KHL:n suomalaiset vko 47: Erkan aika käy vähiin

KHL / Artikkeli
Erkka Westerlundin pesti Salavat Julajev Ufaan ei ole ollut täysi menestys.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com
Voiko vain yksi voitto viimeiseen viiteen peliin riittää Erkka Westerlundille työpaikkansa säilyttämiseen vai laittaako Salavat Julajev Ufan seurajohto suomalaisvalmennuksen vaihtoon?

KHL:n viikottainen suomalaiskatsaus tekee nyt paluun parin viikon syystauon jälkeen. Tällä kertaa KHL-toimittajat Sami Salminen ja Ville Korhonen pohtivat Erkka Westerlundin kohtalon lisäksi Jesse Joensuun katsomokomennusta ja Tomi Karhusen uutta alkua uudessa seurassaan Vitjaz Podolskissa.

Tomi Karhunen sai lähteä Kunlun Red Starista, mutta löysi uuden seura Vitjaz Podolskista. Millaisen startin mies on ottanut uudessa seurassaan?

Salminen: Uusi seura ja uusi puolustus edessä on vaikuttanut haastavalta yhdistelmältä jopa yleensä niin tasaisen varmalle Tomi Karhuselle. Miehen alku Vitjazissa ei ole ollut katastrofi, mutta samanlaista loistoa, kuin alkukaudella Kunlunissa, ei ole nähty.

Maajoukkuetauolla Vitjaziin sopimuksen tehnyt Karhunen on ehtinyt pelata uudessa seurassaan vain kolme ottelua. Mies loukkaantui 21.marraskuuta pelatussa ottelussa Slovan Bratislavaa vastaan, joutui jättämään pelin kesken ensimmäisellä erätauolla ja on ollut sivussa Vitjazin kokoonpanosta siitä lähtien.

Arvion joutuukin nyt siis tekemään noiden kolmen ottelun perusteella. Niissä Karhunen joutui antautumaan peräti 9 kertaa joka on huomattavan paljon Karhusen tasoiselle maalivahdille. On tosin luonnollista, että kesken kauden hyppääminen uuteen seuraan on aina vaikeaa ja alku voi olla nihkeä.

Korhonen: Kolme pelattua ottelua, joista tilastoihin on kertynyt kolme tappiota kertoo tosiaan siitä, että Karhusen aloitus Vityaz Podolskissa on ollut vaikea. Tilannetta kuvaa hyvin muun muassa se, että Vityaz-debyytissään Ak Bars Kazania vastaan miehen takana kolisi ensimmäisen kerran jo 17 pelatun sekunnin jälkeen.

Kuten tuossa mainitsitkin niin kolmen ottelun otannalla on kuitenkin kovin vaikeata analysoida Karhusen onnistumista vielä sen enempää. Maajoukkuetason maalivahtina Karhunen kuitenkin hankittiin seuraan pelaamaan.

Eli mikäli loukkaantumisessa ei ole kyse mistään vakavasta, niin mies pelaa varmasti valtaosan talven peleistä, mikäli suurta tason romahtamista ei nähdä.

Salminen: Se on totta, että Karhusen todellinen taso nähdäänkin vasta kun mies palaa loukkaantumisensa jälkeen kokoonpanoon.Menestyminen ei kuitenkaan ole Vitjazissa helppoa.

Joukkueen tämän hetkinen taso huomioon ottaen kun on todettava, ettei Karhusella loppukauden aikana ole voitettavaa kuin oikeastaan omaa ensi kauden työpaikkaansa ajatellen. Pudotuspelipaikka kun on Vitjazilta jo karannut armottoman kauas.

Korhonen: Menestymistä vaikeuttaa huomattavasti sekin seikka, että mikäli pudotuspelihaaveensa jo haudanneen joukkueen puolustuspelaaminen menee kokonaan läpsyttelyksi, niin Karhusesta voidaan tehdä helposti syntipukki loppukauden konttaamiselle.

Onhan hänet kuitenkin hankittu seuraan juuri sillä hetkellä, kun peli oli jo menetetty.

Jokerien Jesse Joensuu vietti viikon kolmesta ottelusta kaksi katsomossa. Kuuluuko mies katsomoon vai mistä tässä oli kyse?

Korhonen: Jesse Joensuun katsomokomennuksien syyt eivät ole heikoissa peliesityksissä. Vaikka joukkueen varakapteenina toimiva Joensuu ei olekaan ollut samalla tasolla kuin kahdella edellisellä kaudella, niin hän on silti yksi tärkeimmistä palasista Jokereiden joukkueessa, kun kevät lähenee.

Yhdeksän tehtyä tehopistettä 27 ottelussa ja ainoastaan kaksi tehtyä maalia antaisivat äkkiseltään osviittaa siitä, että Joensuun peli ei ole kulkenut alkukaudesta alkuunkaan.

Tehotilastot kuitenkin näyttävät ihan muuta, sillä Joensuu on niissä plussan puolella kolmentoista pisteen verran. Ainoastaan Tommi Kivistö, Matt Gilroy ja Eeli Tolvanen ovat keränneet Jokereista paremmat tehotilastomerkinnät.

Jesse Joensuu joutui katsomaan Jokereiden viikon kolmesta pelistä kaksi katsomosta käsin.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com

Joensuu on joutunut yksinkertaisesti rotaation uhriksi. Masi Marjamäki on viime otteluissa tuurannut Joensuuta kakkosketjun laidassa, mikä perustuu siihen, että Marjamäen avut kentällä ovat samankaltaiset kuin Joensuulla.

Joukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen ei varmasti halua rikkoa muita ketjukoostumuksia ja on nähnyt parhaaksi kierrättää Marjamäkeä ja Joensuuta John Normanin johtamassa ketjussa.

