Uutta: Liigan tyhjennysmyyntien vahingollisuus katsojamääriin on myytti – Joukkueiden yleisökeskiarvot yleensä kohenevat tähtipelaajien myymisen jälkeen

LIIGA / Uutinen
Pelicansin Juhamatti Aaltonen siirtyi tyhjennysmyyntien yhteydessä Kärppiin.
Kuva © Jari Mäki-Kuutti
Liigan siirtoraja sulkeutui viikko sitten ja tällä kaudella nähtiin jälleen useampi joukkue, joka tyhjensi kokoonpanoaan merkittävästi. Tyhjennysmyyntien yhteydessä puhetta herättää aina kannattajien kunnioitus sekä laskevat yleisömäärät. Todellisuudessa yleisömäärät jopa nousevat kauden loppua kohden tyhjennysmyyntien jälkeen.

Liiga-seurojen tyhjennysmyynnit eivät vähennä niiden kotiottelujen ilmoitettuja yleisömääriä.

Viidestä edellisestä kaudesta liki jokaisella sarjataulukon kolme viimeistä seuraa ovat myyneet siirtorajan kynnyksellä enemmän kuin yhden pelaajan. Viisi kertaa kolme on yhteensä 15 joukkuetta. Niistä 13:sta myytiin enemmän kuin yksi pelaaja. Noista 13 joukkueesta kahdeksalla kotiottelujen yleisömäärä kasvoivat siirtotakarajan umpeuduttua. Esimerkiksi viime kaudella sarjajumboksi jääneen Ässien katsojakeskiarvo nousi 348 katsojalla siirtorajan jälkeen.

Puolestaan viime kaudella KooKoon katsojakeskiarvo tippui 11 katsojalla siirtorajan sulkeuduttua, vaikka seura myi ainoastaan rivipuolustaja Miro Keskitalon Pelicansiin. Myös Ilves myi ainoastaan yhden pelaajan, Blake Kesselin, kaudella 2015–2016, mutta katsojakeskiarvo putosi kauden viimeisissä kotiotteluissa reilulla 100 katsojalla.

Toki tyhjennysten jälkeen on koettu myös suuria selänkääntöjä. TPS:n surkea kausi 2014–2015 huipentui katsojakeskiarvon tippumiseen lähes tuhannella katsojalla siirtorajan jälkeen. Myös KooKoo on kokenut suuren negatiivisen vaikutuksen yleisömääriin – peräti kaksi kertaa, kausilla 2016–2017 sekä 2017–2018.

Seura Myydyt pelaajat Katsojakeskiarvo ennen siirtorajaa Katsojakeskiarvo siirtorajan jälkeen Ero
2018–2019
Ässät 6 4146 4504 +348
Jukurit 5 2858 2919 +61
KooKoo 1 3315 3304 -11
2017–2018
Sport 7 2840 2842 +2
KooKoo 3 3276 2693 -583
Jukurit 4 3129 3687 +558
2016–2017
SaiPa 7 3060 3030 -30
Sport 2 3095 3172 77
KooKoo 5 3517 2942 -575
2015–2016
Blues 9 3344 3481 +137
Ilves 1 4683 4555 -128
HPK 4 3227 3371 +144
2014–2015
Sport 4 3387 3301 -86
TPS 7 5641 4660 -981
Pelicans 5 3336 3570 +234

Seuraavan kauden alku on haastava

Vaikka tyhjennysmyynnit eivät näy katsojamäärissä kauden aikana, voidaan todeta seuraavaan kauden alkuun myynneillä olevan vaikutusta. 11 kertaa 13sta seuran katsojamäärät ovat olleet alhaisempia kauden ensimmäisissä kotiotteluissa kuin edellisen kauden katsojakeskiarvo. Esimerkiksi viime kaudella viisi pelaajaa myyneen Jukurien katsojakeskiarvo tämän kauden alussa oli 135 katsojaa vähemmän kuin viime kauden keskiarvo. 

