Mielipide

Tuhkimotarina, osa kaksi.

NHL / Kolumni
Phoenix Coyotesin nousu yhdeksi liigan kärkijoukkueista löi koko kiekkomaailman ällikällä viime kaudella. Seura, jonka piti olla menneen talven lumia ja konkurssissa, keräsi 107 pistettä ja eteni pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle vuosikymmenen tauon jälkeen. Nyt Phoenixin on todistettava ettei viime kausi ollut onnenkantamoinen.

Phoenixin lähtökohdat viime kauteen olivat aivan jotain muuta, kuin valoisat. Seuran talous oli kuralla, eikä omistajistakaan ollut mitään hajua. Silti myöhäisessä vaiheessa päävalmentajaksi hankitun Dave Tippettin joukot voittivat 50 ottelua runkosarjassa, ja sijoittuivat Tyynenmeren divisioonassa toiseksi vain kuusi pistettä San Jose Sharksia perässä. Huikean kauden pelannut Ilja Brizgalov oli kauden jälkeen Vezina-ehdokkaiden joukossa ja kapteeni Shane Doan johti varsin tasaista ja loistavaa pelaajanippua hienoihin peliesityksiin läpi runkosarjan.

Doanin loukkaantuminen Detroit-sarjassa olikin niin paha takaisku, ettei Coyotes toipunut kapteeninsa menetyksestä, vaan hävisi sarjan selkein luvuin seitsemännessä ottelussa.

Päävalmentaja Tippett kehui suojattejaan viimeisen, Detroitin 6-1-murskavoittoon päättyneen ottelun jälkeen, ja mikäs oli kehuessa. Phoenixin joukkuehenki olisi vienyt sen vaikka läpi harmaan kiven ja loi hyvän perustan tulevallekin kaudelle.

Kovia menetyksiä siirtomarkkinoilla

Kesän siirtomarkkinoilla tuo perusta koki joitakin kovia iskuja. Ensimmäisenä maisemaa vaihtoi puolustaja Zbynek Michalek, joka siirtyi sopimuksen umpeuduttua välittömästi Pittsburgh Penguinsiin. Michalekin poistuminen jättää kojoottipuolustukseen todella ison aukon, ja jää nähtäväksi. löytyykö yli 20 minuuttia ottelusta toiseen urakoineen ja liigan parhaimpiin blokkaajiin kuuluvan puolustajan saappaille täyttäjää.

Päivää myöhemmin tuli lisää kylmää vettä niskaan, kun joukkueen paras pelintekijä Matthew Lombardi teki kolmen vuoden sopimuksen Nashville Predatorsin kanssa. Lombardi oli viime kaudella joukkueen kolmanneksi paras pistemies, joten hänen lähtönsä kirpaisee ja pahasti.

Näiden kahden avainpelaajan lisäksi Jim Vandermeer kaupattiin Edmontoniin ja Mathieu Schneider jätti hänkin joukkueen.

Tulopuolella kokemusta

Keväällä saapumisensa jälkeen hirmutehot mättäneen Lee Stempniakin jatko Phoenixissa oli vain ajan kysymys, mutta lopulta sopimus saatiin aikaan juuri ennen harjoitusleirin alkua. Stempniak tulee olemaan todella tärkeä palanen Phoenix-hyökkäystä monen vuoden ajan, ja näyttää siltä, että hän on ottamassa urallaan seuraavan askeleen kohti liigan eliittiä.

Kesän siirtomarkkinoilla haaviin tarttui myös iso kala, kun kokenut Ray Whitney siirtyi aavikolle. 38-vuotias konkari tuo mukanaan aimo annoksen sekä johtajuutta että tehopisteitä, ja tulee olemaan hyvä esimerkki joukkueen nuoremmille pelaajille alkavalla kaudella.

Coyotes-GM Don Maloney hankki myös riveihinsä annoksen syvyyttä, kun Andrew Ebbett teki seuran kanssa sopimuksen. 27-vuotias Ebbett ei ole mikään pistenikkari, mutta hän tuo mukanaan paljon fyysisyyttä ja kovuutta.

Phoenix ei onnistunut siirtomarkkinoilla hankkimaan Michalekille korvaajaa, mutta varaustilaisuus oli siltä varsin onnistunut. Ensimmäisellä kierroksella varattua Brandon Gormleyta pidetään yleisesti yhtenä varaustilaisuuden "ryöstöistä". Kärkiviisikkoon kaavailtu puolustaja valahti sijalle 13 ja Maloney oli hereillä. Tämän kauden Gormley todennäköisesti viettää vielä QMJHL:n Moncton Wildcatsissa, mutta ensi kaudella hän on aivan varmasti valmis NHL-jäille.

Onnistuuko viime kauden temppu uudestaan?

Michalekin ja Lombardin lähdöt olivat joukkueelle niin kovia menetyksiä, että heidän poissaolonsa ei voi olla näkymättä ensi kaudella. Joillekin pelaajille on siis tarjolla enemmän roolia ja vastuuta.

Yksi näistä on siirtotakarajalla Coloradosta tullut Wojtek Wolski. Viime kaudella 66 tehopistettä nakuttanut hyökkääjä tulee saamaan entistä isomman roolin Phoenix-hyökkäyksestä ja hänen on pystyttävä paikkaamaan Lombardin jättämä aukko pelintekijänä.

Vähintään yhtä tärkeä palanen on Scottie Upshall, jonka viime kausi meni pilalle polvivamman vuoksi. Viime kaudella 32 tehopistettä ennen loukkaantumistaan tehneen Upshallin olisi jatkettava samalla tasolla myös alkavalla kaudella ja säilyttävä terveenä.

Michalekin lähtö tietää sitä, että Ed Jovanovskin asema puolustuksen johtajana korostuu. Viime kaudella 21 minuuttia ottelusta toiseen urakoineelle Jovocopille on tiedossa entistä isompi rooli alkavalla kaudella. Hän saa oivaa taustatukea muun muassa viime vuonna itsensä läpi lyöneeltä Keith Yandlelta ja Adrian Aucoinilta, joka pelasi kenties uransa parasta kiekkoa viime kaudella. Saman olisi jatkuttava myös alkavalla kaudella. Juuri nelivuotisen jatkosopimuksen solminut paluumuuttaja Derek Morris, Sami Lepistö, Kurt Sauer ja David Schlemko täydentävät kojoottipuolustuksen. Varsinkin Lepistö on esittänyt hyviä otteita harjoitusleirillä.

Ilja Brizgalovin harteilla nojaa edelleen paljon, vaikka avainpelaajia onkin poissa. Brizgalovin olisi säilytettävä viimevuotinen huippuvireensä, muuten seuralla on edessään tuskien taival.

Hyökkäyksessä lisää tehoja kaivataan muun muassa Petr Pruchalta, joka on parin vaisumman kauden jälkeen näyttänyt viitteitä paluusta siihen kuosiin, missä hän iski 30 maalia Rangersille. Myös nuori ja huippulupaava tanskalaishyökkääjä Mikkel Boedker on suurennuslasin alla. Hienon tulokaskauden jälkeen nuorukainen vietti viime kauden lähes kokonaan AHL:ssä. Nyt hänen pitäisi osoittaa kuuluvansa NHL-tasolle.

Onnistuuko Coyotes sitten uusimaan viime kauden sensaationsa? Se tulee olemaan vaikeaa, mutta ei missään nimessä mahdotonta. Koko joukkueen on pelattava yhtä hyvä kausi kuin edellinen. Saa nähdä onnistuuko se.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös