Liigan katsojakeskiarvo kaudella 2018–2019 asettui lopulta lukemaan 4232. Tämä lukema on pienin kauden 1984–1985 jälkeen. Verrattuna edelliskauteen, kauden 2018–2019 katsojakeskiarvo pienentyi 23:lla katsojalla.
Samalla koko aiemman kauden kärkiviisikko menetti katsojiaan. Pakkasen puolelle joutuivat niin HIFK (-65 katsojaa) kuin TPS (-30), Kärpät (-134), Tappara (-317) ja Ässät (-729). Varsinkin Ässien pudotus oli roima, mihin suurin syyllinen lienee joukkueen luokaton urheilullinen menestys. Patapaidat kun keräsivät runkosarjassa 2010-luvun pienimmän pistepotin.
HIFK:n laskenutta katsojamäärää ei kannata kauhistella. Kauden 2017–2018 yleisömäärää kaunisteli ulkoilmaottelu. Ilman tuota mittelöä tämän kauden yleisökeskiarvo olisi ollut viime kautta parempi. Lisäksi näinkin HIFK:n lukema on heille koko 2000-luvun neljänneksi paras.
Sen sijaan TPS, Tappara ja Kärpät jäivät pahasti jälkeen 2000-luvun keskimääräisistä yleisömääristään. Erityisesti Kärpille tämän kauden yleisökeskiarvo 5260 oli heikko, sillä tämän vuosituhannen aikana vain kaudella 2016–2017 yleisömäärät olivat tätä alhaisempia.
Myös JYP ja Jukurit ajautuivat pakkaselle. Jyväskylässä katsojamäärät olivat käytännössä viime kauden tasolla eron ollessa vain neljä katsojaa, mutta Mikkelissä katsojakeskiarvo putosi peräti 296 katsojalla.
Eniten yleisökeskiarvoaan paransivat Ilves, HPK, Lukko ja Sport. Määrällisesti suurin voittaja näistä oli Ilves, jonka yleisökeskiarvo parani peräti 363:lla katsojalla. Prosentuaalisesti HPK oli tätäkin parempi, sillä heidän 285:n katsojan parannus oli yli kahdeksan prosenttia parempi lukema edelliskauteen verrattuna. Raumalla katsojakeskiarvo parani 223:lla katsojalla ja Vaasassa 160:llä katsojalla.
Jos puolestaan tämän kauden lukemia verrataan 2000-luvun keskimääräisiin yleisökeskiarvoihin, HIFK, HPK, JYP, Lukko, Pelicans ja Ässät keräsivät tavallista suuremman potin. Myös yleisömääriään kasvattanut KalPa pääsi hyvin lähelle keskimääräisiä lukemiaan.
Erityisesti Pelicansin ja HPK:n suosio oli 2000-luvun mittakaavalla hyvällä tasolla. Kummankin joukkueen yleisömäärät olivat kovimmat sitten kauden 2012-2013. Pelicansin noussut yleisökeskiarvo oli joukkueen seitsemänneksi kovin tämän vuosituhannen puolella, ja hämeenlinnalaisten yleisökeskiarvo oli koko 2000-luvun toiseksi paras.
Jokerien jälkeisenä aikana Liigan yleisökeskiarvot ovat olleet 4337, 4250, 4327, 4255 ja 4232. Tänä aikana kolme Mestiksestä noussutta seuraa on pelannut nykyisen visiittinsä ensimmäisen liigakauden, jolloin nousseet joukkueet kasasivat suurimman yleisökeskiarvonsa. Samalla aikavälillä Blues on ajautunut konkurssiin.
Mikäli Sportin, KooKoon, Jukurien ja Bluesin kotiottelut otetaan yhtälöstä pois, ja samalla siivotaan ulkoilmaottelut kaunistelemasta yleisömääriä, Liigan viiden viimeisen kauden yleisökeskiarvot olisivat 4447, 4449, 4518, 4516 ja tällä kaudella 4525.
Liigassa asemansa vakiinnuttaneet seurat ovat siis kyenneet kasvattamaan yleisömääriään. Samalla Mestiksestä äskettäin nousseet joukkueet ovat vaikuttaneet kokonaiskeskiarvoon negatiivisesti.
Kumpikin lukusarja kuitenkin kertoo, että Liigan ilmoitetut yleisömäärät ovat vakaalla tasolla. Koko sarjan mittapuulla muutokset ovat olleet äärimmäisen pieniä suuntaan tai toiseen, ja isommat muutokset ovat olleet joukkuekohtaisia.
Liigan yleisökeskiarvot kaudella 2018–2019 ja muutos viime kauteen:
HIFK 7100 (-65)
TPS 5462 (-30)
Kärpät 5260 (-134)
Tappara 5227 (-317)
Ilves 5042 (+363)
Ässät 4225 (-729)
Pelicans 4018 (+42)
HPK 3845 (+285)
JYP 3748 (-4)
Lukko 3663 (+223)
KalPa 3441 (+81)
KooKoo 3313 (+77)
SaiPa 3264 (+11)
Sport 3000 (+160)
Jukurit 2869 (-296)
