Jarome Iginla muistetaan parhaiten Calgary Flamesin paidasta, jossa hän pelasi ensimmäiset ottelunsa pudotuspeleissä vuonna 1996. Hän pysyi Flamesissa aina vuoteen 2013 asti, jolloin hänet kaupattiin Pittsburgh Penguinsiin.
Iginla voitti NHL:n pistepörssin kaudella 2001−02 sekä maalipörssin kahteen otteeseen. Lisäksi hän oli voittamassa kahta olympiakultaa (2002, 2010) Kanadan paidassa. Stanley Cupia Iginla ei koskaan voittanut. Vuonna 2004 Cup jäi yhden voiton päähän.
Marian Hossan sopimus jatkuu vielä yhden vuoden, mutta hän oli kelvollinen valintaan, sillä slovakialainen pelasi uransa viimeiset ottelut kaudella 2016−17. Kolme kertaa Chicago Blackhawksissa Stanley Cupin voittanut Hossa edusti NHL-urallaan myös Ottawa Senatorsia, Atlanta Thrashersia, Pittsburgh Penguinsia ja Detroit Red Wingsiä. Maajoukkuepaidassa Hossa pelasi muun muassa neljät olympiakisat, joissa syntyi 19 ottelussa 28 tehopistettä.
Kevin Lowe oli Edmonton Oilersin dynastia-aikojen tärkeimpiä puolustajia. 1254 NHL-ottelua vuosina 1979−98 pelannut Lowe voitti urallaan kuusi Stanley Cupia, joista viisi Oilersissa ja yhden New York Rangersissa. Myöhemmin Lowe on toiminut useissa eri tehtävissä Oilers-organisaatiossa.
Doug Wilson pelasi vuosina 1977−93 Chicago Blackhawksissa ja San Jose Sharksissa 1024 ottelua kirjauttaen 827 tehopistettä. Hänet valittiin NHL:n parhaaksi puolustajaksi vuonna 1982. Wilson on peliuransa jälkeen toiminut Sharksin organisaatiossa, ja GM:n roolissa hän on ollut vuodesta 2003.
Naispelaajia edustaa Kim St-Pierre. Kolme olympiakultaa ja viisi maailmanmestaruutta voittanut kanadalainen on ensimmäinen naismaalivahti, joka on valittu Hockey Hall of Fameen. Pelipaikkansa parhaaksi hänet valittiin olympialaisissa 2002 sekä MM-kisoissa 2001 ja 2004.
Rakentajien kategoriaan valittiin Ken Holland, joka toimii nykyisin Edmonton Oilersin GM:nä. Aikaisemmin hän toimi 34 vuotta Detroit Red Wingsissä voittamalla neljä Stanley Cupia, joista kolme GM:n ja yhden apulais-GM:n roolissa.