Mielipide

Tulokkaan tie

NHL / Kolumni
Pelipaikka NHL:ssä, tuo jokaisen pikkupojan unelma, voi aueta monella tapaa. Eurooppalaisilla pelaajilla reittejä kohti unelmaa on varsin monia, mutta mistä pohjoisamerikkalaisnuoret putkahtavat maailman parhaaseen kiekkosarjaan?

Tämän kauden NHL:n huipputulokkaiden urat ovat kulkeneet varsin erilaisia reittejä. Osa on hypännyt suoraan junioreista the Show´hun, kun taas toiset ovat halunneet kehittyä rauhassa muissa sarjoissa. Eurooppalaisten osalta valintamahdollisuudet ovat luonnollisesti varsin erilaiset kuin USA:n ja Kanadan junioreilla.

Suomalaistulokkaissa on tällä kaudella kaksi hyvää esimerkkiä eurooppalaisten mahdollisuuksien ääripäistä. Ville Leino kehittyi SM-liigassa vähitellen ja lopulta dominoi sarjaa. Täksi kaudeksi hän lopulta lähti NHL:ään ja on vähitellen raivannut tietään ylös kivikovassa Detroitin organisaatiossa.

Toista ääripäätä edustaa puolestaan kempeleläislähtöinen maalivahti Pekka Rinne. Hän ei saanut Kärpissä ikinä edes kunnon paikkaa läpimurtoon ja niinpä leppoisa maalivahti lähti hakemaan vastuuta Pohjois-Amerikasta. Vuodet AHL:ssä tekivät hyvää ja Rinne oppi pienen kaukalon metkut sekä kovan pelitahdin vaatimukset. Nyt tuo työ on palkittu, kun Rinne on noussut Nashvillen ykkösmaalivahdiksi. Kärppäkasvatin kanssa hieman samoja uria on kulkenut myös upeasti New York Rangersin kokoonpanoon tiensä raivannut TPS-lähtöinen Lauri Korpikoski.

Pohjois-Amerikan tulokkaiden vaikeat valinnat

Suurin osa NHL:n pelaajista tulee kuitenkin yhä Pohjois-Amerikasta. Tulokkaiden pistepörssin kolmen kärki ja pari muutakin loistavaa pelaajaa ovat joko USA:sta tai Kanadasta, ja nämä nuorukaiset ovat tehneet vakuuttavaa jälkeä koko kauden ajan.

Bostonin Blake Wheeler olisi koko draftin viidentenä varauksena saanut mahdollisuuden päästä NHL-organisaatioon heti 18-vuotiaana. Hän halusi kuitenkin kehittyä rauhassa ja valitsi lopulta tiekseen yliopistokiekon. Vähäinen pelimäärä ja hyvä harjoittelu teki hänelle hyvää ja mies on pelannut hyvän talven yhdessä koko Bruins-joukkueen kanssa. Wheelerin käymä reitti on koko ajan nostanut asemaansa väylänä kohti parrasvaloja.

Toisenlaisen ratkaisun teki Torontossa jämäkästi koko kauden puolustanut Luke Schenn. Hänen varausnumeronsa oli sama kuin Wheelerin, ja mies tarttui NHL-tilaisuuteen heti. Hyvät otteet johtivat siihen, että mies on vakiinnuttanut paikkansa Maple Leafsissa ja saanut pelata kovia minuutteja.

Columbuksessa nollapelejä toisensa perään pelannut Steve Mason pysytteli varauksensa jälkeen pari vuotta Kanadan juniorisarjassa OHL:ssä. Runsas vastuu omanikäisten pelaajien mukana teki miehestä huippuvahdin, joka pystyi lopulta valloittamaan Blue Jacketsin ykköstorjujan paikan.

Chicagon Kris Versteeg on takonut tällä kaudella Blackhawksissa kovat pisteet ja johti pitkään tulokkaiden pistepörssiä. Versteegin tie NHL:ään on käynyt kolmen AHL-kauden kautta. Hän on myös hyvä esimerkki siitä, että siirtyminen eri organisaatioon voi olla uran pelastus.

Aina paikka ei kuitenkaan aukena pelkkien lahjojen avulla. Tällöin esille nousee periksiantamaton asenne ja armoton määrä työtä. Tästä hyvä esimerkki on Minnesotan rymistelijä Cal Clutterbuck. Taklaustilastoa johtava nuorukainen tekee töitä NHL-paikkansa eteen joka ilta ja energia ei tunnu loppuvan ikinä tämän kanadalaisen tankista.

Kuten normaalissakin työelämässä, pitää myös NHL:ssä olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Aina ei riitä, vaikka tekisi kuinka paljon hommia ja olisi kuinka hyvä tahansa. Anaheimin Bobby Ryan joutui taloudellisista syistä odottamaan AHL:ssa mahdollisuuttaan päästä Ducksien riveihin. Lopulta hänenkin kärsivällisyytensä palkittiin, ja nyt Ryan on latonut maaleja NHL:ssä mukavalla tahdilla. Loppukaudesta Ankkojen hyökkääjä on ottanut haltuunsa tulokkaiden pistepörssin piikkipaikan.

Yhtä ja oikeaa reittiä nuorelle pelaajalle on siis mahdotonta sanoa. Tärkeintä on tehdä valintoja, jotka sopivat juuri kyseiselle yksilölle. Tie tähtiin on pitkä ja kivinen, oli reitti sitten mikä tahansa. Tavasta riippumatta jyvät erottuvat lopulta akanoista. Tiet ovat erilaisia, mutta lopputulos voi olla sama.

» Lähetä palautetta toimitukselle