Kärpät−HPK, ottelusarjaraportti: Larmi hävisi Vehviläiselle, HPK ei Kärpille
HPK hävisi ensimmäisen loppuottelun, joten tasoituksen jano oli kova. Isännät muuttivat ketjuvirityksiään toiseen otteluun, millä haettiin terävämpää hyökkäyspeliä neljän ketjun leveydellä.
Emil Larmi oli maalillaan epävarma. Hieman liian aggressiivinen vastaantulo maksoi avausmaalin, ja pomputtelu jatkui läpi ottelun. Kolmanteen erään mahtui kuitenkin pari hyvää pelastusta.
HPK:n tasapaino järkkyi hetkittäin, mikä avasi Kärpille oivia mahdollisuuksia nopeisiin kääntöihin. Esimerkiksi pari vaihtovirhettä nostivat katsojien sykettä hallin lehtereillä. Päätöserässä johtoaseman puolustaminen oli vallan kliinistä.
HPK luotti vahvasti päätypeliinsä ja sitä kautta rakentuviin pitkiin hyökkäyspeleihin. Hetkittäin hyökkäyspeli näytti menevän jopa liian yksioikoiseksi, mutta hiljalleen myös suorahyökkäys-pelaamiseen alkoi löytyä terävyyttä. Erityisesti pitkät syötöt painottomalle puolelle purivat hyvin.
Kahdella ylivoimamaalilla iltaa on vaikea pitää epäonnistuneena. Hämeenlinnalaiset näyttävät löytäneen aseet Kärppien aktiivisen alivoiman repimiseen niin suorilla hyökkäyksillä kuin pidempien pyöritysten kautta. Hyvä esimerkki tästä oli se, kuinka ensimmäisen ottelun tapaan HPK pääsi hakkaamaan kiekon maaliin sen jälkeen, kun yksi pelaaja oli unohtunut koko nelikon selustaan maalin kulmalle.
Kärpät ei nähnyt syitä muokata kokoonpanoaan voitetun avausottelun jälkeen. Kärpät haluaa pelata Hämeenlinnassa eheämpää viisikkopeliä kuin Oulussa.
Veini Vehviläisen otteet olivat tasaisempia kuin hänen virkaveljensä, mutta taakse meni useampia osumia. Kiekot eivät pomppineet ja maaleissa Vehviläisen mahdollisuudet olivat vähissä.
Kärpät onnistui erityisesti keskialueella viemään peliä pitkään, ja tiivis viisikkopuolustaminen hyydytti Kerhon hurmosta. Hiljalleen tunne alkoi hieman viedä, ja tuloksena oli huolimatonta mailalla puolustamista ympäri kenttää. Tämän vuoksi Kärpät puolusti runsaasti siinä huonoimmassa muodossa: alivoimaisena
Nopeat käännöt ja yksilöiden juonikkaat ratkaisut kannattelivat Kärppien hyökkäyspeliä. Terävyys hyökkäysalueen kamppailutilanteissa muodosti lukuisia vaarallisia tilanteita hämeenlinnalaisten maalille, mutta viimeistely ontui.
Tappioasemasemassa viimeistelyn lisäksi myös rakentelu ontui, sillä kiri jäi varsin ponnettomaksi.
Kärpät ei löytänyt aseita HPK:n aktiivisen alivoimapelin murtamiseen. Jopa kuvion rauhoittaminen tuotti valtavia ongelmia oululaisryhmälle.
HPK muutti toisessa erässä peluutuksia, kun Otto Paajasen ykkösketju alkoi pelata Niclas Lasun kolmikkoa vastaan Robert Leinon vitjan sijaan. Tämä osaltaan vaikutti siihen, että pelin kuva muuttui HPK:lle suotuisammaksi.
Kiekkomaailman kuluneimpia fraaseja on se, miten maalit antavat pelille suuntaa. Näin kävi myös Hämeenlinnassa tiistaina, kun HPK tasoitti ottelun toisen erän puolivälissä. Ennen tätä Kärpät oli ollut pelillisesti niskan päällä.
1−1-tasoituksen jälkeen HPK vei peliä selvästi, eikä seuraavaan maaliin mennyt kuin 14 sekuntia. Kahden maalin karkumatkalle isännät karkasivat heti kolmannen erän alussa.
Ottelun suurin hahmo oli HPK:n ensimmäisen ja kolmannen maalin iskenyt Janne Tavi.
Ottelusarjan kannalta merkittävää oli se, että vaikka Kärpät vei maalivahtien taiston, HPK onnistui voittamaan ottelun. Tämä nostaa HPK:n suoritusta viisikkotasolla entistä suurempaan arvoon.
