Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunta linjasi tiistaina periaatteita ja toimenpiteitä, joilla varaudutaan koronavirustartuntojen tai virusepidemiaan liittyvien rajoitusten aiheuttamiin ongelmiin tulevan kauden sarjatoiminnan järjestämisessä. Yleisluontoisessa ohjeistuksessa käydään läpi erilaisia tilanteita yksittäisten otteluiden siirtämisestä alueellisiin eristystoimiin.
– Kun edellinen kausi oli laitettu pakettiin, maaliskuusta alkaen on pyöritelty erilaisia skenaarioita ja pyritty valmistautumaan. Ohjeet koskevat pääasiassa sarjoja, joissa ei suuremmin ole yleisöä. Sen päälle ovat sarjat, joissa käy väkeä. Niissä on iso vastuu tapahtumajärjestäjillä, järjestävät seurat hoitavat yksittäisen hallin osalta asiat yhteistyössä AVI:n kanssa, toteaa kilpailupäällikkö Pirkka Antila.
Otteluiden siirtämisen edellytykseksi kilpailuvaliokunta määrittää sen, että suurin osa joukkueesta on määrätty terveydenhoidon ammattilaisen asettamaan karanteeniin. Ottelusiirtoja pyritään kuitenkin välttämään helpottamalla pelaajasiirtorajoituksia karanteenitapauksissa.
Mikäli yksittäisestä joukkueesta pääosa pelaajista on karanteenissa, terveiden kirjoissa olevat pelaajat saavat silti esiintyä höllennetyin rajoituksin oman seuransa muita joukkueita. Oman nyanssinsa tällaisiin tapauksiin tuo kilpailuvaliokunnan määritelmä, jonka mukaan "kilpailuetua ei saa hakea" pelaajasiirroilla.
– Käytännössä se asia on jo olemassa kilpailusäännöissä, se oli laitettu tekstiin muistutuksena. Säännöt on luotu pelaajien mahdollisimman vapaaseen liikkumiseen. Joukkue on velvollinen perustelemaan valinnat, jos vastustajilla herää kysymyksiä siitä, että joku pelaaja on vääräntasoisessa pelissä, Antila muistuttaa.
– Ideana on just se, että ne, jotka ei ole karanteenissa tai kipeänä, voisivat jatkaa harrastustaan, vaikka oma joukkue ei voi pelata. Mistään terveyteen tai turvallisuuteen liittyvästä ei tietenkään tingitä, mutta kaikin keinoin pyritään pitämään pelit käynnissä.
Jääkiekkoliitossa on myös varauduttu niin kauden aloituksen viivästymiseen kuin kauden keskeytymiseen erilaisin mallein. Ellei sarjatoimintaa saada käynnistettyä marraskuun alkuun mennessä, laadittuja sarjaohjelmia muutetaan tarpeen mukaisesti. Kevätkauden jatkosarjojen pelaamisen edellytyksenä on se, että alkusarjasta pystytään pelaamaan vähintään puolet.
Omat toimintamallinsa on mietittynä muun muassa sen varalta, että kokonaisia alueita on eristetty, yksittäiset jäähallit ovat pois käytöstä karanteenisyiden vuoksi tai erotuomareita ja toimitsijoita ei ole saatavissa sääntöjen sanelemaa määrää.
– Todennäköisyyksiä on turhaa kenenkään arpoa, aika näyttää, tarvitaanko näitä toimia. Kuuluu meidän työhön olla valmistaunut kaikkeen, reagoimme heti, kun se on tarpeen. Kilpailuvaliokunta kokoontuu nykykeinoin nopeasti, jos THL tai AVI antaa uusia määräyksiä, Antila summaa.
