Tämän vuoden varaustilaisuudessa on kiinnitetty eniten suomalaisia kautta aikojen. Viimeisen kierroksen päätyttyä sunnuntaina oli varattu 19 pelaajaa ja kun lauantaina kolmella ensimmäisellä kierroksella varattiin seitsemän, merkkautettiin uudeksi ennätykseksi roimat 26 varausta. Edellinen ennätys oli viime vuoden 24.
Ensimmäisten kolmen kierroksen varaukset löytyvät tästä artikkelista.
97. Phoenix
Lance Monych, RW
185 cm, 89 kg, s. 25.6.1984
Brandon (WHL) 71 GP, 18 G, 30 A, 48 PTS, 96 PIM
Grinder-tyyppinen pelaaja, joka ei ole aivan vailla taitoja. Parhaimmillaan trafiikkialueilla ja karvaajana. Hyvä ennakoimaan tilanteita ja kiekollisena luovuuttakin löytyy omiksi tarpeiksi. Pystyy pelaamaan kaikkia paikkoja hyökkäyksessä, ensi kausi kertoo enemmän löytyykö hyökkäyspään potentiaalia keskivertioa enempää.
101. Pittsburgh
Daniel Fernholm, D
195 cm, 95 kg, s. 20.12.1983
Djurgården (Swe. Jr.) 8 GP, 6 G, 13 A, 19 PTS, n/a PIM
Ruotsalainen jättipakki on kärsinyt loukkaantumisista (polvet) kaksi viimeistä vuotta, joten kellään ei ole selkeää kuvaa hänen ominaisuuksistaan. Iso koko, hyvät perustaidot, kelvollinen liikkuminen saattavat antaa riittävästi kiihoketta jollekkin riskinottajalla jo tilaisuuden kahdella ensimmäisellä kierroksella. Kukaan ei tiedä mitä tässä paketissa saa.
103. Anaheim
Joonas Vihko, W
176 cm, 78 kg, s. 6.4.1981
Menneen kauden parasta SM-liigatulokasta on myös väläytelty juhannuksen yli-ikäiseksi suomalaisvaraukseksi. Pieni koko on varmasti luettava rasitteeksi, mutta kaikki Vihkon pelejä nähneet tietävät, ettei Joonas anna sen peliään häiritä. Pelaa hurjalla itseluottamustasolla ja uskaltaa haastaa pakin kuin pakin. Kuten 176-senttisen pelimannin pitääkin, on Vihko luistimilla liukas kuin saippua. Myös maalivainua on. Oman kautensa kruunuksi Joonas pelaili myös keväällä muutamia A-maaotteluita ja sai myös näissä komeasti maalitilinsä auki.
104. Los Angeles
Aaron Rome, D
185 cm, 92 kg, s. 27.9.1983
Swift Current (WHL) 70 GP, 7 G, 24 A, 31 PTS, 168 PIM.
Puolustuksen luottomies. Juniorivalmentajan mielestä Romella on potentiaalia hyökkääväksi pakiksi, mutta vielä se ei ole tilastoissa näkynyt. Joukkueessaan peruspelaajia, mutta mikään varsinainen tähti. Pakin perusominaisuudet;
luistelu, syöttö, kova laukaus, ovat kunnossa. Korkeasta jäähymäärästä huolimatta ei erityisen fyysinen pelaaja.
107. Colorado
Mikko Kalteva, D
191 cm, 80 kg, s. 25.5.1984
Kalteva on saanut kosolti enemmän huomiota kuin maajoukkuekaverinsa Virkki ja ollut myös tätä korkeammalla rankingeissa. Pitkä Jokeri-pakki oli pikkuleijonien tukipilari koko kauden ajan. Liikkuu yli 190-senttiseksi pakiksi varsin hyvin ja on kehittänyt tilannenopeuttaan huomattavasti.
Kalteva on kohtuullisen hyvä myös hyökkäyspäässä, hän osaa kuljettaa kiekkoa, avaussyöttö lähtee varsin tarkasti ja kiekonkäsittely on kohtuullisen hyvää tasoa. Tasainen suorittaja, jonka puutteena voi pitää tiettyä loistokkuuden puutetta. Tätä tulisi pohjoisamerikkalaisesta näkökulmasta, jos alkaisi taklata vielä voimallisemmin. Ei toimi yhtä hyvin karvauksen alaisena kuin Virkki. Silti hän on pelaaja, joka voiman lisääntyessä tulee tekemään paremman uran kuin moni korkeammalla varattu kanukkipakki.