» Lähetä palautetta toimitukselle
Ottelusarjan muut raportit
Kärpät−HPK, ottelusarjaraportti: Ensin karkasivat mailat ja sitten Kärpät − Kristofin ylivoimainen ranne upotti HPK:n
Kärpät
Kärpät pääsi otteluun hyvällä kokoonpanolla ja levänneenä. Välierässä tulleiden vaikeuksien jälkeen kahdessa viimeisessä ottelussa HIFK:ta vastaan Kärppien peli rullasi jo paljon aiempia paremmin.
Veini Vehviläinen lähti finaalisarjaan hyvässä vireessä. Kahdessa viimeisessä HIFK-ottelussa selän taakse meni vain yksi maali. Toisessa erässä torjuttavaa oli vain yhden kerran, mutta kolmannessa erässä kylmäpäinen Vehviläinen otti tarvittavat kopit.
Kärppien puolustuspelaaminen toimi kokonaisuutena hyvin. Tasakentällisin vaikeuksia oli enimmäkseen vain liian innokkaasti ajautuneen hyökkäyspelin seurauksena, kun HPK sai yksittäisiä ylivoimahyökkäyksiä. Ilahduttavaa oli se, että kaksi pakeista onnistui maalinteossa, Jani Hakanpää ja Lasse Kukkonen.
Kärppien hyökkäyspeli nikotteli ensimmäisessä erässä tasakentällisin. Toisessa erässä se rytmitti aktiivisemmin puolenvaihdoilla ja ylemmillä viivelähdöillä, mutta joukkue pääsi päätyyn enimmäkseen pitkillä etäisyyksillä huonoista lähtökohdista. Hallinta ei siis tuottanut paikkoja. Kolmoserässä se käänsi peliä paremmin.
Kärpät avasi maalitilinsä viiden minuutin ylivoiman aikana Miro Ruokosen taklattua Michal Kristofia päähän, kun Jani Hakanpää täräytti Kärpät tasoihin. Myös 2-1-maali syntyi periaatteessa ylivoimalla, kun Kristof osui rannelaukauksella yläkulmaan kolmoserässä juuri Filip Riskan jäähyn päätyttyä. Osumat ratkaisivat pelin, ja se oli ilahduttavaa Kärppien ylivoiman takelleltua pitkin kevättä.
HPK
HPK lähti finaaliin hyväkuntoisena haastajana. Pakistoon tervetullut uutinen oli Jesper Lindgrenin paluu. Hämeenlinnassa kevät on ollut iloinen riemuretki yhdeksän vuoden välierättömän ja finaalittoman vaelluksen jälkeen.
Emil Larmi oli läpi ottelun kaksikosta hieman työllistetympi. Peli oli kokonaisuutena tarkkaa, ja Larmi pääsi poimimaan paikoin vaikeisiinkin asentoihin tulleita laukauksia. Kaksi päästettyä maalia tulivat alivoimalla. Yhteensä 17 torjuntaa ja kaksi neljästä maalista tyhjiin.
HPK:n oman alueen pelaaminen toimi tasakentällisin oikein mainiosti. Myös keskialueen puolustaminen toimi asiallisesti, kun HPK sai pakotettua Kärppiä siirtokiekkoihin kahden erän ajan. Kolmannessa erässä Kärpät pääsi päätyyn hieman aiempaa paremmin.
Tehoja uupui, sillä HPK sai päätypelien lisäksi aikaiseksi paikkoja ylivoimahyökkäyksillä. Tehot jäivät siltä osin pahasti piippuun. Negatiivisena kruunua olivat turhat jäähyt hyökkäyspäässä.
Tilaisuuksia tuli avauserässä kolme ja toisessa erässä yksi. Kerran kiekko saatiin maaliin, muuten päästiin vain melko lähelle. Aihiota on, eikä ylivoimapelissä ole syytä paniikkiin. Alivoimapelissä mailojen pelaaminen pois aiheutti hankaluutta. Kristofin maalissa Karjalainen valui hieman liian alas.
Ottelussa tehtiin viisi maalia, joista vain yksi tuli virallisesti viidellä viittä vastaan - Kristofin 2-1-maali tuli kolme sekuntia jäähyn jälkeen. Kaksi muuta aiemmin tehtyä tuli ylivoimalla ja kaksi sen jälkeen tyhjiin.
Tasakentällisin tiukka ottelu ratkesi erikoistilanteisiin. Mailat karkasivat väärällä hetkellä ja osa hyökkäyspäässä. Kukkosen "määrämittainen" purku tyhjiin räjäytti Raksilan suosionosoituksiin.
Lue lisää aiheesta:
