Miten Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja René Fasel päätyi Putinin valtapiiriin? – Kalervo Kummola kertoi Ylen haastattelussa lahjontayrityksestä ja valtiojohtoisuudesta

MAAJOUKKUE / Uutinen
Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja sveitsiläinen René Fasel ja Suomen kaikkien aikojen suurin jääkiekkotähti Teemu Selänne ovat tunnetusti hyvää pataa Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiirin kanssa.
Kuva © Emil Hansson www.HanssonsPhoto.net
Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Kalervo Kummola avasi Ylen haastattelussa jääkiekon valtapelin likaisia käänteitä.

Tänään huipentuvat jääkiekon miesten maailmanmestaruusturnauksen aikana kummasteltiin Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n puheenjohtajan René Faselin päätöstä lähteä kesken kisojen Venäjälle presidentti Vladimir Putinin virkaanastujaisiin. Fasel kuuluu tunnetusti Putinin ystäväpiiriin. Kaksikon läheiset välit ovat käyneet selväksi myös urheiluyhteyksissä.

Faselin ja Putinin yhteinen historia on pitkä. IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola kertoi äskettäin Yleisradion Itse asiassa kuultuna -televisiosarjassa vuoden 2008 tapahtumista. Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtajana istunut Kummola oli tuolloin lähdössä kisaamaan IIHF:n puheenjohtajuudesta.

– 2008 olin lähdössä puheenjohtajaehdokkaaksi. En tiedä, miten olisi käynyt, mutta en olisi lähtenyt ehdokkaaksi, jos en olisi ollut varma, että on mahdollisuudet puheenjohtajuuteen. Ja siinä sitten tapahtui pari episodia, Kummola aloittaa.

– Ensinnäkin Venäjä oli ensimmäinen maa, joka pyysi minua puheenjohtajaehdokkaaksi. Sitten oli Tukholmassa kokous, johon oli kutsuttu kymmenen suurinta maata. Edellisenä iltana Venäjän puheenjohtaja Vladislav Tretjak soitti, että hänelle on nyt tullut korkeammalta määräys, että heidän pitää olla Faselin takana, koska Fasel oli ollut erittäin isossa roolissa auttamassa Sotshin olympiakisoja Venäjälle. Eli he jäivät pois siitä rintamasta sitten. Siinä sitä peliä pelattiin muutama viikkoa, neuvoteltiin Faselin kanssakin pari kertaa. Mutta sitten tuli amerikkalainen agenttitoimisto, joka otti yhteyttä ja ilmoitti olevansa ukrainalaisen oligarkin asialla. En viitsi mainita tässä sitä nimeä. Oligarkki halusi tulla tänne suihkukoneella neuvottelemaan. Sitten kysyttiin tältä agentilta, että mitä he haluavat vastapainoksi. Valtaa ja vaikutusvaltaa lähinnä. He lupasivat, että he hoitavat niin paljon vanhan itäblokin maita, että varmasti mennään läpi rahalla, Kummola kertoo.

– Silloin minä totesin, että tällaiseen peliin en halua lähteä missään tapauksessa. Vetäydyin sitten pari viikkoa – tai virallisesti vasta edellisellä viikolla – ennen kongressia siitä ja jatkoin sitten varapuheenjohtajana ilman vaaleja.

Toisin sanoen Venäjän jääkiekkoliiton vaikutusvaltaisin henkilö puheenjohtaja sai hänen asemaansa korkeammalta taholta määräyksen ajaa Faselia IIHF:n puheenjohtajaksi, ja ukrainalainen oligarkki pyrki yhdysvaltalaisen vaikuttajatoimiston kautta lahjomaan ääniä Faselin kilpailijalle.

Kummola ennakoi haastattelussa myös IIHF:n tulevaa vallanjakoa.

– Eiköhän se peli taas kovene, kun Fasel on ilmoittanut jäävänsä pois kahden vuoden päästä. Ja minä jään pois, ikäraja tulee vastaan. Silloin tulee kyllä olemaan kova peli näistä paikoista, Kummola povaa.

Putinin valtakausi Venäjän presidenttinä muistetaan sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan, megalomaanisista rakennushankkeista, kireistä väleistä Yhdysvaltoihin, huippu-urheilun valtiollisesta dopingohjelmasta ja yhteiskunnallisten kriitikoiden kyseenalaisista hiljentämisistä. Faselia puolestaan on syytetty rahan kuppaamisesta MM-kisojen mediaoikeuksia hallinnoivan sveitsiläisen markkinointiyhtiön Infrontin kautta. Fasel on entinen jääkiekkotuomari. Hän on istunut IIHF:n puheenjohtajana vuodesta 1994. Hän on lisäksi olympialaisia hallinnoivan Kansainvälisen olympiakomitean johtokunnan jäsen sekä olympialaisten talvilajien kansallisten liittojen kansainvälisen yhteenliittymän AIOWF:n puheenjohtaja.

Kun Sotshin vuoden 2014 talviolympialaisten jälkeen paljastui, että Venäjä on huijannut urheilussa kielletyillä aineilla valtiojohtoisesti ja Maailman antidopingtoimisto Wada sekä Kansainvälinen olympiakomitea ryhtyivät rankaisemaan Venäjää, Kansainvälinen jääkiekkoliitto vastusti rangaistuksia.

» Lähetä palautetta toimitukselle