Vain kaksi kertaa joukkueen katsojamäärä ovat nousseet seuraavan kauden ensimmäisten kotiotteluiden aikana edellisen kauden keskiarvoon verrattuna. Molemmilla kerroilla tyhjennysmyyntejä tehnyt joukkue on kokenut totaalisen katastrofikauden. Viime kauden Ässät sekä kauden 2016–2017 SaiPa kauppasivat kaikki kärkipelaajansa, mutta seuraavan kauden alussa katsojamäärät nousivat edelliseen kauteen verrattuna.

Pelaajien säästäminen kauden loppuun ei kuitenkaan takaa seuraavalle kaudelle helpompaa lähtökohtaa. Tästä hyvänä osoituksena on KooKoo, jonka tämän kauden ensimmäisten kotiotteluiden katsojamäärät olivat hieman alhaisempia kuin viime kaudella.

Seura Myydyt pelaajat edellisellä kaudella Katsojakeskiarvo tyhjennysmyyntikaudella Katsojakeskiarvo seuraavan kauden ensimmäisissä kotipeleissä (5-10 peliä) Ero
2018–2019
Ässät 6 4225 4459 +234
Jukurit 5 2869 2734 -135
KooKoo 1 3313 3246 -67
2017–2018
Sport 7 2840 2767 -73
KooKoo 3 2913 3025 -211
Jukurit 4 3165 2913 -252
2016–2017
SaiPa 7 3053 3066 +13
Sport 2 3108 2887 -221
KooKoo 5 3421 3297 -124
2015–2016
Blues 9 Meni konkurssiin eikä seuraavaa kautta tullut.
Ilves 1 4657 4183 -474
HPK 4 3250 3497 +247
2014–2015
Sport 4 3369 3175 -194
TPS 7 5444 5177 -267
Pelicans 5 3375 3361 -14

Myyneillä pelastetaan taloutta

Seurat usein perustelevat myyntejä talouden tasapainottamisella ja tilastojen valossa pelaajakaupat ovat onnistuneet siinä tehtävässä.

Esimerkiksi viime kaudella suurimmat tyhjennykset tehneet Ässät ja Jukurit pääsivät heikoista pelillisistä esityksistään huolimatta reilun 100 000 euron positiivisen taloudellisen tuloksen. Ässien kehitysjohtaja Tommi Kerttula kertoi keväällä 2019 tilannekatsauksessaan pelaajamyyntien tuoneen seuran kassaan lähes 400 000 euron säästön. Iso tappio kääntyi pelaajamyyntien kautta merkittävään plusmerkkiseen tulokseen.

Myös aikaisempina kausina on nähty samankaltaisia nousuja taloudellisella puolella. Esimerkiksi SaiPan katastrofaalinen kausi 2016–2017 päättyi seitsemän pelaajamyynnin jälkeen 155 000 euron plussaan.

KooKoo on testannut liigataipaleensa aikana molempia tapoja, myyneet pelaajiaan sekä säästäneet myynneiltä. Taloudellisesti molemmat päätökset ovat tuottaneet plussaa, kun viime kaudelta tuli 45 000 euron plusmerkkinen tulos ja kaudelta 2017–2018 kolmen kärkipelaajan myynnin jälkeen 78 000 euron positiivinen tulos.

Tyhjennysmyynneistä huolimatta on nähty myös jättimäisiä tappioita. Esimerkiksi TPS teki kauden 2014–2015 päätteeksi yli kahden miljoonan euron tappion ja Blues päätyi viimeiseksi jääneellä kaudellaan 2015–2016 lähes 1,5 miljoonan euron tappioon. Kauppa kävi siirtorajan kynnyksellä sekä Turussa että Espoossa, kun TPS myi seitsemän pelaajaa ja Blues yhdeksän.

Seura Myydyt pelaajat Taloudellinen tulos
2018–2019
Ässät 6 +126 000€
Jukurit 5 +101 000€
KooKoo 1 +45 000€
2017–2018
Sport 7 -128 000€
KooKoo 3 +78 000€
Jukurit 4 -365 000€
2016–2017
SaiPa 7 +155 000€
Sport 2 -156 000€
KooKoo 5 -293 000€
2015–2016
Blues 9 -1 445 000€
Ilves 1 -772 000€
HPK 4 +51 000€
2014–2015
Sport 4 +408 000€
TPS 7 -2 206 000€
Pelicans 5 -262 000€

» Lähetä palautetta toimitukselle