Analyysi: Coyotes ja Blue Jackets täsmähankintoihin - Blackhawks ja Rangers pelaavat riskillä

NHL / Artikkeli
Artemi Panarin vaihtaa intiaanipaidan sinitakkiin.
Kuva © Getty Images
Varausviikonloppu toi mukanaan useita korkean profiilin kauppoja. Suurimpaan rooliin nousivat Chicago Blackhawksin riskipeli, Columbus Blue Jacketsin täsmähankinta Artemi Panarinin muodossa sekä Arizona Coyotesin aktiivinen toiminta siirtomarkkinoilla.

Arizona Coyotes on muokannut kokoonpanoaan kuluneen viikon aikana aggressiivisesti. Ensin seura ilmoitti jättävänsä seuraikoni Shane Doanin ilman jatkosopimusta.

Lisäksi GM John Chayka teki budjettiin tilaa kaupalla, jossa konkarimaalivahti Mike Smith lähetettiin Calgary Flamesiin, vastineeksi Coyotes sai maalivahti Chad Johnsonin, puolustaja Brandon Hickeyn sekä ehdollisen kolmannen kierroksen varausvuoron kesän 2018 varaustilaisuuteen.

Doanin ja Smithin sopimusten poistumisen myötä budjettiin vapautui kymmenen miljoonaa dollaria pelitilaa, jota Coyotesin johto ei jättänyt käyttämättä.

Ensin kauppakumppani löytyi Chicago Blackhawksista, josta Arizonaan muutti Blackhawksissa profiilipelaajaksi noussut ja kolme Stanley Cupia voittanut Niklas Hjalmarsson vaihdossa hyökkääjä Laurent Dauphiniin sekä puolustaja Connor Murphyyn.

Uudelleenrakennuksensa Chayka viimeisteli hankkimalla New York Rangersista Derek Stepanin sekä Smithin jättämää aukkoa täyttämään Antti Raannan. Vastapainoksi Rangers sai varaustilaisuuden seitsemännen vuoron sekä puolustajalupaus Anthony DeAngelon.

Kokonaisuutena Coyotesin runkomiehistöstä poistui siis eläkepäiviään lähestyvä seuraikoni, ikääntyvä ja ailahteleva ykkösvahti sekä puolustuksen runkomies. Vastapainoksi joukkue sai neljällä viime kaudella yli 50 pistettä iskeneen ykkössentterin, puolustuksen avainpelaajan sekä potentiaalisen tulevan ykkösvahdin. Kaikki tämä ilman, että palkkakuluissa on merkittävää muutosta.

Siinä missä Coyotes on jo joukkueensa rakentanut, Rangersin kohdalla nähtiin vasta ensimmäiset peliliikkeet.

Edes koko varaustilaisuuden seitsemännen vuoron menetys ei kirpaise Coyotesia, sillä viime vuosina varausvuoroja haalineen organisaation kykypankissa on riittävästi syvyyttä.

Vaikka Rangers luopui pelillisesti paljosta, pääsi se siirroilla palkkatilanteensa herraksi. Jo ennen vaihtokauppaa Coyotesin kanssa Rangers osti koko kymmenvuotisen NHL-uransa seuraa edustaneen Dan Girardin sopimuksen ulos. Stepanin kohdalla pelillinen anti ei ollut ongelma, mutta 6,5 miljoonan dollarin palkkarasite oli Rangersille liikaa. Raanta olisi puolestaan ollut vuoden päästä rajoittamaton vapaa agentti, jolloin palkkapyyntö olisi ollut varmasti nykyistä huomattavasti suurempi.

Siinä missä Coyotes on jo joukkueensa rakentanut, Rangersin kohdalla nähtiin vasta ensimmäiset peliliikkeet. Stepanin tasoisen keskushyökkääjän päästäminen ilman korvaajaa on riskipeliä, varsinkin Rangersin tilanteessa, jossa keskustasta ei löydy tasonsa vakiinnuttaneita korvaajia. Odotettavissa onkin siirto- ja vapaiden agenttien markkinoilla aktiivinen Rangers.