109. Washington
Jevon Desaultes, LW (CAN)
190cm, 97kg, s. 15.3.1984
Spokane (WHL) 60 GP, 6 G, 10 A, 16 PTS, 162 PIM
McPhee jatkoi hieman yllättävien varauksien tekoa varaamalla Desaultesin jo neljännellä kierroksella, vaikka yleisesti hänen odotettiin menevän kierroksilla 6-9. Desaultesia kuvaillaan tyypilliseksi likaista työtä tekeväksi telaketjukaveriksi. Hän on halukas taklaamaan ja tappelemaan sekä viihtyy kiekkoa kaivamassa kulmissa. Aivan kädetönkään kaveri ei ole, sillä viime kaudella peliaikaa kertyi myös jonkin verran ylivoimalla: tuloksena kaksi yv-maalia. Lisäksi kaksi kuudesta maalista oli voittomaaleja. Suurimpana Desaultesin puutteena pidetään hänen luistelutaitoaan, joka riittää junioriliigoissa, mutta isoon showhun pääsy vaatisi reilua lisäkehitystä. Desaultes pelasi kuluneella kaudella Spokanessa Washingtonin viime kauden neloskierroksen varauksen Jeff Luckyn kanssa.
110. Dallas
Jarkko A. Immonen, C
179 cm, 77 kg, 18.1.1984
Se nuorempi keskushyökkääjä Jarkko Immonen, joka siis kaksi vuotta vanhemman kollegansa erottamiseksi on saanut lisäliitteen A. Kouvolan mies onnistui kansainvälisissä peleissä pisteiden valossa koko kauden. Aavistuksen maajoukkuetoveriaan Filppulaa pienempi, mutta tyyliltään soveltuvampi kansainvälisiin peleihin.
Menee siekailematta kahinoihin ja osaa syöttää oikealle miehelle, vaikka olisi kaksi miestä kimpussa. Ei pelkää pitää kiekkoa kovassakaan trafiikissa ja hänellä on luontainen pelintekijän näkemys. Teki myös maaleja hyvin tällä kaudella. Miinuspuolella on mainittava pienikokoisuus, joka vie tehoa pelistä seuraavalla tasolla. Luistelijana ei ole Filppulan tasoa, vaikkakin on parantunut siinä. Nopeutta tulisi olla kokoon nähden enemmän.
118. Washington
Petr Dvorak, C (CZE)
185cm, 88kg, s. 11.10.1983
Havirov (CZE jr.) 32 GP, 20 G, 22 A, 42 PTS, 84 PIM
Washington vahvisti ohutta sentteriosastoaan tuntemattomalla Petr Dvorakilla. Tsekkisentteri oli eurooppalaisten kenttäpelaajien lopullisella listalla sijoitettu vasta sijalle 82. Vielä puolivälin listalla sijoitus oli 118. Viime kausi kului lähinnä Havirovin juniorijoukkueessa yli piste per peli tahdilla, mutta Dvorak pelasi myös Havirovin Extra-liigajoukkueessakin seitsemän peliä ilman tehomerkintöjä.
133. Columbus
Lasse Pirjetä, W
191 cm, 103 kg, s. 4.4.1974
Viime vuonnakin kuulopuheet iäkkäämpien suomalaispelaajien varaamisesta pitivät paikkansa ja muutamassa tapauksessa (Nurminen, Haakana) jopa seura tiedettiin etukäteen oikein. 28-vuotiaasta maajoukkueen rivipelaajasta tuskin kovin moni seura on mitenkään mielettömän kiinnostunut, joten on melko helppoa myös ennustaa, että Pirjetän tulee huutamaan - huhujen mukaisesti - Columbus Blue Jackets.
