Ilves horjutti ja kiusasi - Pelicans löysi taas erilaisen tavan ottaa täydet pinnat

LIIGA / Raportti
Pelicans liitää vahvassa myötäisessä. Arkistokuva.
Kuva © Pasi Lepola (www.pasilepolaphotography.com)
Jesse Ylönen ja Jesse Mankinen sammuttivat maaleillaan Ilveksen voitonkipinän Lahdessa perjantaina. Pelicans voitti vieraansa numeroin 2−0, vaikka tamperelaiset olivat hyökkäämisessä niskan päällä. Liigayllättäjä keksi maalikarkeloiden jälkeen taas uuden keinon voittaa pelin.
Lähtökohdat 

Huimassa lennossa ollut lahtelaisjoukkue oli aiemmin hemmotellut kotiyleisöään oikein urakalla. Esimerkiksi kymmenestä edellisestä kotipelistä se oli haalinut peräti 26 pinnaa. Kymmenen edellisen pelin tehtyjen maalien keskiarvo oli ällistyttävä 5,0. Ei ihme, että sarjataulukkosijoitus on mitä on (4.)

Maalivahtipelaaminen 

Vaikka Juho Olkinuora jälleen kerran sekoilikin mailansa kanssa Pelicans-maalin takana pariin kertaan, ei taiteilijaa voi lytätä. Nollapeli hiljentää huutelijat. Ilves kuitenkin metsästi osumia läpi illan loistavalla jalalla. Sitäpaitsi Pelicans-vahti joutui torjumaan useamman b-pisteiden välistä lähteneen kudin. Hän oli sen parempi ja ennen kaikkea varmempi, mitä pidemmälle ilta meni.

Puolustuspelaaminen 

Kun vieraat hallitsivat hyökkäämistä, korostui Pelicansin alakerran rooli. Perjantaina se onnistui vähintäänkin hyvin, kun Ilves kuitenkin pääsi laukomaan parhaalta tekosektorilta b-pisteiden ja Olkinuoran välistä useasti.

Tehokkaammalla viimeistelyllä lahtelaiset olisivat saattaneet olla ottava osapuoli. Toisaalta nolla päästettyä maalia kertoo siitä, ettei haukkumaan pidä alkaa.

Hyökkäyspelaaminen 

Pelicans oli lähimenneisyydessä voittanut pelejä nimenomaan raivoisan hyökkäämisen takia. Perjantaina pinnat irtosivat kuitenkin sitkeän taistelun ja tarpeeksi tehokkaan viimeistelyn ansiosta.

Vaikka kamppailupelaaminen ja taistelu veivät päähuomion ennen hyökkäämistä, ei Lahdessa kannata olla huolissaan. Pelicans osoitti taas sen, että se osaa voittaa pelejä monella eri tavalla.

Erikoistilanteet 

Isäntien ylivoimasta jäivät mieleen lähinnä repaleisuus ja säheltäminen. Milloin kiekko poltteli ja milloin Pelicans turasi ylivoimansa omaan jäähyyn. Perjantaina ylivoimassa ei oikeastaan ollut mitään tai ketään pelotetta.

Alivoima sen sijaan ansaitsee kehut. Tiedä sitten, onko nähty passiivisuus hyvästä vai ei, mutta perjantaina paketti pysyi niin tiiviinä kuin se vaan voi pysyä. Pelicansin kiekosta osumaa ottaneet alivoimasoturit ansaitsevat erityismaininnan.

Lopun vitosen tappaminen oli kirsikka kakkuun.

Lähtökohdat 

Tupsukorvat ovat aiheuttaneet Pelicansille lähiaikoina todella harmaita hiuksia ja esimerkiksi tämän kauden keskinäisten otteluiden voitot kirjattiin ennen perjantaita tamperelaisille 3−0. Pelicans oli saalistanut pisteet edellisen kerran yli vuosi sitten tammikuussa 2018.

Saman Ilveksen kannalta toivoi jatkuvan perjantainakin. Suoraan puolivälieräpaikkaan matkaan oli ennen viikonlopun avauskierrosta jo kuusi pinnaa ja lisäksi tamperelaisilla oli ottelu enemmän pelattuna kuin kutossijan HPK:lla.

Maalivahtipelaaminen 

Ei ole ihme, miksi Lukas Dostalia kehutaan medioissa, keskustelupalstoilla ja kaikkialla muualla. Tsekki teki kaiken mahdollisen pitääkseen Pelicansin nollilla, ja hän onnistui työssään reilut puolitoista erää.

Ainoat miinukset ovat oikeastaan aivan naaman edestä syntyneet isäntien maalit. Toisin kuin Olkinuora, Dostal jäi ykkösalueen parin laukauksen edessä kakkoseksi.

Puolustuspelaaminen 

Ilvekselle iso käsi siitä, ettei Pelicans päässyt myllyttämään Dostalin alueella. Jos tupsukorvilla oli kotiläksyjä etukäteen, niin ne oli luettu vähintäänkin hyvin. Näin tiukalla kotijoukkue ei Lahdessa hetkeen ole ollut, vaan vastustajien verkot ovat helisseet tiuhaan.

Hyökkäyspelaaminen 

Ilves oli hyökkäämisessä hallitsevampi tasaisesti minuutista toiseen, joka on Lahdessa pienenlainen yllätys.

Viime aikoina Pelicans on ollut se, joka on luistellut vastustajilta jalat alta. Nyt hyökkäämisessä vieras oli kuitenkin piirun verran edellä ennakkoluulottomasti - ja tuskaisen tehottomasti.

Erikoistilanteet 

Ilvekselle tarjottiin lopussa viiden minuutin ja kahden miehen ylivoimaa, mutta läpi illan jatkunut tehottomuus piinasi viimeiseen summerin törähdykseen asti. Toki Olkinuora venyi sellaisiin torjuntoihin, että leuat loksahtelivat auki siellä täällä.

Jos Ilves oli hyökkäämisessä hallitsevampi, niin tavallaan myös alakerta oli kunnossa. Joukkue vesitti Pelicansin hyväksi tiedetyn ylivoiman todella tyylikkäästi ja ennen kaikkea helpon näköisesti.

Tamperelaisilla on kyllä aihioita pitkään kevääseen, jos kaikki palaset loksahtelevat paikoilleen.

Erikoista 

Liekö tuomaristolla ollut jotain Pelicansin Ylöstä vastaan. Nuorten maailmanmestarille tuomittiin ottelun alussa vähintäänkin erikoinen jäähy, kun hän "kampitti" Ilves-pelaajan osumatta tamperelaissoturiin mitenkään. Toisessa erässä Ylönen kampitettiin sitten oikeasti, mutta tästä ei jäähyä vihelletty.

Toisessa erässä joidenkin mielestä lahtelaisia vastaan vihelletyt jäähyt menivät yleisöllä niin tunteisiin, että katsomosta alkoi lentämään erilaista tavaraa jäälle.

Ottelun ratkaisu 

Ilves oli hyökkäämistä tuijottamalla niskan päällä, mutta Pelicans rimpuili ja teki käsikirjoitukseen käänteen toisessa erässä. Vierasjoukkue oli niin väkevä luistimilla ja nokkela kiekon kanssa, ettei kahden maalin karkumatkalle pinkominen olisi ollut mahdollista ilman äärimmäisen kovaa rutiinitasoa.

Pelicansin paketti on kunnossa. Lahtelaisten aiemmissa otteluissa on nähty maalikarkeloita, mutta joukkue käsitteli yhtä hyvin myös tiukan puolustuspelin.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Otteluvideo