Lukko lähti viidenteen puolivälierään HIFK:ta vastaan jälleen selkä seinää vasten HIFK:n johtaessa sarjaa voitoin 3−1. Kotijoukkue aloittikin ottelun energisesti, mutta energiaa oli vähän liikaakin ja kahdesti Lukko-peluri komennettin jäähyaitioon. Sebastian Revon poikittaista katseltiin videoltakin, mutta hyökkääjä selvisi lopulta kakkosella.
Hetkeä myöhemmin jäähylle itsensä huitoi puolestaan HIFK:n Kristian Vesalainen ja Lukko hyödynsi oman tilaisuutensa. Harri Kainulainen laukoi suorasta hyökkäyksestä komeasti vapauttavan maalin raumalaisille.
Tämän jälkeen astui estradille Tarmo Reunanen. Reunanen hassutti maalin takana HIFK-puolustaja Motinin ja veivasi kiekon näyttävästi ilmaveivillä maaliin. Kotijoukkue otti avauserässä vielä kaksi jäähyä, mutta enempää osumia ei ensimmäiseen 20-minuuttiseen nähty.
Toisen erän alkajaisiksi HIFK:kin sai maalihanansa auki. Antti Saarelan istuessa jäähyllä Ilari Melart laukoi, Artjom Zagidulin torjui ja Sebastian Dyk runnoi irtokiekon sisään. HIFK:n Teemu Tallberg sai hetkeä myöhemmin pelottavan näköisesti kiekon päähänsä ja joutui poistumaan hoidettavaksi.
Erässä nähtiin paljon pudotuspelien arvoista rähinää ja mähinää. Peli oli erittäin fyysistä ja vauhdikasta. Lisäosumia ei kuitenkaan nähty, vaan kolmanteen erään lähdettiin jännittävistä 2–1-lukemista. Erä etenikin tasaisissa merkeissä Lukon puolustaessa tiukasti johtoaan.
Lukon Gabriel Fontaine tarjoili kuitenkin HIFK:lle lopussa vielä mahdollisuuden tasoitukseen ottamalla typerän jäähyn. Ylivoimalla tasoitusta ei kuitenkaan syntynyt. HIFK haki villisti toista maalia ja muun muassa Julius Nättinen löysi itsensä aivan yllättäen nokikkain Zagidulinin kanssa, mutta veto suuntautui päin Lukko-vahdin logoa. Maalia ei kuitenkaan syntynyt ja näin kuudes peli pelataan maanantaina Helsingissä.
Lukon Tarmo Reunanen tiivisti illan ottelun C Moren haastattelussa tyypilliseen pudotuspelityyliin.
– Kovaa pudotuspelikiekkoa, tasainen peli niin kuin kaikki tässä sarjassa.
Ilmaveiviään Reunanen pohjusti kysyttäessä hieman yllättävästi.
– Minusta piti tulla salibandynpelaaja. Olin siinä paljon lahjakkaampi, ja olin itse asiassa lätkässä maalivahti! Polvet ei kuitenkaan kestäneet juoksemista, niin piti vaihtaa jääkiekkoon. Jossain vaiheessa vaihdoin sitten pakiksi ja hyvin on mennyt.
– Ei tuosta paikasta oikein muuta keksinyt, kun maalia aikoo yrittää. Kiva paikka ja iso maali siihen.