Luultavasti näinkin varhaisessa vaiheessa, sillä pelko hankinnan kariutumisesta toisen seuran varauksen takia huolestuttaa. Kieltämättä Lasse on näyttöpaikkansa ansainnut, sillä ura on ollut vähintäänkin kohtalaisen komea ja yhtään valehtelematta hän kyllä esiintyi pirteästi jokaisella harvalla saamallaan peliminuutilla kevään MM-kisoissa. Sentit ja kilot ovat ehdottomasti NHL:n laatustandardien mukaiset. Kärppä-faneille Lassen varaus on sitten se vähän synkempi hetki, sillä eiköhän varaus tarkoita myös melkoisen pikaista sopimuksen sorvausta.
134. Florida
Topi Jaakola, D
185 cm, 80 kg, s. 15.11.1983
Luotettava kärppäpakki on nuorisomaajoukkueiden veteraani. Kohtuullinen koko, ei loistava missään, mutta ei myöskään ilmeisiä heikkouksia. Ei ole (vielä?) tarpeeksi taitava ollakseen hyvä hyökkäyssuunnan pakki, tehnyt varsin vaisusti pisteitä, mutta ei myöskään pelaa tarpeeksi rymistellen ollakseen fyysinen puolustuspään pakki.
Jaakola osaa sijoittua ja lukea peliä europakin tavoin hyvin ja kiekonkäsittely on myös kohentunut. Perusurheilullinen johtajatyyppi tulee pelaamaan pitkän uran ja on siksi matalan riskin varaus, joka voi todella lyödä itsensä läpi tulevaisuudessa. Vuosi sitten Suomen voittaessa 18-vuotiaiden MM-pronssia Jaakola valittiin Suomen joukkueen parhaaksi pelaajaksi. Tuolloin häntä pidettiin joissakin lähteissä jopa ykköskierroksen miehenä, mutta loukkaantumisten sävyttämä ja muutenkin hieman alakanttiin mennyt kausi 2001-2002 on pudottanut sijoitusta.
Tämän miehen sukunimi tullaan kirjoittamaan suomalaismediassa vielä monta kertaa väärin. Mutta pääasia on, että paljon tullaan kirjoittamaan.
174. Tampa Bay
Karri Akkanen, C/LW
198cm, 92kg, s. 29.1.1984
Tämänvuotisen draft-tilaisuuden suomalaisten suuri tuntematon, aivan kuin Matti Kaltiainen viime vuonna. Ja tässä tapauksessa paino on sanalla suuri. Jos Akkanen olisi kymmenenkin senttiä lyhyempi, voisi varaus jäädä saamatta, mutta juniorimaajoukkueen portteja kolkutteleva liki kaksimetrinen hyökkääjäjätti saa usein scoutit kieltään lipomaan. Samankokoisena suomalaisdraftina tulee helpoiten mieleen numerolla 12 varattu Teemu Riihijärvi, toivotaan kuitenkin, että Akkasen tapauksessa urakehitys etenee mieluummin huomattavasti enemmän ylöspäin. Sentterikolossi pelasi maajoukkueissa varsin vähän tällä kaudella, mutta avasi ainoassa turnauksessaan Tjumenissa monen scoutin silmät. Liikkuu hyvin isoksi mieheksi ja osaa käyttää kokoaan edukseen. Kädet jäykänlaiset, ei tule olemaan pistemies. Pitkän tähtäimen projektipelaaja. Pelannee koko tulevan kauden Ilveksen A-junioreissa.
181. Edmonton
Mikko Luoma, D
193cm, 95kg, s. 22.6.1976
Edmonton jatkoi suomalaispelaajien hankintaa varaamalla Mikko Luoman. Pelaajana Luoma on myöhäisherännäinen aivan Jukka Hentusen tai Pasi Nurmisen tapaan. Luoma ei esiintynyt yhdessäkään juniorimaaottelussa ja ensimmäisen SM-liigapelinsäkin hän pelasi Jypin paidassa vasta 22-vuotiaana. Jukka Rautakorven kovassa koulussa kehitys lähti kuitenkin kovaan nousukiitoon ja viimeistään viime kauden aikana hän alkoi jo näyttää NHL-puolustajalta. Luoma pelasi juniorina hyökkääjänä ja tämä tausta näkyy hänen kiekonkäsittelytaidossaan. Päättyneellä kaudella syntyi rohkeiden nousujen ja vihaisen ylivoimapyssyn avulla varsin maukkaat tehopistelukemat. Yksi-yhtä vastaan tilanteissakaan Luomaa ei ole aivan helppoa ohittaa.
