Tallinnan iltaottelussa mentiin eikä meinattu − kaksi alivoimamaalia siivittivät Lukon kymmenenteen peräkkäiseen voittoon
Pelicans oli isännöinyt liigaottelua Tallinnassa myös kahtena edellisenä vuonna. Kaksi vuotta sitten vastassa oli HPK ja viime vuonna vieraaksi luisteli SaiPa, joka oli tänä vuonna Ilveksen isäntänä päivän ensimmäisessä ottelussa.
Lauantain ottelu ei ollut maalivahdeille helpoin mahdollinen, sillä molemmat joukkueet ajoivat maalille kovalla intensiteetillä ja puolustaminen ei ollut kenenkään ykkösprioriteetti. Atte Tolvanen pelasi kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvän ottelun.
Molemmat joukkueet olivat selvästi lähteneet lauantai-iltaan hyökkäysmielellä, joten puolustuspäässä tehtiin vain vaadittava, jotta päästäisi jälleen hyökkäämään.
Pelicans lähti otteluun vastustajaansa valmiimpana ja sai hankittua terävyydellään välittömästi ylivoiman. Joukkueen hyvä vire jatkui myös avausmaalin jälkeen. Kotijoukkueen riveihin palanneen Antti Tyrväisen läsnäolon huomasi niin hyvässä kuin pahassa hänen hämmentäessä niin omia kuin vieraitakin.
Toisen erän alussa Waltteri Merelä näytti jälleen ohjausosaamistaan, kun hän tippasi Alex Lintuniemen viivavedon Lukko-rysään. Merelä jatkoi myöhemmin toisessa erässä maalintekoaan upealla osumalla.
Pelicans jäi ottelun tärkeillä hetkillä kovakuntoisen vastustajansa jalkoihin, mikä maksoi lahtelaisille pisteet.
Aleksi Mustonen onnistui hyödyntämään lahtelaisten ensimmäisen ylivoiman heti ottelun alkuhetkillä tarkalla kudilla. Waltteri Merelä teki maalilla tyylikkään maskipelin. Toisella ylivoimallaan Pelicans sitten nukahtikin kohtalokkaasti.
Määrällisesti lahtelaiset eivät jäähyilleet niin runsaasti kuin vastustajansa, mutta myös kotijoukkue tanssi veitsen terällä.
Lukko on tällä hetkellä Liigan kuumin joukkue, sillä raumalaisilla oli ennen Tallinnan ottelun alkua peräti yhdeksän ottelun voittoputkessa. Voitoista yhtä vaille kaikki ovat tulleet varsinaisella peliajalla.
Maalivahdit olivat olleet Lukon kovan voittoputken takuumiehinä. Torjuntavuorossa lauantaina ollut Lassi Lehtinen näytti pystyvänsä kantamaan vastuun silloin, kun ykkösvahti Oskari Setänen tarvitsee huilivuoron.
Kuten Pelicansinkin, myös Lukko keskittyi hyökkäyspelaamiseen ja jätti puolustuspelin vaistojen varaan. Puolustuspelissä nähtiin paljon kamppailupelaamista tunteen ottaessa vallan.
Alun erikoistilanteiden jälkeen Lukko nousi kuskin paikalle Westerholmin veljesten tyylinäytteellä, kun Ponthus siirsi kiekon maalille ja Pathrik lusikoi kiekon sisään kesken pelin vauhdikkaan vaiheen.
Ville Petman kuittasi Pelicansin tasoituksen toisen erän alussa, kun hän viimeisteli näyttävän pelin päätteeksi raumalaisten illan kolmannen. Lukko pystyi painamaan hyökkäyksiä kohti Tolvasen maalia jokaisessa erässä, eikä jalka laskenut kaasulta hetkeksikään.
Vaikka Lukko sortui ottelun alussa jäähyilyyn, kesti se vastustajan rynnistyksen vain yhdellä takaiskulla. Sen sijaan Justin Danforth naulasi alivoimalla tasoituksen alivoimalla Kristian Pospisilin syötöstä.
Ottelun edetessä Lukko ei saanut itseään kuriin, vaan jäähyily jatkui läpi kamppailun. Tunteiden hallinta näytteli isoa roolia jokaisessa erässä.
Kolmannessa ottelussa pisteiden tärkeys muistui joukkueiden mieliin ja malttillisuus nosti päätään. Lukko pystyi johtoasemaan päästyään puolustamaan johtoaan riittävän etevästi, että joukkue pääsi nauttimaan kymmenennestä peräkkäisestä voitosta.
Danforth iski ottelun loppulukemat 5−3 tyhjään maaliin.
Lue lisää aiheesta:
