Jatkoajan uudessa juttusarjassa seurataan viikoittain suomalaispelaajien edesottamuksia KHL:ssä. Tarkoituksena on käydä läpi suomalaisten onnistumisia sekä epäonnistumisia ja pohtia pelaajien asemaa omassa joukkueessaan.
Alkaneella kaudella KHL:ssä kiekkoilee vakituisesti kaikkiaan 37 suomalaispelaajaa, joista maalivahteja on neljä, puolustajia kymmenen ja hyökkääjiä peräti 23. Tästä syystä jokaisen suorituksia ei pystytä ruotimaan viikoittain, vaan keskitymme ennen kaikkea viikon aikana hyvässä tai pahassa esillä olleisiin pelaajiin.
KHL on alkavalla kaudella tärkeämmässä roolissa kuin ehkä kertaakaan aikaisemmin, sillä NHL-pelaajien poissa ollessa tulee valtaosa helmikuussa olympialaisiin osallistuvista pelaajista KHL:stä. Näin ollen käymme myös tässä sarjassa läpi suomalaispelaajien osalta tilannetta ajatellen paikkoja olympiajoukkueessa.
Tarkoitus ei siis ole valita viikoittain tai ollenkaan Suomelle parasta mahdollista kokoonpanoa olympialaisiin, vaan pohtia, ketkä KHL-pelaajistamme ovat lähinnä valintaa ja kenen kohdalla sitä voidaan pitää jopa todennäköisenä.
Metsola Amurin tuki ja turva, Koskinen joutunut jakamaan vastuuta
Suomalaisia maalivahteja pelaa KHL:ssä kaudella 2017-2018 ainoastaan neljä kappaletta Harri Säterin vaihdettua Moskovan valot Floridan lämpöön ja, todennäköisesti, AHL-kaukaloihin.
Mikko Koskinen, Juha Metsola, Tomi Karhunen ja Karri Rämö muodostavat kuitenkin sellaisen nelikon, että pitäisin ihmeenä, jos yksi tai jopa kaksi heistä ei pukisi päälleen leijonapaitaa Etelä-Koreassa helmikuussa.
Vahvimman alun kauteen heistä on saanut Metsola, joka on ollut maalinsuulla kaikissa Amur Habarovskin kuudessa ottelussa. Äärimmäisen vaikealta vieraskiertueelta saldona oli hieman yllättäenkin peräti kolme voittoa, kun niin Lada Toljatti, Salavat Julajev Ufa kuin viime kauden finalisti Metallurg Magnitogorsk kaatuivat.
Metsolan torjuntaprosentti on kuuden ottelun jälkeen huima 93,8% ja päästettyjen maalien keskiarvo vain 1,96. Amur voikin kiittää suomalaista pisteistään, sillä Metsola on joutunut torjumaan keskimäärin peräti 31 laukausta ottelua kohden.
Muut suomalaismaalivahdit eivät ole saaneet yhtä vankkaa ykköstorjujan asemaa joukkueissaan ja esimerkiksi hallitsevan KHL-mestarin, Pietarin SKA:n riveissä torjuva Koskinen on joutunut jakamaan vastuun joukkueen toisen maalivahdin, venäläisen Igor Shestyorkinin kanssa.
Molemmat maalivahdit ovat kuitenkin aloittaneet vahvasti rautaisen SKA-miehistön maalilla, vaikka Koskiselle onkin kirjattu yksi torjuttu voitto enemmän. Päästessään tasaisesti pelaamaan on Koskinen ehkä vahvin ehdokas Suomen ykkösmaalivahdiksi KHL:stä.
Kemppainen, Kontiola ja Tolvanen suomalaisten kärkikolmikkona
KHL:n alkukausi on kulunut lähes joka mediassa Jokereiden Eeli Tolvasta hehkuttaessa. Hehkutukseen on ollut aihetta, sillä mies löi neljään pelit hurjat tehot 3+3. Täytyy tosin muistaa, että neljä hänen kuudesta tehopisteestään tulivat heikkoa Dinamo Minskiä vastaan, mutta varsinkin hänen maalinsa olivat komeita osoituksia miehen laukaisutaidoista.
Tolvanen on lupaavilla otteillaan varmasti nostanut itsensä taatusti myös maajoukkuevalmentaja Lauri Marjamäen papereihin. Nuoren miehen kohdalla tulee tosin pitää mielessä, että olympialaisiin on vielä pitkä matka ja nuorella pelaajalla suoritustaso voi pudota rajusti kauden aikana fyysisen rasituksen käydessä liian kovaksi.
Tällä hetkellä Tolvanen on kuitenkin selkeästi olympialipun syrjässä kiinni. Tolvasen tavoin kolmeen maaliin KHL:ssä on alkukaudella pystynyt ainoastaan Lokomotiv Jaroslavlia edustava keskushyökkääjä Petri Kontiola.
Kontiola muodostaa yhdessä Max Talbotin sekä Brandon Kozunin kanssa Lokomotivin ykkösketjun, joka kantaa pääasiallisen vastuun myös joukkueen ylivoimista. Viiteen ensimmäiseen otteluun mies on tehnyt tehot 3+1 ja siinä sivussa kaapinut aloituksia yli 51% varmuudella.
Isossa roolissa pelaava Kontiola onkin yksi selkeimmistä valinnoista Suomen joukkueeseen, jos mies pysyy kunnossa läpi kauden. Euroopasta ei yksinkertaisesti löydy toista yhtä taitavaa suomalaista keskushyökkääjää, joten ykkössentterin viitta langennee Kontiolan harteille.
Toinen kautensa vahvasti aloittanut keskushyökkääjä on Joonas Kemppainen. Viime kaudeksi takaisin KHL:ään siirtynyt Kemppainen edustaa tällä kaudella Salavat Julajev Ufaa ja on pelannut Erkka Westerlundin miehistön ykkösvitjassa Linus Omarkin ja Teemu Hartikaisen kanssa.
Toisin kuin Kontiolan, Kemppaisen peli ei perustu pisteisiin vaan vahvaan kahden suunnan pelaamiseen, joka mahdollistaa taitavien laitureiden kuten Omarkin ja aiemmin muun muassa Joonas Donskoin vapaamman roolin.
Ja nimenomaan omassa roolissaan Kemppainen on loistanut alkukaudella: tehotilastossa plussalla kahden napsun verran ja aloituksista mies on voittanut peräti 63%, joka on todella kova lukema KHL:ssä. Pisteitä on sivussa syntynyt 1+2 kuuteen otteluun.
Kautta on tähän mennessä takana vain viidestä kuuteen ottelua per joukkue, joten varsinaisia epäonnistujia on tässä kohtaa vielä vähän. Slovan Bratislavaan täksi kaudeksi siirtynyt Teemu Ramstedt voidaan kuitenkin tällaisena mainita.
Slovanin pelaamasta kuudesta ottelusta mies on pelannut vain kahdessa saaden näissä vain hieman yli 7 minuuttia jääaikaa. Samalla tehotilasto on kuitenkin ehtinyt karata jo -3:een, eikä tehopisteitä ole syntynyt.
Sanomattakin on selvää, että Ramstedtin tulee päästä tasaisemmin pelaavaan kokoonpanoon ja onnistua saamissaan näyttöpaikoissa, sillä talousvaikeuksien takia Slovanissa on usein ovi käynyt kesken kauden.