Jääkiekkoliitto aikoo rajoittaa Suomeen virtaavien ulkomaalaisten junioreiden määrää

LIIGA, MESTIS, Muut Sarjat / Uutinen
Radek Koblížek tuli Suomeen juniori-ikäisenä, ja on pelannut Kärpissä Liiga-tasolle asti.
Kuva © Valtteri Vainio www.valtterivainio.com
Suomeen tulee vuosittain jo toistasataa ulkomaalaista junioripelaajaa. Määrät ovat kasvaneet niin paljon, että sääntömuutoksia suunnitellaan suitsimaan pelaajaliikennettä.

Ulkomaalaisten junioripelaajien määrä kotimaan sarjoissa on kasvanut selvästi viime vuosina. Jatkoajan saamien tietojen mukaan Suomen jääkiekkoliitossa valmistellaan nuorten kansainvälistä pelaajaliikennettä rajoittavaa sääntömuutosta.

Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö Pirkka Antila myöntää epäkohtana, että säännöissä ei ole ulkomaalaisia junioripelaajia koskevia rajoituksia.

– Tällä hetkellä varsinaista ulkomaalaispykälää ei ole. On pistetty merkille, että aika paljon tulee ulkomaalaisia hakemaan hyvää valmennusta. Varmasti mietitään, olisiko syytä jollakin tavalla tähän vaikuttaa. Lähinnä ongelmana on tulijoiden suuri määrä, koska se vie paikkoja suomalaisilta pelaajilta. On mietittävä, onko tässä määrin tarpeellista heitä ottaa vastaan.

Jääkiekkoliiton kilpailusihteeri Teemu Vanhalan pöydällä käsitellään käytännössä jokaisen Suomeen tulevan tai Suomesta lähtevän pelaajan siirto, olipa kyse pikkujuniorista tai huippupelaajista. Pelaajamäärien kasvu näkyy selkeästi Vanhalalta saatujen tietojen perusteella laaditusta tilastosta.

Kuva © Johanna Pohjoisvirta

Vanhalan mukaan alaikäisten pelaajien osalta isoimman joukon muodostavat 15–17-vuotiaat tulijat, mutta tilastossa ovat mukana myös ne pelaajat, jotka tulevat perheensä kanssa, eikä jääkiekko ole ollut muuttopäätöksen syy.

– Aika moni nuoremmista junioreista tulee vanhempien kanssa, eli kyse on ihan normaalista muuttoliikenteestä.

Suomesta lähtee vuosittain parikymmentä alaikäistä pelaamaan jääkiekkoa muihin maihin. Vanhalan mukaan osa lähtijöistä menee esimerkiksi vaihto-oppilaiksi Pohjois-Amerikkaan, tai Keski-Euroopan jääkiekkoakatemioihin. Myös Ruotsi on houkutteleva kohdemaa suomalaisille nuorille pelaajille.

Valtaosa ulkomaalaisista junioripelaajista tulee Vanhalan mukaan Suomeen yhdeksi kaudeksi, mutta toisenlaisiakin tarinoita on. Esimerkiksi Tapparan Dominik Hrachovina, JYPin Robert Rooba ja Kärppien Radek Koblizek, ovat tehneet juniorisarjoista asti uraa SM-liigassa.

Ulkomaalaisvahvistukset paikkaavat vajetta juniorisarjoissa

Tuton juniorijoukkueissa ulkomaalaisia pelaajia on useita. Toimitusjohtaja Dani Aavinen näkee, että ulkomaalaisvahvistuksille on ollut tarvetta.

– U20-joukkue pelaa neljättä kautta SM-sarjaa, joka on erittäin kovatasoinen sarja. Oma juniorituotanto ei ole pystynyt tuottamaan siihen riittävästi pelaajia, emmekä ole lähteneet rekrytoimaan muista joukkueista pelaajia, se olisi meidän mielestämme hiukan kyseenalaista toimintaa.

– Pitkään on ollut niin, että nuoremmissa ikäluokissa on ollut erittäin hyvää toimintaa, mutta kun valtakunnalliset sarjat alkavat 11–12-vuotiaana, on sieltä kärki jo siirtynyt muualle. Eli U16- ja U18-junioreissa on ollut vaikeuksia saada kilpailullisia ryhmiä. Tässä on pyritty kehittämään ja paikkaamaan sitä junioriputken reikää. Lähivuosina näyttää siltä, että saadaan putken läpi meidän omasta luistelukoulustamme asti Tutossa pelanneita, Aavinen perustelee.

Aavinen vahvistaa, että yhteydenottoja ulkomailta tulee paljon.

– Viime keväällä ja kesälläkin tuli parisataa yhteydenottoa ulkomailta. Lähetin heille ensimmäisenä Tuton esitteen ja kausi-infon, jossa on hintalappu ja selvitys, mitä maksu pitää sisällään. Lähtökohta on, että jokainen tulija maksaa itse siirtomaksun, kausimaksut, asumiset ja muut kulut. Jos nähdään jossain pelaajassa muita isompaa potentiaalia, olipa kyseessä sitten ulkomaalainen tai suomalainen, saatetaan antaa jokin alennus. Jokainen sopimus on vähän erilainen, niin kuin jokainen pelaajakin.

– Meille tulleet kansainväliset pelaajat ovat halunneet Suomeen siksi, että heidän kotimaassaan ei ole sarjojen taso niin kova. Suomi on voittanut jääkiekon maailmanmestaruuksia sekä aikuisten että junioreiden ikäluokissa. Se on antanut signaalin, että tällä tehdään hyvää juniorityötä ja täällä on kovatasoiset sarjat, Aavinen taustoittaa.

Turkulaisseurassa kokemukset kansainvälisistä junioripelaajista ovat olleet hyviä, eikä pelaajia erotella kansallisuuden perusteella.

– Jääkiekko perustuu kilpailuun. Maailma on kansainvälinen ja se on vanhakantaista ajattelua, että pitäisi hyljeksiä ulkomaalaispelaajia. Ihan samalla tavalla on suomalaisia pelaajia ulkomailla. Pitäisikö niiden lähtemistä sitten rajoittaa?

» Lähetä palautetta toimitukselle