188. Chicago
Kevin Kantee, D
186cm, 86kg, s. 29.1.1984
Amerikkalaissyntyinen Jokeri-pakki jakaa aika paljon mielipiteitä. Kookas Kantee sai näyttöpaikkoja vasta loppukeväästä, mutta mahtui kuitenkin MM-kisajoukkueeseen, jossa onnistui keskinkertaisesti. Hän pelaa hyvää kiekollista peruspeliä ja tekee pisteitä ylivoimassa. Kokoa Kanteella riittää myös vääntöihin ja taklauksiin. Luistelunopeuden puute pudottaa häntä kuitenkin alemmas, kehitettävää myös jatkuvassa pelinluvussa.
194. NY Rangers
Kim Hirschovits, C
185cm, 85kg, s. 9.5.1982
Hirschovits on osoittanut potentiaaliaan jo useassa turnauksessa ja myös liigapeleissä vastuulliseen rooliin päästessään. Vakituinen pelipaikka on kuitenkin ollut alati tiukassa ja siksi tehoilla on toistaiseksi mässäilty lähinnä A-juniorien SM-liigassa. Hirschovitsin kohdalla varauksen saattoi lopulta ratkaista halu ja uskallus lähteä kauden päätteeksi kokeilemaan vauhtia Amerikan USHL-liigassa ja siellä ilmeisesti kelvollisesti pelatut kuusi ottelua.
196. Florida
Mikael Vuorio, G
183cm, 74kg, s. 4.1.1984
Suomalaisten nuorten maalivahtien varausvirta jatkuu vaan jatkumistaan. Kaikki puhuivat ennen draftia Lehtosesta, Toivosesta, Tervosta ja Norrenasta, mutta Vuorio on koko ajan ollut kyttäämässä taustalla. Hän oli jo vuosikausien ajan vahvoilla 18-vuotiaiden MM-kisoihin, mutta kuluneen kauden aikana Toivonen ajoi lopulta ohi. Näyttöjä scouteille on kuitenkin annettu yllin kyllin. Vuorio pääsi maalinsuulle kauden aikana myös kuudessa liigapelissä, lähinnä kuitenkin Lukon rökäletappioissa Petri Vehasta tuuraamaan, otteluissa, joissa puolustaminen ei joukkueelle maistunut. Täten torjuntatilastonsa eivät tosiaan kummoiseksi nousseet.
209. Washington
Joni Lindlöf, W
187cm, 78kg, s. 17.5.1984
Iso laituri kaipaa vielä lisää massaa. Suoraviivainen ja kohtuullisen nopea. Lindlöf kärsi kauden aikana loukkaantumisesta, mutta oli joulukuun turnauksessa varsin tehokas. Voi puhjeta kukkaan lähivuosina. Paukutti A-juniorien SM-sarjassa aimo tukun maaleja eikä jäänyt tehoitta MM-kisoissakaan. Valui CSB:n rankkauksessa romahdusmaisesti alaspäin.
213. Tampa Bay
Fredrik Norrena, G
183 cm, 85 kg, s. 29.11.1974
Oli melkeinpä yllättävää, ettei Norrenaa varattu jo viime vuonna, mutta viimeistään tällä kertaa oli sitten käsillä tilanne ”nyt tai ei koskaan”. Norrena oli kiistatta päättyneen liigakauden parhaita maalivahteja sekä bonuksena MM-joukkueen kakkosmaalivahti (vaikkakaan ei kovin säkenöivällä pelillä). NHL-organisaatiot ovat edelleen ruuhkaisia eläkeputkeen jonottavista maalivahdeista ja juniorien kasvua odotellessa on kokeneille eurooppalaiskassareille käyttöä. Norrenan vanhojen liigavastustajien Pasi Nurmisen ja Jussi Markkasen otteet Pohjois-Amerikassa toimivat tässäkin varmasti rohkaisevana esimerkkinä. Suuntaako hyvällä itseluottamuksella varustettu, sähäkkä, korkealla intensiteetillä pelaava ja kiekon kanssakin pärjäävä Norrena Floridan lämpöön jo ensi kaudeksi, ja jättää Frölundan nuolemaan näppejään?
