Liigan erotuomaritoiminnan ottelukohtainen valvonta on muuttunut siitä, millaista se kauan oli.
Aiemmin valvonnan keskiössä olivat vuosien ajan otteluvalvojat, jotka pyrkivät varmistamaan, että ottelutapahtuma, ottelu ja sen tuomaritoiminta sujuivat Liigan säädösten mukaisesti. Nyt otteluvalvojia ei enää ole, vaan heidän toimenkuvansa on jaettu eri henkilöille. Samalla Liiga on lopettanut tuomaritoiminnan valvomisen paikan päällä jokaisessa ottelussa.
Viime kaudesta alkaen jokaisella Liiga-ottelulla on ollut ottelutapahtuman esimies. Ottelutapahtuman esimiehen tehtäviin ei kuulu tuomarien suoritusten arvioiminen. Hän istuu ottelun aikana toimitsija-aitiossa ja vastaa ottelutapahtuman raportoinnista Liigalle. Hän myös toimii viestinviejänä Helsingin Pasilassa sijaitsevan videotuomarointia koordinoivan tilannehuoneen sekä ottelun erotuomariston välillä. Ollen ääniyhteydessä molempiin suuntiin. Tuomareilla on yhteys tilannehuoneeseen vain toimitsija-aitiosta.
Tuomaritoimintaa valvovat ja arvioivat erotuomarivalmentajat. Jokaisessa ottelussa ei kuitenkaan ole erotuomarivalmentajaa. Liigassa pelataan siis otteluja, joissa ei ole paikalla erotuomaritoimintaa valvovaa henkilöä.
Tuollaisten ottelujen erotuomarivalvonta ja -arviointi tehdään jälkikäteen tilannehuoneen tallentamien videopätkien sekä videoanalyysiohjelmisto Dart Fishin avulla. Valvonta ja arviointi on erotuomarijohtaja Jyri Rönnin vastuulla.
Liiga-kausi on alkanut tuomarikeskustelulla. Torstain kaudenavauksessa HPK–Kärpät nähtiin tuomarivirhe, joka vei HPK:lta johtomaalin. Ottelun erotuomarivalmentaja myönsi erheen. Perjantaina taas Ilves–Tappara-ottelussa Ilvekselle oltiin antamassa rangaistusta tilanteesta, jossa Ilveksen pelaaja kaadettiin läpiajossa. Ottelun erotuomaristo käänsi neuvonpidon jälkeen tuomion Ilveksen rangaistuslaukaukseksi.
Viime kausi puolestaan päättyi tuomarikeskusteluun, kun HPK:n Suomen mestaruuden ratkaissut jatkoaikamaali syntyi tuomarivirheestä seuranneella ylivoimalla.