Bowman rakentaa Blackhawksia riskeillä

Coyotesin lisäksi Chicago Blackhawks lukeutui varausviikonlopun aktiivisimpiin joukkueisiin. Coyotesiin lähteneen Hjalmarssonin lisäksi joukkueen riveistä poistuivat Artemi Panarin sekä Tyler Motte. Nopeimmat ehtivät jo kyseenalaistamaan GM Stan Bowmanin mielenterveyttä vaihtokauppojen jälkeen, mutta täysin vailla perusteita siirrot eivät tapahtuneet.

Hjalmarsson raivasi Blackhawksissa tiensä ydinpuolustajien joukkoon ja ruotsalaisen menettäminen takuulla tuntuu joukkueen takalinjoilla. Toisaalta Chicagoon matkannut Murphy on mainettaan parempi puolustaja. Isokokoinen, mutta hyvin liikkuva Murphy on saanut kehittyä vailla suurempia valokeiloja Coyotesissa.

Murphyn ja Hjalmarssonin sopimukset ovat arvoltaan samaa luokkaa, mutta Murphyn sopimus on kestoltaan vuoden pidempi. Nykyisten sopimusten päättyessä varsinkin Hjalmarssonilla on oikeus odottaa nykyistä rahakkaampaa sopimusta. Tosin aikaa siihen on vielä kaksi kautta, joten Hjalmarssonista olisi päässyt eroon vielä myöhemminkin.

Chicago on tuttu paikka Saadille, tuoko paluumuuttaja myös menestyksen takaisin?
Kuva © Getty Images

Murphyn mukana tulleelta Dauphinilta Blackhawks tuskin odottaa ihmeitä, mutta kehityksen jatkuessa nykyisellä tahdilla voi myös hänestä kehittyä alempien ketjujen NHL-pelaaja.

Jos Hjalmarssonin vaihtaminen nosti kulmakarvoja Chicagossa, lopullisesti silmät sai pyörimään Bowmanin päätös lähettää Panarin ja Motte Columbus Blue Jacketsiin vaihdossa Brandon Saadiin sekä Anton Forsbergiin.

Panarin lukeutuu koko NHL:n taitavimpiin pelaajiin, ja kuluneella kaudella venäläistaiturin nimi löytyi pistepörssin sijalta yksitoista.

Pelkkä taitotaso ei kuitenkaan määritä pelaajia. Slovakkihyökkääjä Marian Hossa ei pelaa tulevalla kaudella iho-oireidensa vuoksi. Hossan poistuminen jättää Blackhawksin hyökkäykseen aukon kokonaisvaltaisen pelin osalta, siihen permanenttiin Saad sopii Panarinia paremmin.

Panarinin jättämää taitovajetta pystyy täyttämään vasta toisena pelaajana kolmella kaudella OHL:ssä 50 maalin ja 100 pisteen rajapyykin rikkonut Alex DeBrincat.

Vaikka kaupat pystyy järjellä selittämään, sisältyy muutoksiin suuria riskejä. DeBrincatin sopeutuminen isojen NHL-miesten sekaan on vielä kysymysmerkki, eikä Saadin tai Murphyn urien käyrästä ole vielä täyttä selvyyttä.

Lisäksi kysymysmerkkejä on Panarinin vaikutuksesta joukkueen ykköstähti Patrick Kanen peliin. Parhaassa tapauksessa Bowman näyttää nerolta, huonoimmassa tapauksessa mies menettää maineensa.

Blue Jacketsin osalta kauppa oli täydellinen täsmähankinta. Vahvassa nosteessa olevalta joukkueelta on puuttunut hyökkäyksen kiekollinen johtaja. Panarin on osoittanut kuuluvansa tähtikartalle NHL:ssä jo itsekin, vaikka löikin itsensä läpi Kanen vierellä. Työteliäässä joukkueessa Saadin menettäminen on pienempi paha kuin Panarinista saatava hyöty.

» Lähetä palautetta toimitukselle