Liigan antidoping-käytäntöjen mukaan sarjan järjestämiä testejä ei järjestetä erikseen ulkomaisista sarjoista siirtyville pelaajille. Vaikka käryjä ei lähihistoriasta Suomesta löydy, luo tämä kysymysmerkkejä järjestelmän luotettavuudesta.
Satunnainen dopingtestaaminen tarkoittaa myös maailman antidopin-järjestön WADA:n piiriin kuulumattomien Pohjois-Amerikan sarjojen pelaajien testaamisen olevan sattuman varassa. Ylipäätään tottumukset ja käytännöt eivät ole todellakaan itsestäänselvästi samanlaisia eri maissa. Esimerkiksi NHL- ja KHL-pelaajia on kärynnyt kielletyistä aineista viime vuosien aikana.
Testien satunnaisuus on käytännössä sitä, että yksittäiset pelaajat saattavat selvitä jopa vuosia ilman testiä. Kotona ja kesälomalla pelaajia ei testata.
Jatkoaika tavoitti juttua varten kommenteille puolenkymmentä eri Liiga-seurojen urheilutoimenjohtajaa tai toimitusjohtajaa. Kyseiset seurojen edustajat vahvistavat muualta siirtyvien erilliskäytännön puuttumisen. Yksittäisten pelaajien osalta tämän kauden testejä ei kommentoitu. Ulkomailta siirtyneet pelaajat ovat kommenttien mukaan käyneet testissä, mikäli heidät on sinne joukkueen pelaajistosta arvottu.
Ehdotukselle ei vastustusta, jos käytäntö on kaikille sama
Keskenään samansuuntaiset kommentit kertovat, että idealle erillisistä muualta siirtyvien testeistä ollaan avoimia, eikä sen suhteen nähdä ongelmia.
Nykyisellään seurojen itsensä osuus painottuu valistukseen, jonka suhteen käytännön järjestelmällisyydessä on pieniä vaihteluja. Testimäärät ja -tavat päättää Liiga. Valistusta ja lääkärien tukemia keskusteluja järjestetään kommenttien mukaan hieman vaihdellen, seurasta riippuen. Valistus koetaan erityisen tärkeäksi osaksi kokonaisuutta.
Osa jututetuista ei itse ole mukana järjestämässä pelaajien testejä, sillä käytännön toimissa Liigaa auttaa yleensä joukkueenjohtaja tai vastaava henkilö. Yhteensä testejä kerrotaan järjestetyn tämän kauden aikana kolme–neljä kertaa. Testiin on tyypillisesti joutunut kerrallaan yksittäisiä urheilijoita tai muutama urheilija.
Liiga-kausi on siis kestänyt nyt viisi ja puoli kuukautta, urheilijoita on dopingtestattu siinä ajassa noin kolme–neljä kertaa per joukkue ja yksittäinen testauskerta on kohdistunut vähimmillään yhteen, enimmillään muutamaan pelaajaan.
Kommentoineet seurojen edustajat eivät kyselyssä ehdotettuja ulkomailta siirtyvien testejä erikseen vaadi. Ehdotus koetaan kuitenkin pelaajien ja jääkiekon kannalta pelkästään positiivisena. Testausta pidetään urheilijoiden ja seurojen etuna.
Yhden seuran edustaja ei näe muutosta erityisen tarpeellisena, mutta hyväksyisi sen, jos asia tulisi kaikille seuroille yhtenäisenä käytäntönä.