218. New Jersey
Ilkka Pikkarainen, W
188cm, 76kg, s. 19.4.1981
Isokokoinen Ilkka Pikkarainen on kolmas varattu pelaaja IFK:n liigamiehistöön nostamista nuorista. Pikkarainen on ennenkaikkea fyysinen pelaaja ja röyhkeä pelaaja. Luistelu on ok-tasoa, ja kädet on yllättävänkin hyvät. Pikkarainen on parhaimillaan hyökkäysalueella sekä kiekollisessa, että kiekottomassa pelissä. Puolustuspelaaminen kaipaa vielä lisää työtä. NHL:ää ajatellen myös lisää voimaa pitäisi saada. Pikkarainen on jo pystynyt karsimaan osan turhista jäähyminuuteista pois. Vielä A-junioreissa niitä tuli usein ja paljon.
Pikkarainen pelasi ensimmäiset maaottelunsa keväällä, ja IFK:ssa pelipaikka löytyi yleensä noin kolmannesta ketjusta. Pikkaraisen ura jatkuneekin vielä muutaman vuoden punapaidoissa ellei Sonkajärven sonni lähde yrittämään NHL-uraa farmin kautta. Se ei olisi mitenkään mahdotonta, onhan mies tullut jo Helsinkiin asti rakentamaan uraansa.
238. Calgary
Jyri Marttinen, D
184cm, 83kg, s. 1.9.1982
Jyri Marttinen on riskitön otto, sillä suurta tähteä hänestä ei olisi tarkoituskaan saada, vaan nöyrä ja ahkera puolustava puolustaja. Mies tekee ikäänsä nähden häkellyttävän vähän virheitä, pelaa riittävän kovaa maalinedustalla ja selviää kulmaväännöistä usein voittajana. Myös sijoittumisellaan ja tilanteenluvullaan hän yltää jo kokeneempiensa tasolle. Paitsi useilla tanakoilla taklauksilla, Jyri osoitti päättyneellä liigakaudella kovuuttaan myös nyrkkimatseissa jopa siinä määrin, että valtakunnallisetkin mediat huomasivat sisupussin kaukaa Keski-Suomesta. Asenne on kovaa luokkaa ja Kari Tynin antama lempinimi ”Tikkakosken Sissi” kuvaakin miehen taistelutahtoa osuvasti. Kiekolliset taidot eivät yksin vielä varausta tuo, vaan ärhäkän pakin parhaat avut ovat nimenomaan kiekottomalla puolella. Calgaryn scoutit ovat luultavasti huomanneet Jyrin taidot liigapeleissä, sillä nuorten MM-kisoissa hän ei kuulunut silmätikkuihin, vaikka omassa roolissaan onnistuikin.
243. Dallas
Tuomas Mikkonen, W
188cm, 84kg, s. 25.3.1983
Suoraviivainen ryminälaituri missasi 18-vuotiaiden MM-kisat vuosi sitten loukkaannuttuaan harmillisesti juuri kisojen alla. Harjoitusturnauksissa on kuitenkin aina menty ja meinattu ja nimi on vahvasti scouttien papereissa. Hippoksen kotiyleisönkin Mikkonen on jo ehtinyt hurmata, vaikka loukkaantumiset vaivasivat pitkin kautta. Tuomas ei suotta nöyristele tai kunnioita ketään eikä mitään ja pommeja jaellaan suurella sydämellä. Mailatekniikkaa ja maalintekoa on syytä vielä hioa, mutta laitojen lähellä tai kulmissa tätä nuorukaista ei kovin moni vastustaja halua lähelleen. Turvassa ei tosin olla avojäälläkään. Seuraavissa 20-vuotiaiden MM-kisoissa alkaa tapahtua?
248. Los Angeles
Tuukka Pulliainen, W
180cm, 75kg, s. 25.8.1984
Nuori, täyden Mestis-kauden TuTossa pelannut hyökkääjä sai valitettavan vähän näyttöpaikkoja pikkuleijonissa kauden aikana. Pulliainen pelasi kuitenkin hyvin Tjumeinissa ja kohtuullisesti MM-kisoissa. Monipuolinen kahdensuunnan pelaaja tekee hyvin pisteitä (MM-kisoissa 2+6) ja pyrkii fyysiseen peliin. Loistokkuus puuttuu ja kokoa saisi olla enemmän.
