Helsingin Areenalle ja televisioiden ääreen keräytyneet fanit saivat mallikkaasti vastinetta rahoilleen, kun viime kaudella täpärästi pudotuspeleistä pudonnut Florida ja läntisen konferenssin finalisti Chicago yltyivät mukavaan maali-iloitteluun perjantai-illan kunniaksi. Nyrkiniskuja tai tappeluja ei ottelussa ollut, mutta nättejä harhautuksia ja teräviä laukauksia sitäkin enemmän. Avauskiekon tiputti Jari Kurri.
Ottelun avauskokoonpanoissa erikoista oli ajoittain etenkin P-Amerikassa ajoittain nähty tilanne, jossa seitsemänneksi pakiksi ajautunut Ville Koistinen sijoitettiin hyökkääjäksi. Ylivoimalla Koistisen oli kuitenkin määrä pelata tutusti viivapeliä.
Florida liukkaampi avauserässä
Pelin ensimmäinen vaarallinen paikka siunaantui Floridalle, kun päädystä pompannut kiekko tuli vaarallisesti Cristobal Huetin vartioiman maalin eteen. Michal Frolik ei kuitenkaan onnistunut painamaan kiekkoa hyvästä paikasta sisään. Pian tämän jälkeen onneaan pääsi kokeilemaan myös Stephen Weiss. Useisiin kiekonmenetyksiin Floridan kovassa karvauksessa ollut Chicagon alakerta oli ensimmäisen kahdeksan minuutin ajan jatkuvasti helisemässä mutta selvisi vailla takaiskuja.
Erän puolivälissä myös Chicago sai luotua paikkoja etupäässä Jonathan Toewsin johtaman ykkösketjun voimin. Peli avautui hieman. Gregory Campbell onnistui tuhlaamaan täysin avoimen paikan kiekon pompattua Huetin patjoista. Huet piti Chicagoa pystyssä myös erän ainoan jäähyn ajan.
Erä oli kokonaisuutena selkeästi paremmin liikkuneen ja karvanneen Floridan heiniä. Etenkin Brent Sopel ja Brent Seabrook näyttivät ajoittain varsin kankeilta terävästi liikkuneiden pantterien kynsissä.
Päävalmentaja Peter DeBoer selvitti Koistisen vaihtunutta pelipaikkaa:
– Halusimme seitsemän puolustajaa kokoonpanoon, sillä Leopold, Ballard ja Allen olivat kaikki sivussa eilisistä harjoituksista. Kun he kaikki pystyivätkin pelaamaan, joku pakeista täytyi siirtää ketjuun. Ville pelasi viime kaudella muutamaan kertaan hyökkääjänä, joten ihan outoa tämä ei hänelle ollut.
Molemmat maalien makuun toisessa erässä
Chicago pääsi kokeilemaan ylivoimapeliä Bryan McCaben joutuessa boksiin poikittaisesta mailasta. Yritykset jäivät kuitenkin torsoiksi ja Patrick Kane kruunasi tilanteen ottaessa jäähyn Chicagolle. Florida pääsi toviksi pyörittämään ylivoimaa. Kane korvasi kuitenkin jäähynsä joukkueelleen parhaalla mahdollisella tavalla päästessään läpiajoon kaksiminuuttisen päätyttyä. Nopeat potkut, kiepautus ja oppikirjamainen nosto rystyltä olivat vastustamaton yhdistelmä Tomas Vokounille, Chicago siirtyi 1-0-johtoon.
Avausmaali sytytti Chicagon ja peli jatkui pitkään joukkueen hallinnassa. Puolivälissä erää DeBoer otti aikaisen aikalisän herätelläkseen selkeästi aristelevaa pantterijoukkuetta. Aikalisä auttoi ja Florida paransi liikettään. Steve Reinprecht suojasi hyvin kiekkoa kulmassa ja silmät selässään löysi syötöllä Frolikin, joka napautti hyvästä sivuttaisliikkeestä ottelun tasoihin ajassa 13.01.
Erän lopulla parhaan paikan sai nopea David Booth, jonka läpiajosta läväyttämä rannelaukaus kuitenkin humisi yli maalista.
DeBoer oli tyytyväinen aikalisän tuoneeseen herätykseen.
– Saimme mitä halusimme. Pelimme rauhoittui sen jälkeen.
– Olimme pyörineet omalla alueellamme minuutin verran. Meillä oli nelosketju jäällä, emmekä voineet vaihtaa pitkän jälkeen. Emme pysyneet pelisuunnitelmassamme, emme pelanneet kiekkoa oikeisiin paikkoihin.
Chicago nosti tempoaan kolmannessa erässä
Chicago aloitti kolmannen erän räväkämmin. Joukkue siirtyi johtoon salakavalasti, kun nopeasti lähtenyt Seabrookin upea pitkä syöttö päätyi Kanelle, joka pääsi Dustin Byfuglienin kanssa 2-1-hyökkäykseen. Tilannetta edelsi Keith Ballardin virhearviointi Seabrookin syötön katkaisussa. Kane kieputti jälleen Vokounia kahville, muttei saanut kiekkoa sisään. Byfuglien oli kuitenkin tarkkana ja jyräsi ylärimasta pompanneen paluukiekon sisään. Chicago näytti tulevan viime kauden konferenssifinalistin ja mestarikandidaatin arvoisesti kypsään voittoon kolmannessa erässä. Joukkue pommitti laukauksia kohti Vokounin maalia ja rymisteli taklauspelissäkin ottelun alkupuolta enemmän.