Joensuu on kuitenkin johtaja, jota Jokerit tulee tarvitsemaan kauden edetessä varmasti ja peliaikaa on jatkossa luvassa enemmän

Salminen: Olen siinä mielessä kanssasi samaa mieltä, että Joensuun kohdalla kyse on pääasiassa rotaatiosta. Isona miehenä Joensuu varmasti kaipaakin lepoa silloin tällöin, ehkä useamminkin kuin monet muut pelaajat Jokerien kokoonpanossa.

Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, etteikö katsomokomennus olisi ollut ansaittu myös peliesitysten puolesta eli siitä olen totaalisesti eri mieltä kanssasi. Mielestäni tämän puolesta puhuu myös se, että Joensuu huilasi kaksi peliä putkeen. Levon kannalta ajateltuna varmasti yksikin olisi riittänyt?

Joensuu on Jokereille tärkeä pelaaja, jonka alkukausi on ollut kohtalainen. Joensuun esitykset ovat olleet vakaata keskitasoa, ei valtava pettymys muttei myöskään mitään tähtiloistoa.

Hyvin esiintyneessä jokeriryhmässä se ei kuitenkaan tällä kaudella yksinkertaisesti riitä. Ei varsinkaan nyt, kun sekä Pekka Jormakka että Olli Palola ovat löytäneet loistavan vireen yhdessä.

Lisäksi Joensuun tekemistä on pakko kritisoida sen verran, että ollakseen Jokereille tärkeä henkinen pelaaja, mies ottaa aivan liian paljon tyhmiä jäähyjä.

Rooliin kuuluu toki hämmennys, mutta usein se johtaa Jokereiden alivoimaan, mikä ei missään tapauksessa ole se mitä Joensuulta haetaan.

Hyvä esimerkki tästä on toissaviikon Sotši-kamppailu, jossa Joensuu istui jäähyllä jälleen 6min edestä. Samassa ottelussa tuli esiin myös miehen toinen heikkous tällä hetkellä: muun viisikon hakiessa ryhmänä viivelähtöä, käy Joensuu hädin tuskin kääntymässä omalla alueella ennen kuin suuntaa kääntyy ylöspäin.

Lopputuloksena tästä "varastuksesta" mies joutuu siniviivalla odottamaan muuta viisikkoa eikä Jokerit pysty täydellä teholla hyödyntämään kaikkia kolmea hyökkäyskaista.

Joko seurajohdon kärsivällisyys loppuu Salavat Julajev Ufassa vai vieläkö Erkka Westerlund saa joukkueen kurssin käännettyä?

Korhonen: Erkka Westerlundin luotsaama Salavat Ufa on joutunut viime kierrosten aikana jopa kriisin partaalle. Kymmenestä edellisestä ottelusta joukkue on onnistunut repimään ainoastaan kaksi voittoa, joka ei varmasti tyydytä seurajohtoa.

Loppukausi onkin menossa taisteluksi paikasta pudotuspeleihin, vaikka joukkueen pitäisi materiaalinsa puolesta olla vääntämässä vähintäänkin kotiedusta pudotuspeleihin.

Suomalaisvalmennuksen tilanne on siis tukala, enkä pitäisi varmana, että valmennus nauttii tällä hetkellä seurajohdon luottamusta. Tulevat pelit ovatkin elintärkeitä sekä joukkueen, että myös Westerlundin kannalta. Mikäli tulosta ei synny ja suunta ei käänny ylöspäin voivat potkut olla mahdollisia tulevien viikkojen aikana.

Salminen: Sanoihisi on helppo yhtyä, joskin ottaisin siitä turhat varaukset pois ja sanoisin suoraan, että seurajohto ei varmasti ole Ufassa tyytyväinen Westerlundin ja kumppaneiden otteisiin.

Jos voittoja ei tule, niin potkujen kohdalla on enemmän kyse siitä, koska ne tulevat kuin että tulevatko ne ollenkaan.

Jos voittoja ei tule, niin potkujen kohdalla on enemmän kyse siitä, koska ne tulevat kuin että tulevatko ne ollenkaan.

Seurajohdon luottamuksen menetys voi totta kai johtaa työpaikan menettämiseen, mutta melkein vielä sitäkin pahempana pitäisin, ettei Westerlund tunnu nauttivan enää edes kaikkien pelaajiensa luottamusta.

Tästä kielii esimerkiksi Salavat-puolustaja Zahar Arzamastsevin haastattelu viime viikon Iltalehdessä.

Haastattelussa Arzamastev kertoi, kuinka ei ymmärrä miksi Westerlund puhuu pelkästä puolustamisesta ja ennen kaikkea, että miksi valmennusjohto haluaa kaikkien pelaavan samalla tavalla. Entinen valmentaja kun kuulemma painotti jokaisen omilla kyvyillään pelaamista.

Vaikka lausahdus kertookin enemmän venäläisestä kiekkokulttuurista, on se samalla hälyttävä merkki Salavatin pukukopissa mahdollisesti vellovasta epätyytyväisyydestä.

Samalla se kertoo, että Westerlund apureineen on todellakin ajamassa puhumaansa muutosta Salavatin seurakulttuuriin. Tässä vaiheessa on vielä aikaista sanoa, johtaisiko muutos tuloksiin vai ei, mutta se on varmaa, että jos pelaajisto ei luota valmentajiinsa, ei tulostakaan voi syntyä.

Ja ilman tulosta, tulee myös ne potkut. Hankala paikka toden totta, enkä usko millään että Westerlund poistuu tästä taistelusta voittajana. Ei edes hänen kokemuksellaan.

» Lähetä palautetta toimitukselle