Suomi pelasi vuodenvaihteen MM-turnauksessa yhteensä seitsemän ottelua, joista se voitti neljä. Kahdesti se joutui antautumaan Kanadalle, välierässä Ruotsi oli parempi voittomaalikilpailussa.
Joukkueen pelaajat on arvioitu suhteessa heihin kohdistettuihin odotuksiin. Nimen perässä olevia tähtimääriä ei siis tule verrata toisiinsa. Arvioitujen lisäksi joukkueeseen kuuluivat reservimaalivahti Richard Ullberg ja puolustaja Olli Määttä, joka loukkaantui avausottelun ensimmäisessä erässä.
Maalivahdit
#30 Sami Aittokallio *****
5 ottelua, 13 päästettyä maalia, torjuntaprosentti 93,7
Aittokallio oli Suomen paras pelaaja. Slovakia-puolivälierä meni penkin alle, mutta kaikissa otteluissaan ykkösvahti antoi joukkueelleen mahdollisuuden voittaa. Mikään vääryys ei olisi ollut, vaikka Aittokallio olisi palkittu turnauksen parhaana maalivahtina.
#31 Christopher Gibson *
2 ottelua, 9 päästettyä maalia, torjuntaprosentti 86,6
Gibson päästi avausottelussa kiekon taakseen kahdeksan kertaa, eikä sen jälkeen pelannut kuin Tanskaa vastaan.
Puolustajat
#3 Simo-Pekka Riikola **
6 ottelua, 0+0, 8 jäähyminuuttia, +2, 4 laukausta
Riikola oli Suomen ykkösylivoiman turisti, joka katseli vierestä, kun Teemu Pulkkinen haki vetopaikkoja. Ensimmäisessä Kanada-ottelussa välttyi takaiskuilta, mutta jälkimmäisessä lahjoitti neljännen osuman, kun lähti hakemaan mailaa vaihtoaitiosta kesken Kanadan pyörityksen.
#4 Konsta Mäkinen ***
7 ottelua, 0+0, 6 jäähyminuuttia, +1, 3 laukausta
"Konde" nousi kulttisankariksi jalkakynillään ja pyörähdyksillään, mutta viimeistään pronssiottelu osoitti, että kisat olivat Mäkiselle liian kovat. Parin väläytyksen vastapainoksi saatiin pelokasta vastuunpakoilua, heikkoa puolustamista ja järkyttäviä kiekonmenetyksiä.
#5 Rasmus Ristolainen ***
7 ottelua, 0+3, ei jäähyminuutteja, +1, 8 laukausta
Ristolainen näytti pärjäävänsä kahta vuotta vanhempiaan vastaan kiekon kanssa, mutta puolustuspelaamisessa on rutkasti parannettavaa. Häkkipää jäi liian usein telineisiin, kun hyökkääjä rynni laidasta ohi.
#7 Jani Hakanpää ***
7 ottelua, 1+2, 6 jäähyminuuttia, +3, 14 laukausta
Hakanpää oli Suomen puolustuksen ylivoimaisesti innokkain taklaaja ja laukoja. Huolimaton kiekonkäsittely ja puuttellinen liike kostautuivat ajoittain omassa päässä, mutta Blues-puolustaja selvisi kuitenkin turnauksesta puhtain paperein.
#8 Miro Hovinen ****
7 ottelua, 0+0, 2 jäähyminuuttia, +5, 7 laukausta
Hovinen nousi ainoana kotimaassa pelaavana puolustajana kisajoukkueeseen ilman ainuttakaan liigapeliä, joten roolin olisi voinut olettaa jäävän pieneksi. Olli Määtän loukkaantuminen avasi vakiokokoonpanossa paikan, jonka jokeripakki täytti yllättävän hyvin.
#12 Ville Pokka *****
7 ottelua, 1+3, 4 jäähyminuuttia, +3, 8 laukausta
Toisin kuin Ristolainen, joukkueen toinen häkkipää ei erottunut kaukalossa kielteisessä mielessä. Pokka teki jatkuvasti oikeita ratkaisuja ja luki peliä erinomaisesti. Kokonaisuutta arvioiden 17-vuotias oululainen oli Suomen paras puolustaja.
Hyökkääjät
#6 Teemu Pulkkinen **
7 ottelua, 6+4, 2 jäähyminuuttia, +4, 42 laukausta
Vaikka Pulkkinen keräsi joukkueen toiseksi komeimman pistesaldon, jäi turnaus hänen osaltaan lieväksi pettymykseksi. Maalit Tanska-, Tšekki- ja Slovakia-otteluiden päätöserissä tuskin lohduttivat laituria itseäänkään, kun kovemmissa paikoissa laukaukset – joita kertyi turnauksessa tuplasti verrattuna seuraavaksi ahkerimpaan joukkuetoveriin – paukkuivat päätylautoihin ja maalivahtien suojuksiin.