Florida tuli kuitenkin uudestaan tasoihin suomalaisille mieleiseen tyyliin. Joukkueiden pelatessa tasavajaalla Ville Koistinen pääsi nousemaan b-pisteelle. Cory Stillmanin oivaltava syöttö tavoitti Koistisen, joka läväytti ranteella kiekon ohi hölmistyneen Huetin.
Chicago siirtyi kolmannen kerran johtoon pelatessaan ryminällä hyökkäyksensä loppuun. Patrick Sharp tökkäsi ruuhkasta mustahaukat johtoon. Peter DeBoer pyöritteli päätään omien puolustajiensa pelatessa maalinedustallaan pehmeästi.
Kaksi minuuttia ennen loppua David Booth pelasti Pantterit jatkoajalle. Läpi ottelun pirteästi pelannut Booth päätti vastahyökkäyksen ampumalla tasoituksen helpon oloisesti ohi Huetin. Ansaittu maali Floridan viime vuoden ykköstykille, jolta odotetaan myös tulevalla kaudella jopa 40 maalin tavoittelua.
Ratkaisu rankkareilla
Viiden minuutin jatkoaika ei tuottanut kuin muutaman tuloksettoman maalipaikan, joten Pasilan ilta huipentui rankkareihin. Kapteeni Toewsin ensimmäinen rankkari upposi sisään, mutta Kane ja Sharp nöyrtyivät Vokounin edessä. Floridan avauslaukoja Reinprechtin laitettua ensimmäinen rankkari sisään illan sankariksi sai nousta Ville Koistinen, jonka onnistuminen jäi kisan voittomaaliksi.
Haltioissaan ollut Koistinen ei olisi parempaa alkua kaudelleen voinut toivoa, olkoonkin että se tuli erikoisella paikalla pelaten.
– Se on suunnilleen ainoa harhautus, jonka osaan. Ensi kerraksi pitää varmaan keksiä jotain uutta,
– Hyökkääjänä on ihan mukava pelata. Nyt tämä tuli hiukan yllätyksenä, kun en ole ollut hyökkääjänä edes harjoituksissa, mutta ihan hyvin se sujui.
Niin rangaistuslaukauskisassa kuin varsinaisella peliajallakin loistanut Tomas Vokoun voidaan nimetä sankariksi siinä missä Koistinenkin. Vokounille torjuntoja kertyi yhteensä peräti 52. Myös DeBoer kehui vahtiaan:
– Hän teki tärkeitä torjuntoja avainhetkillä. Torjuntoja oli toki ylipäätään paljon, mutta minulle nuo avaintorjunnat olivat tärkeämpi asia.
DeBoer tyytyväinen, Quenneville kriittinen
Peter DeBoer huokaisi helpotuksesta ja myhäili tyytyväisyyttään samaan aikaan:
– Pelasimme loistavan avauserän. Systeemin puolesta se oli varmasti paras erämme pitkään aikaan.
– Sen jälkeen törmäsimme seinään. Moni pelaaja oli flunssassa, emmekä oikein enää pysyneet vauhdissa mukana. Blackhawksin tapaista joukkuetta vastaan siihen ei ole varaa.
– Taistelimme kuitenkin loppuun asti, sinnikkyys palkittiin lopussa.
Quenneville koitti katsella joukkueensa kokonaisuutta. Filosofiassaan puolustusta tärkeänä pitävä valmentaja mietti kauden haasteita:
– Yksi haasteistamme tällä kaudella on se, että löydämme tavan sulkea vastustajat pelistä.
Joukkueensa tehoprosentista maalintekopaikoissa Chicago-luotsi ei ollut hyvillään:
– Emme olleet tyytyväisiä tapaan, jolla aloitimme pelin.
– Maalilla oli ottelun loppupuolella paljon irtokiekkoja, niistä olisi pitänyt tehdä maalit.
Helsinki ja Suomi nauttivat NHL-kiekosta vielä huomennakin
Avausottelun alkukankeus tuntui läpi illan ainakin puolustajien otteissa. Tämä tuskin haittasi yleisöä, joka sai nauttia komeista maaleista. Siinä missä taktiset hienoudet vielä loistavat poissaolollaan pelaajien totutellessa tositoimiin, ei yksilötaitoa tai kauniita kuvioita puuttunut kummankaan joukkueen otteista. Chicagon parhaimmistoa oli ykkösketju Byfuglien-Toews-Kane, Floridalta taas liukkain oli ratkaisukykyinen kakkosketju Stillman-Reinprecht-Frolik. Puolustuksessa hyvin esiintyi vasta 18-vuotias Dmitri Kulikov.
Kysymysmerkkejä löytyy odotetusti ainakin Chicagon maalinsuulta, jossa sopii toivoa Antti Niemen saavan huomenna tilaisuutensa.
Viihteikkään ottelun pelanneiden joukkueiden toinen kohtaaminen alkaa lauantaina kello 19.00.
Antti Wennström