivat hyviä. 60 minuuttia kohden tuotettu maaliodottaman lukema on hyvää keskitasoa, päästetyssä maaliodottamassa olisi vain piirun verran parannettavaa.

Enemmistö suomalaisen aloituksista alkoi kuitenkin puolustusalueella, mikä alleviivaa sitä, että Jokinen kykenee vieläkin pelaamaan tuotteliaasti, vaikka häntä ei peluutettaisi määräänsä enempää hyökkäyspäässä. Jos Jokinen olisi aloittanut vaihdoistaan enemmistön hyökkäyspäässä, olisivat tulokset olleet todennäköisesti vieläkin parempia.  

  TOI CF/60 CA/60 CF% xGF/60 xGA/60 xGF% ZSR
2017-18 591,87 58,29 55,35 51,29 2,32 2,13 52,18 45,95

Jokisen tehopistetuotanto tasaviisikoin oli vähäistä kauden aikana tulleiden peliminuuttien ja ylipäätänsä pienen roolin myötä − eihän Jokista peluutettu tällä kaudella niin, että häneltä olisi odotettu lähtökohtaisesti pisteitä. Aiemmin urallaan Jokinen on ollut joukkueissaan tulosyksikössä niin tasaviisikoin kuin ylivoimallakin.

Maalit, syöttöpisteet ja tehopisteet jokaista 60 peliminuuttia kohden olivatkin melko alhaisella tasolla. Canucksissa Jokinen oli kuitenkin aiempaa tehokkaampi ja nosti katsomokomennuksiensa jälkeen tehopistelukemaansa 60 minuuttia kohden 0,64:stä 1,12:een. Maalien ja ykkössyöttöjen yhteenlaskettu lukema 60 minuuttia kohden nousi 0,38:sta 0,71:een.

  TOI G/60 ixG/60 A/60 P/60 P1/60
2017-18 591,87 0,41 0,60 0,71 1,12 0,71

Hädin tuskin NHL-tasoa oleva luistelu voi maksaa ensi kauden työpaikan

34-vuotiaasta Jokisesta voi olla hyötyä suojatussa roolissa keskitasoa parempien pelaajien kanssa, mutta kyseistä paikkaa suomalaiselle tarjoavien NHL-joukkueiden määrä on laskettavissa korkeintaan yhden käden sormilla. Nyky-NHL:ssä harvoin enää pärjää − saati tekee tulosta − keskitasoa selvästi heikommalla luistelulla.

Alla oleva video Jokisen (#36) 2−2-maalista Minnesota Wildia vastaan on hyvä osoitus siitä, että suomalainen nojautuu pelaamisessaan pääosin kiekolliseen osaamiseen ja että Jokisen luistelu on aivan hädin tuskin enää NHL-tasoa. Jokinen päättää vaihtonsa maaliin, mutta vaihdon aikana näkyy, ettei Jokisen ensimmäisissä potkuissa ei ole voimaa, joista lähtisi välittömästi hyvään liukuun. Hyökkääjä jää huippunopeudessa selvästi muita jälkeen.

Uransa aikana Jokinen ei ole ollutkaan erityisen luisteluvoimainen tai sähäkkä, mutta iän myötä luisteluominaisuudet ovat heikentyneet paljon. Jokinenkin varmasti tunnistaa merkittävän heikkoutensa ja sijoittuu puolustus- ja keskialueella niin, ettei joutuisi yllätetyksi. Pelinäkemyksensä ja kiekollisten ominaisuuksiensa turvin Jokinen pysyttelee juuri ja juuri mukana pelin tempossa.

Kuten sanottua, tämän kauden suoritusten perusteella näyttäisi siltä, että Jokisen hyötyarvo on paras roolissa, jossa peliaikaa kertyisi tasaviisikoin ottelua kohden 12−14 minuuttia ja jossa aloitusten sijainnit painottuisivat hyökkäyspäähän. Kakkosylivoimassa Jokisesta voisi myös olla hyötyä, mutta sekin paikka on useissa joukkueissa jo täytetty. On muistettava, että Jokinen joutui kauden aikana useaan otteeseen katsomoon − Vancouverissakin.

Jokisen epäonneksi NHL:ssä ja AHL:ssäkin on pelaajia, jotka kykenevät toteuttamaan samaa suojattua roolia ja jotka ovat suomalaista nuorempia ja nopeampia. Huhtikuussa 35 vuotta täyttävä Jokinen on konkari, jonka mielessä ovat myös kaukalon ulkopuoliset asiat, ja se vaikuttaa myös hänen valintoihinsa uran jatkon suhteen.

ensi kauden suhteen Euroopan kaukalot alkavat olla varteenotettava vaihtoehto

Tällä kaudella Jokinen kulki talutushihnassa joukkueesta toiseen, ja ensi kauden suhteen Euroopan kaukalot alkavat olla varteenotettava vaihtoehto Jokisen seuraavan liikkeen suhteen. Asettuminen Suomeen tai visiitti Keski-Euroopassa tuskin kuulostaa hyvin huonolta vaihtoehdolta NHL-paikan suhteen vallitsevan epätietoisuuden sijaan − niin Jokisen kuin hänen perheensäkin kannalta.

− Rakastan yhä pelaamista. Olen 60 ottelun päässä tuhannesta ottelusta, se ajaa minua eteenpäin. Haluaisin mahdollisuuden pelata tuhannen otteluni, joten minun tarvitsee pelata vielä yksi vuosi NHL:ssä. Tiedän, etteivät mahdollisuudet ole puolellani, mutta olen ollut tässä liigassa niin kauan, Jokinen kertoi Sportsnetille maaliskuun alussa.

Jos kulunut kausi oli kuitenkin Jokisen NHL-uran viimeinen, jää suomalaisen 13 vuoden taipaleeseen taalaliigassa varsin ikävä sivumaku.

Tilastot: Corsica

» Lähetä palautetta toimitukselle