253. St. Louis
Tom Koivisto, D
179cm, 85kg, s. 4.6.1974
Tuulolan puolustajaparina liigan all star-kentällisessä, mutta tämän lisäksi Koivisto valittiin myös sarjakauden 2001-2002 parhaaksi puolustajaksi. Liikkuu todella sulavasti ja tarvittaessa myös nopeasti luistimilla, tehnyt luistelustaan suorastaan taidetta. Pystyy myös huipputarkkoihin lämäreihin ylivoimapelissä siniviivalta. Oli vuosikausia keväisin myös MM-kaavailuissa mukana, mutta jäi valitettavan usein mieleen sydäntäriipaisevista hasardeistaan alimpana miehenä tai pehmeästä puolustuspelistään. Päättynyt kausi Summasen opissa oli kuitenkin karsinut nämä puutteet kadoksiin ja Koivisto puolusti kuin 190-senttinen puolustaja, lähes aina oikein sijoittuneena. MM-kisoissa iski pari maalia, mutta katosi hieman kuvasta ratkaisupelien alettua. Frölundaa on tämän vuoden draftissa rokotettu kovalla kädellä, kun jo aiemmin Tampa Bay nappasi ensi kauden ykkösmaalivahdiksi kaavaillun Fredrik Norrenan.
254. Toronto
Jarkko Immonen, C
180cm, 82kg, s. 19.4.1982
Se vanhempi ja toistaiseksi tunnetumpi Jarkko Immonen. Pitkänlinjan veteraani nuoresta iästään huolimatta. Keväällä Ässistä JYPiin siirtynyt Immonen on sivuutettu jo kahdessa draftissa, mutta nyt vuodenvaihteessa pelatut vahvat kaksikymppisten MM-kisat toivat varauksen. Ei loistoa millään osa-alueella, mutta tekee hyvin maalin läheltä pisteitä, osaa pelata maskimiehenä ja vääntää sekä ottaa iskuja. Suhteellisen vahva, mutta kokoa pitäisi olla enemmän, koska luistelunopeus on varsin vaisua. Kiekkoilijataustaltaan Immosella on vastaavuutta Lukon Toni Koiviston kanssa. Molemmat ovat kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja päättivät jo varhaisessa vaiheessa satsata kiekkouraan. Immosen kotikunta Rantasalmi sai oman jäähallin vasta tänä keväänä ja kunnan ainoana liigapelaajana ja NHL-varauksena Immosessa on edellytyksiä pitäjän suureksi sankariksi. Jo varhaisesta nuoruudestaan asti Immosta kuljetettiin päivittäin 50 kilometriä Savonlinnaan harjoituksiin ja varsin aikaisin Jarkko myös teki ratkaisun siirtyä Turkuun ja Turun urheilulukioon. Ensimmäinen liigakausi Ässissä oli kieltämättä pettymys, mutta onneksi tehot löytyivät sopivasti juniorien MM-kisoihin. Toivoa sopii, että kehitys käynnistyisi uudelleen ensi kaudella hurrikaanipaidassa.
257. Atlanta
Pauli Levokari, D
198cm, 110kg, s. 7.4.1978
Luvian lahja Suomen kiekolle, puolustajajätti Pauli Levokari varattiin yllättäen Atlantaan. Vuonne 1978 syntynyt Levokari on vielä kehityskelpoinen pelaaja, jolla riittää ainakin kokoa, tosin Levokaria on usein pidetty liian kilttinä kokoisekseen. Levokarin kiekonkäsittely ei ole erityisen hyvää, mutta luistelu sujuu kohtuullisen hyvin.
Levokarin päättynyt kausi oli hieman rikkonainen pelikieltojen ja loukkaantumisten takia, mutta tulos oli kohtalainen: Levokari pystyi vakiinnuttamaan paikkansa IFK:n pelaavassa kokoonpanossa. Edellisellä kaudella pelipaikka ei löytynyt Ässistä eikä Jokereistakaan.