Menestyvän jääkiekkojoukkueen on suoritettava vahvasti usealla eri osa-alueella. Niinpä minkään yksittäisen tilaston tai mittarin perusteella ei voida tehdä luotettavia päätelmiä joukkueiden välisestä paremmuusjärjestyksestä. On kuitenkin mielenkiintoista pohtia, millä mittarilla mitattuna joukkueiden järjestys vastaa parhaiten sarjataulukkoa, joka on luonnollisesti se kaikkein tärkein tilasto. Tutkimukseen valittiin perinteisiä maalimääriin ja erikoistilanteisiin liittyviä tilastoja, joiden lisäksi mukaan poimittiin myös muutama edistyneempi tilasto. Erityinen mielenkiinto kohdistui joukkueiden Corsi-lukemiin, joita ainakin pohjoisamerikkalaiset kiekkoanalyytikot tuntuvat joskus painottavan.
Eri tilastojen yhteyttä runkosarjan sarjataulukkoon tutkittiin yksinkertaisella järjestyslukutestillä. Tämä testi tuottaa testisuureen, joka kertoo, kuinka paljon joukkueen sijoitus kussakin tilastossa poikkeaa keskimäärin saman kauden runkosarjasijoituksesta. Siispä mitä pienempi testisuureen arvo on, sitä paremmin joukkueiden järjestys kyseisessä tilastossa vastaa sarjataulukkoa. Tutkimus kattaa 5 viimeisintä Liiga-kautta ja koskee vain runkosarjaotteluita. Tutkimuksessa huomioidut tilastot ja niitä vastaavat testisuureet on esitetty alla olevassa taulokossa.
| Tilasto | Testisuure |
| Tehdyt maalit | 1,72 |
| Päästetyt maalit | 1,99 |
| Ylivoima % | 3,26 |
| Alivoima % | 3,70 |
| Corsi | 3,19 |
| Corsi Close | 3,15 |
| PA% | 3,64 |
| PDO | 2,38 |
Tehdyillä ja päästetyillä maaleilla on kaikkein voimakkain tilastollinen yhteys joukkueen runkosarjasijoitukseen. Tämä ei tietenkään yllätä ketään, sillä ainoastaan otteluissa syntyvät maalit vaikuttavat siihen, kuinka sarjapisteet loppusummerin soitua jaetaan. Tilastollinen yhteys oli tehtyjen maalien kohdalla päästettyjä maaleja voimakkaampi. Joukkueen sijoitus kauden aikana tehdyissä maaleissa poikkesi keskimäärin vain 1,72 sijaa joukkueen asemasta sarjataulukossa runkosarjan päättyessä. Tästä huolimatta esimerkiksi Sport jäi tällä kaudella täpärästi playoff-junasta, vaikka teki runkosarjassa kolmanneksi eniten maaleja. Tämä alleviivaa sitä, ettei positiivinen tai negatiivinenkaan erottuminen millään yksittäisellä pelin osa-alueella riitä naulaamaan joukkuetta sarjataulukon kumpaankaan päähän.
Hieman edistyneempien tilastojen tarkastelu paljastaa puolestaan yllättäviä tuloksia. Kiekonhallintaa mittaavat Corsi (laukausten suhde tasakentällisin) ja Corsi Close (maalien suhteen tasaisiin otteluihin rajoittunut Corsi) ovat nimittäin mittareita, joiden mukainen järjestys poikkeaa sarjataulukosta varsin paljon. Samaa voidaan sanoa muuttujasta PA%, joka kuvaa hyökkäyspään aloitusten suhdetta puolustuspään aloituksiin. Nämä kaikki ovat mittareita, joiden perusteella voidaan jossain määrin arvioida, onko joukkue hallinnut otteluita vai pelannut altavastaajana. Kun puolestaan tarkastellaan muuttujaa PDO (laukausprosentin ja torjuntaprosentin summa tasakentällisin), huomataan sen olevan selvästi edellä mainittuja muuttujia vahvemmin yhteydessä joukkueiden runkosarjan sijoituksiin. Esimerkiksi kolmella edellisellä kaudella kyseisen tilaston kärkijoukkue on vienyt nimiinsä myös koko runkosarjan. Tulos on tulkittavissa niin, että runkosarjamenestys on vahvasti yhteydessä tehokkaaseen viimeistelyyn ja laadukkaaseen maalivahtipeliin. Näiden seikkojen merkitys on tilastojen valossa selvästi suurempi kuin Corsin avulla arvioidun kiekonhallinnan.
Muuttujasta PDO puhutaan usein yli- tai alisuorittamisen mittarina, mutta tämän tutkimuksen perusteella toteamus on vähintäänkin kyseenalainen. Menestyvät joukkueet kykenevät latomaan kiekkoja reppuun muita paremmalla prosentilla läpi kauden, puolustuksen ja maalivahtipelin pysyessä niin ikään korkealla tasolla. Kiekonhallinnan merkitys jäi tutkimustuloksissa odotettua pienemmäksi. Tämä selittyy ainakin osittain sillä, että otteluiden hallintaa ei voida absoluuttisesti mitata minkään tilaston avulla. Esimerkiksi Corsi ei huomioi lainkaan, miltä etäisyydeltä tilastoidut laukaukset on ammuttu.
Kehittynyt tilastointi tarjoaa kiekkoanalyytikoille paljon mielenkiintoisia näkökulmia. Tällä kertaa modernit tilastot nostivat esiin ikivanhan viisauden: Jääkiekko on maalintekopeli.