#9 Alexander Ruuttu ***
7 ottelua, 3+0, 0 jäähyminuuttia, ±0, 21 laukausta
Ruuttu toi joukkueeseen kaivattua maalintekosyvyyttä ja pelasi vakituisesti myös alivoimalla. Ylivoimavastuu pieneni jostain syystä turnauksen edetessä, vaikka ykkösylivoima olisi nimenomaan kaivannut Ruuttua maalinedustalle.
#10 Joel Armia ***
7 ottelua, 5+2, 16 jäähyminuuttia, +2, 21 laukausta
Lähes joka neljäs Armian maalia kohti lähettämä kiekko upposi sisään, mikä kertoo paitsi jäätävästä viimeistelytaidosta, myös hyvästä tuurista. Porilaislaituri oli monessa pelissä täysin näkymätön, kunnes iski yhtäkkiä maalin tai kaksi. Ensi vuonna Armian täytyy nousta suurempaan rooliin ja kantaa joukkuetta vaihdosta toiseen.
#11 Markus Granlund **
7, 2+5, 6 jäähyminuuttia, +5, 17 laukausta
Nuorempi Granlund oli osa Suomen parasta ketjua, mutta jäi selvästi isoveljensä ja Teemu Pulkkisen varjoon. Jostain syystä Markus pelasi veljensä kanssa myös ykkösalivoimakoostumuksessa, joka oli yksi Suomen pahimpia epäonnistujia turnauksessa.
#13 Markus Hännikäinen **
7 ottelua, 0+1, ei jäähyminuutteja, +1, 5 laukausta
Hännikäinen kävi pörräämässä nelosketjussa ja alivoimalla parissa alkulohko-ottelussa, mutta putosi sen jälkeen vilttiketjuun.
#14 Roope Hämäläinen ***
7 ottelua, 1+0, ei jäähyminuutteja, +1, 2 laukausta
Hämäläinen oli yksi niistä Suomen pelaajista, joiden ei enää vuoden kuluttua muista pelanneen koko turnauksessa. Nelosketjun duunarille näkymättömyys on toki hyve.
#15 Miro Aaltonen ****
7 ottelua, 1+3, ei jäähyminuutteja, ±0, 7 laukausta
Aaltonen oli yksi Suomen joukkuee myönteisistä yllättäjistä. Hän toi kolmosketjuun luistelunopeutta ja suoraviivaisuutta.
#16 Aleksander Barkov ***
7 ottelua, 1+3, ei jäähyminuutteja, ±0, 4 laukausta
Joukkueen kuopus osoitti pystyvänsä pelaamaan itseään kolme vuotta vanhempia maailman huippuja vastaan, vaikka näytöt jäivätkin tänä vuonna vielä melko vähäisiksi. Luistelunopeudessa on tekemistä, mutta muutama namupassi ja upea maali Slovakiaa vastaan näyttivät koko maailmalle, miksi Barkovista kohistaan. Barkovin parhaat taidot jäivät hyödyntämättä, kun häntä peluutettiin jostain syystä ali- eikä ylivoimalla.
#20 Mikael Granlund **
7 ottelua, 2+9, ei jäähyminuutteja, +4, 21 laukausta
Vaikka Granlund oli Suomen joukkueen selvästi paras hyökkääjä, ei hänen varaansa asetetut valtavat odotukset jäivät osittain täyttämättä. Valmennusjohto tuhlasi ykköshevosensa voimia alivoiman peltotöissä, kun niitä olisi pitänyt säästää loppusuoran kirikamppailuihin.
#22 Miikka Salomäki ****
7 ottelua, 3+3, 4 jäähyminuuttia, +1, 12 laukausta
Salomäki palautti joukkueen uskon, kun hän iski huipputärkeän avausmaalin USA:n verkkoon avausottelun murskatappion jälkeen. Alkulohkovaiheessa raahelainen oli muutenkin joukkueen ehdotonta parhaimmistoa, mutta katosi kuvasta jatkopeleissä.
#27 Joonas Donskoi **
7 ottelua, 2+3, ei jäähyminuutteja, +1, 21 laukausta
Donskoin turnaus oli pettymys, sillä joukkueen kolmas 19-vuotias profiilihyökkääjä jäi kakkosketjun heikoimmaksi lenkiksi. Armian opportunistisen maalaamisen ja Salomäen suoraviivaisen viimeistelyn rinnalla vuotta vanhemman kärppälaiturin tehoton koohotus korostui.
#28 Mikael Kuronen ***
7 ottelua, 1+1, 4 jäähyminuuttia, +1, 5 laukausta
Kuronen paikkasi loukkaantumisia puolustajan paikalla Tanskaa vastaan ja sai palkinnoksi maalin. Muuten pelasi nelosketjussa pienessä roolissa ja tappoi jäähyjä kohtuullisella menestyksellä.
#29 Otto Paajanen ***
7 ottelua, 0+1, 2 jäähyminuuttia, +1, 5 laukausta
Paajanen pelasi nelosketjussa pienessä roolissa läpi turnauksen. Oli myös yksi Suomen kuudesta vakituisesta alivoimahyökkääjästä.
