Mielipide

USA mukana tutulla tyylillä

MAAJOUKKUE / Kolumni
Yhdysvaltalaisia huippukiekkoilijoita eivät MM-kisat yleensä ole pahemmin kiinnostaneet, ja sama suuntaus jatkuu tänäkin vuonna. Joukkue ei pääse nimekkyydellään pahemmin ylpeilemään. Mutta yksi asia on varma: pelaajat antavat aina kaikkensa, ja jos kaikki napsahtaa kohdalleen, voi USA olla mukana kun mitaleita jaetaan.

Keitä on mukana?

Paria päivää ennen kisojen alkua USA:n joukkue on käytännössä kasassa;
ainoastaan yksi paikka on vapaana ja se täytetään myöhemmin. Vaikka
useita nimekkäitä pelaajia putosi NHL:n pudotuspeleistä, ei heitä näy USA:n
kisajoukkueessa. Tämän saman asian äärellä on joukkueen johto joutunut
painimaan joka kerta kisojen alla. Yhdysvalloissa MM-kisat eivät ole niin
suuri tapahtuma, että ne houkuttelisivat huippupelaajat mukaan turnaukseen.

Tämä kevät ei ole poikkeus aiemmista, vaan joukkue koostuu lähinnä pienemmän
roolin NHL-pelaajista, farmipelaajista sekä Euroopassa kiekkoilevista
pelaajista; tällä kertaa mukana on myös kaksi yliopistopelaajaa. Selkeästi
nimekkäimmät pelaajat ovat Dallas Starsin kapteeni Derian Hatcher ja
Washington Capitalsin laitahyökkääjä Steve Konowalchuk.

Joukkueen valmennuksesta vastaa kolmatta kertaa peräkkäin Lou Vairo. Vairo
on kahtena edellisenä vuotena onnistunut tehtävässään varsin hyvin, sillä
saaliina ovat neljäs ja viides sija, parhaimmat sijoitukset sitten vuoden
1996 pronssimitalin. Valmentajana Vairolla on kokemusta myös NHL:stä: hän
toimi New Jersey Devilsin apulaisvalmentajana kahden kauden ajan. Myös
eurooppalaiset kiekkokuviot ovat tuttuja, hän on valmentanut viisi kautta
Italiassa ja yhden kauden Hollannin maajoukkuetta. Kokeneena kiekkomiehenä
Vairo kyllä tietää mitä vaatii menestyminen MM-kisojen kaltaisessa lyhyessä
turnauksessa, joten valmennusosasto USA:lla on kunnossa.

Maalivahtiosasto kokematonta

Ennakkoon arvioiden maalivahtipelistä muodostuu USA:n turnausmenestyksen kannalta
avainkysymys. Kukaan kolmesta maalivahdista ei pääse uransa saavutuksilla
juurikaan pröystäilemään. Kokenein kolmikosta ja todennäköisesti myös
joukkueen ykkösmaalivahti on Tampa Bayn organisaation Dieter Kochan.
Kuluneen kauden ajalta Kochanin tilille kertyi viisi ottelua NHL:ssä ja
loput farmissa. Mielenkiintoinen seikka Kochanin uralla on hänen
pelaamisensa rullakiekon MM-kisoissa 1997, tuliaisina noista kisoista on
miehellä kultamitali. Kaksi muuta maalivahtia ovat Anaheimin organisaation
Gregg Naumenko ja nuori tulevaisuudenlupaus Ryan Miller, joka oli mukana
myös viime vuoden kisoissa, jääden tosin ilman peliaikaa.

Puolustuksessa kokemusta ja nuoruutta

USA:n joukkueen puolustus on sekalainen seurakunta NHL-miehiä, farmipelaajia. Mukaan mahtuu myös nuorta verta joukkueen toisen yliopistopelaajan Jordan
Leopoldin hahmossa. Puolustus on todella isokokoinen ja USA:n maalin
edustalla onkin todennäköisesti tarjolla vain makuupaikkoja. Ehdoton
johtohahmo niin puolustuksessa kuin koko joukkueessakin on
järkälemäinen(198/105) Derian Hatcher. Hatcher on kuulunut jo usean vuoden
ajan NHL:n parhaisiin puolustaviin puolustajiin ja onkin mielenkiintoista
nähdä kuinka ison miehen liike riittää suuremmassa kaukalossa. Liike
tulleekin olemaan puolustuksen avainasioita; jos jalat eivät liiku tarpeeksi
liukkaasti on seurauksena helposti reilusti jäähyjä ja näin voittamisesta
tulee astetta vaikeampaa. Kiekollista taituruuttakaan ei tämän
joukkueen pakisto tarjoa, sillä kaikki miehet ovat lähinnä hyviä oman pään
pelaajia. Kiekollisena eniten vastuuta tullevat saamaan Hatcher ja
yliopistosarjassa mukavasti tehoillut Leopold. Myös ainoa Euroopassa
pelaava puolustaja Chris O'Sullivan on kiekkoa hieman paremmin käsittelevä
pelaaja.

Duunareita riittää

Jos maaleja saisi oman joukkueen sarakkeeseen pelkällä työnteolla, olisi USA
silloin vahvoilla. Kahdentoista nimetyn hyökkääjän joukosta ei juuri
taitopelaajaluokitukseen mahtuvia löydy, mutta niitä jotka painavat
sata lasissa illasta toiseen joukkueensa eteen, niitä löytyy melkeinpä muille jakaa. Tunnetuimmat pelaajat ovat NHL:ssä hyvää uraa pelaava kolmekymppinen Washington Capitalsin Steve Konowalchuk sekä Suomessakin pelaamassa käynyt Ted Donato.

Vaikka ennakkoon ajatellen taitoa ei hyökkäyksestä löydykään, ei jenkkejä pidä aliarvioida. Aiemminkin on nähty, että pienessä ja rikkovassa roolissa NHL:ssä pelannut pelaaja äityy hurjaan pistetehtailuun kun vastuuta tulee lisää. Tällaisia pelaajia USA:n joukkueessa saattaisivat olla Buffalo Sabresin Erik Rasmussen ja Minnesota Wildin Richard Park, myös Edmonton Oilersin Marty Reasonerilla on potentiaalia, siitä kertonee miehen aikanaan korkea varausvuoro 14.

Kuinka lopulta käy?

Sitä kuinka hyvin USA:n yhdistelmä pelaa tai miten korkealle joukkue sijoittuu, on tällä hetkellä mahdotonta sanoa, se selviää seuraavien parin viikon kuluessa. Ennusmerkit kuitenkin ovat sellaiset, että USA tulee jälleen kerran olemaan kiusantekijän asemassa näissä kisoissa. Muut niin sanotut suuret kiekkomaat saavat alati olla varuillaan taistelevan yhdysvaltalaisjoukkueen kanssa. Maaleilla tähtilippumiesten peleissä tuskin tullaan juhlimaan, sen sijaan tiukkaa puolustuspelaamista ja nopeita vastahyökkäyksiä kyllä nähdään. Nämä edellä mainitut asiat ovat olleet USA:n maajoukkueen tavaramerkkejä Lou Vairon valmentajakauden aikana ja tuskinpa hyväksi havaittua systeemiä miksikään muutetaan.

» Lähetä palautetta toimitukselle