Suomen vanhin jäähalli täyttää 55 vuotta − tilastopalat Hakametsän historiasta

Ensimmäinen Hakametsässä pelattu ottelu 29.1.1965 ei tosin ollut pääsarjaottelu, vaan Tampere-Muu Suomi, joka päättyi tasapeliin 4-4. Ensimmäinen pääsarjaottelu hallissa pelattiin kahta päivää myöhemmin 31.1.1965, kun Ilves voitti Tapparan 5-3.

Putket koskevat siis pääsarjan otteluita. Kärpät ja Reipas/Pelicans hävisivät 20 peräkkäistä liigaottelua Hakametsässä, mutta olivat välillä 1. divisioonassa, missä ne pelasivat KOO-VEE:tä vastaan. 80-luvun puolella Kärppien tappioputki Hakametsässä oli 14 ottelua ja Reippaan putki 90-luvulla 12 ottelua.

Kotiotteluitaan Hakametsässä ovat tietenkin pelanneet Ilves, Tappara ja KOO-VEE. SM-sarjan kotipelejä siellä ovat pelanneet myös vähemmän tunnetut Hilpara (Tapparan kakkosjoukkue) kaudella 1969-70 ja VehU eli Vehmaisten Urheilijat 1968-69.

Liigaa edeltäneessä SM-sarjassa pudotuspelejä ei pelattu lainkaan vaan mestari oli runkosarjan voittaja. Tosin heti samana vuonna, kun Hakametsä avattiin, päätyivät Ilves ja Porin Karhut kärkeen tasapisteissä. Uusintaottelu pelattiin 13.2.1965 Hakametsässä, jossa Karhut voitti Suomen mestaruuden numeroin 1-5. Tuota voisi pitää myös ensimmäisenä Hakametsässä pelattuna playoffs-otteluna.  

Siitä lähtien, kun playoffseja on pelattu, on Hakametsässä kuitenkin pelattu lähes jokaisena keväänä. Tamperelaisjoukkueita ei ole pudotuspeleissä nähty vain 1980, 1992, 1995 ja 2012. Tänä keväänä Hakametsässä hyvin todennäköisesti pelataan 41. kerran playoffseja.

Eniten otteluja Hakametsässä on pelattu kaudella 2016-17, yhteensä 72 ottelua. Normaaleja runkosarja-otteluita tuolla kaudella tuli kaksi vähemmän, koska Ilves järjesti kaksi kotiotteluaan ulkoilmaotteluina Sorsapuistossa. Pudotuspelejä kertyi kuitenkin yhteensä 14, joista puolet olivat Tapparan ja Ilveksen seitsemään otteluun venyneen puolivälieräsarjan otteluja.

Maaleja Hakametsässä on tehty paljon. Ainoastaan neljästi on ottelu päättynyt maalittomana tasan ja kolme kertaa maali on saatu aikaan vasta voittomaalikilpailussa. 2959 ottelussa on siis nähty maali viimeistään jatkoajalla. Eniten maaleja tehtiin 1979-80, yhteensä 530 maalia 54 ottelussa, eli 9,8 maalia ottelua kohden.

Taulukon pisteet on laskettu niin, että varsinaisen peliajan voitosta saa kolme pistettä, eli nykyisen pistelaskun mukaisesti, vaikka ensimmäiset 30 vuotta Hakametsässä sai varsinaisen peliajan voitosta vain kaksi pistettä. Mukana ovat sekä runkosarjan, että pudotuspelien ottelut. Lahden Reippaan pelaamat ottelut on yhdistetty Pelicansin tilastoihin ja Kiekko-Espoon ottelut Bluesin lukemiin.

Muun Suomen joukkueista eniten Hakametsässä on pelannut ja voittanut TPS. Mikään muun Suomen joukkue ei ole kuitenkaan voittanut yli puolia Hakametsässä pelaamistaan otteluista. Lähimmäs on päässyt Kärpät, joka on voittanut 46% otteluistaan.

Tappara on ainoa joukkue, joka on voittanut yli puolet Hakametsässä pelaamistaan playoffs-otteluista.

Finaaleja on Hakametsässä pelattu yhteensä 22 keväänä. 19 kertaa Tapparan pelejä ja kolme kertaa finaaleissa on pelannut Ilves, keskenään tamperelaiset eivät ole vielä päässeet mestaruutta ratkomaan.

Mestaruus on ratkennut Hakametsässä 1965 pelatun uusintaottelun jälkeen kymmenen kertaa, eli ratkaiseva finaali on pelattu siellä. Mestaruuden Hakametsässä on voittanut kolme eri joukkuetta: Tappara viidesti (1977, 1982, 1986, 1988 ja 2016), TPS kolmesti (1976, 1990, 2001) ja Kärpät kahdesti (1981 ja 2018). Myös koko SM-liigan ensimmäinen mestaruus keväällä 1976 ratkesi siis Hakametsässä.