Liigassa käynnistyi torstaina kaksi historiallista prosessia, kun Sport ja Jukurit tiedottivat sarjan historian ensimmäisinä seuroina aloittavansa yt-neuvottelut pelaajiensa ja valmentajiensa kanssa. Se on luonnollisesti iso tapaus myös Liiga-pelaajien ammattiyhdistykselle Pelaajayhdistykselle.
– Tämä on valitettava tilanne. Sekä Sport että Jukurit vieläpä toimivat poikkeuksellisesti eivätkä informoineet pelaajia ennen yt-prosessin virallista käynnistämistä, Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela sanoo.
Poikkeuksellisuudella Saarela tarkoittaa sitä, että Liigassa on myös seuroja, jotka ovat toimineet toisin.
Saarelan haastattelu on tehty ennen kuin Jatkoaika uutisoi myös SaiPan aloittavan yt-neuvottelut pelaajistonsa ja valmentajistonsa kanssa.
– Olemme tämän viikon aikana käyneet usean seuran kanssa neuvotteluja pelaajien pyynnöstä. Pyrkimyksenämme välttää lomautukset keinolla millä hyvänsä. Eli seurat ovat siis ottaneet yhteyttä pelaajiin, kertoneet tilanteestaan, pelaajat ovat ottaneet yhteyttä Pelaajayhdistykseen ja sitten on pyritty löytämään ratkaisuja. Mielestäni se on seuralle oikea tapa toimia, Saarela toteaa.
– Sport ja Jukurit eivät ole saamieni tietojen mukaan lähestyneet pelaajia lainkaan etukäteen. Antoivat sitten vain yt-ilmoituksen. Tämä on näemmä heidän toimintatapansa.
On huomionarvoista, että kaksi ensimmäisenä yt-mahdollisuuteen tarttuvaa seuraa ovat koko Liigan puheenjohtajan Heikki Hiltusen Sport ja Suomen jääkiekkoliiton varapuheenjohtajan Jukka Toivakan Jukurit. Hiltunen on Sportin puheenjohtaja ja Toivakka Jukurien toimitusjohtaja-puheenjohtaja.
Historialliset yt-neuvottelut käynnistyvät tiistaina videopalavereilla. Saarela on pelaajien pyynnöstä mukana ainakin Sportin prosessissa. Hänellä ja Hiltusella on siis aktiivirooli kaksissa merkittävissä meneillään olevissa neuvotteluissa, sillä Liiga ja Pelaajayhdistys hierovat paraikaa uutta yleissopimusta. Nykyinen yleissopimus päättyy huhtikuun loppuun.
– Eiköhän ole itsestäänselvyys, että yt-neuvottelut kestävät Sportin ja Jukurien ilmoittamat viisi päivää. Ja jos annetaan lomautuspäätös, palkkaa saa vielä viisi päivää sen jälkeen. Yt-ilmoitukset annettiin viisi päivää ennen neuvottelujen alkua. Eli yt-ilmoituksen jälkeen pelaajilla on 15 varmaa palkallista päivää, Saarela ynnää.
Pelaajayhdistys aikoo tutkia Liiga-seurojen laillista oikeutusta hyödyntää huhtikuun alussa voimaan astunutta poikkeuslakia.
– Koska tällaista ei ole jääkiekossa aiemmin koettu, asianajajamme alkaa tiistaina selvittää, toimitaanko nyt lainmukaisesti. Lakihan tehtiin koronakriisin vuoksi ja sen hyödyntämisen syiden on käsittääkseni oltava koronasta riippuvaisia. Esimerkiksi ennen koronakriisiä koituneet tappiot eivät ole koronasta riippuvaisia, Saarela huomauttaa.
Todellisuudessa Liiga-seurojen pelaaja-yt:den perustelun ei tarvitse liittyä koronakriisin. Tuotannolliset ja taloudelliset perusteet riittävät, eikä niillä tarvitse olla yhteyttä koronaan. On kiistatonta, että koronakriisi aiheuttaa seuroille valtavat tulonmenetykset.
Saarelakin lisää, että vaikka Pelaajayhdistys lopulta päätyisikin haastamaan Liiga-seuran yt-oikeuden lainmukaisuuden, se veisi siksi paljon aikaa, ettei sellainen ehtisi vaikuttaa nyt käsillä olevaan yt-prosessiin. Jos kyseenalaistettavaa löytyisi, se arvioitaisiin myöhemmin ja mahdolliset korvaukset maksettaisiin jälkikäteen.
