Mielipide

Toisen tuhkimotarinan loppu

NHL / Kolumni
Montreal Canadiensin ja Philadelphia Flyersin kevät on ollut yllätyksiä ja venymisiä täynnä. Kaksi vaikeista ennakkoasetelmista pudotuspeleihin lähtenyttä joukkuetta on venynyt konferenssifinaaliin asti, mutta nyt toisen tuhkimotarina tulee päätökseen.

Vielä runkosarjan lopussa Itäisessä konferenssissa olivat pelikortit kärkeen päin levällään. Erinäisten ongelmien kanssa painineet Philadelphia Flyers ja Montreal Canadiens varmistivat pudotuspelipaikkansa vasta viimeisinä iltoina, siinä missä konferenssia johtaneet joukkueet olivat sulatelleet tulevia pudotuspelejä viikkokaupalla.

Kinkut jäivät mahaan. Konferenssin seitsemäs ja kahdeksas, Flyers ja Canadiens kohtaavat nyt konferenssin finaalissa, otteluparissa jota oikeastaan kukaan ei osannut etukäteen veikata.

Montreal Canadiens lähti kauteen kokeneiden uusien hankintojen vetämänä, muttei näyttänyt missään vaiheessa saavan peliänsä kulkemaan erityisen tasaisesti. Kunnes pudotuspelit sitten alkoivat. Ennen kautta vahva Flyers taas ajautui motivaatio-ongelmiin sekä uskomattomaan tuuriin vuorotellen loukkaantuvien maalivahtiensa kanssa. Sama tuuri jatkuu edelleen ja sillä voi olla vaikutuksensa myös tämän otteluparin ratkaisuissa.

Voiko Leighton enää venyä?

Jämäpaikalta ja loukkaantumisten myötä Flyersin ykkösmaalivahdiksi noussut Michael Leighton kohotti itsensä tasaiseen lentoon, ollen yksi tärkeitä Flyers-tukipilareita runkosarjan loppupuolella Flyersin ryhdistäessä itsensä pudotuspeleihin. Sitten Leighton loukkaantui, ja maalin suulle palasi niin ikään varaveskana meriittinsä kerännyt Brian Boucher.

Boucher siivitti Flyersin ensin yllätysvoittoon New Jersey Devilsistä, ja sitten auttoi nousussa Boston Bruinsia vastaan. Kunnes oli taas Boucherin vuoro loukkaantua. Nyt maalinsuuta vartioi taas toipilas Leighton, jonka lopullisesta kunnosta on paha sanoa yhtään mitään. Etenkin vaikean seitsemännen Bruins-ottelun perusteella, vaikka Flyers ottelun voittikin.

Epävarmuus ei ole hyvä lähtökohta pudotuspeleissä. Etenkin kun vastassa on pudotuspelien kuumin maalivahti Jaroslav Halak, jonka upea työskentely ja itsensä kokoaminen tappioidenkin jälkeen on ollut vertaansa vailla. Tällä sektorilla Canadiens lähtee selkeänä suosikkina.

Kovuutta ja röyhkeyttä

Washingtoniin ja Pittsburghiin verrattaessa näyttää, että Flyers omaa vielä paremmat mahdollisuudet haastaa ja murtaa Montrealin tiivis puolustusmuuri. Ainakin jos asiaa käsitellään fyysisyyden perusteella. Mahdollisuudet, kyllä. Jacques Martinin menestys koostui kuitenkin myös siitä, että silloin kun vastustajan olisi pitänyt mukautua Canadiensin pelitapaan, joukkue mukautuikin vielä ylimääräisellä paineella nimenomaan vastustajiensa vastuupelaajiin. Se kannatti, ja vaikeuksissa olivat vuorollaan Crosby, Ovetshkin ja Malkin sekä monet muut ennakkoon elintärkeät pelaajat. Kuka siis olisi Flyersillä niin vahva, että siinä onnistuisi?

Jeff Carteria ei pudotuspeleissä nähdä, mutta runkosarjasta otteitaan parantaneet pelaajat kuten Scott Hartnell, liukas Danny Briere ja ykköstähdet Simon Gagne sekä Michael Richards pitävät huolen siitä, että Habs-maalille ainakin pyritään lyömään enemmän trafiikkia sekä ruuhkaa kuin pääkaupungin maanantairuuhkassa tietyöosuudella. Ehkä Halakin keskittyminen vihdoinkin häiriintyy? Helpolla eivät Hal Gill, Josh Gorges ja Jaroslav Spacek silti tilaa anna.

Toiseen päähän jännitettä lyö isoja minuutteja uurastanut Chris Pronger, joka on ensimmäisenä pamauttanut luun kurkkuun kaikille 35-vuotiaan nopeutta ja kuntoa epäileville uurastamalla lähes puolen tunnin iltoja pudotuspeleissä. Kimmo Timonen taas pitää liikkumisellaan ja älyllään vastustajan tähtiä kurissa. On mielenkiintoista nähdä siis myös Flyersin maalinedustan ja päätyjen kahakoita, kun tähtien lisäksi Maxim Lapierre ja Travis Moen hyrräävät ympärillä sekä niskassa.

Virhealttius Flyersin vaara?

Philadelphian leveys hyökkäyksessä on selkeästi sen suurin yksittäinen vahvuus. Kun Claude Girouxin ja huikeaan vireeseen yltäneen Ville Leinon tapaiset pelaajat ovat saaneet reilusti onnistumisia, löytyy hyökkäyksestä leveyttä. Vaarallisia tilanteita syntyy useamman ketjun toimesta, eikä ainoastaan ykköstähtien ollessa kentällä.

Kysymys kuuluukin, saadaanko kiekko toimitettua hyökkäykseen ja maalinedusruuhkaan painittavaksi? Montreal on ollut koko pudotuspelikevään ajan erittäin vaarallinen vastahyökkäyksissään ja jos se saa nytkin lyötyä sopivaa, tarkkaa karvausta sekä pelinhäirintää kiekkoa avaaville ja kuskaaville Flyers-puolustajille, tulevat Mike Cammalleri ja Brian Gionta jatkamaan maalintekoaan.

Bostonia vastaan Flyers sai vielä syntinsä anteeksi kun pääosin nuori Bruins-miehistö ei onnistunut katkaisemaan Flyersin kaulaa. Nyt teloittajia löytyy. Jo pelatut kaksi kierrosta ovat osoittaneet, että Canadiensin kanssa tulee olla äärimmäisen tarkka. Osaako siis Flyers välttää virheitä, joista rankaisun kokeneet Habs-hyökkääjät tietävät? Vai tappaako liiallinen kyttäily terän myös Flyersin rohkeasta sekä ennakkoluulottomasta pelistä?

Vielä kerran pojat

Mielenkiintoisen sarjasta tekee sen tasaisuus ja vaikea veikattavuus. Canadiens on lähtenyt kahdelle edelliselle kierrokselle altavastaajana, mitä jos se onkin nyt ennakkosuosikki ennen kaikkea maalivahtipelinsä turvin? Flyers taas nousi lähes kuolleista Bruinsia vastaan, miksi se luovuttaisi nyt?

Canadiensille tärkeintä on, että se pääsee pelaamaan maltillisesti. Liialliseen laitapainiin pienikokoinen osa Canadiensia ei ryhdy nytkään, vaan jatkaa kärsivällistä peliään odotellen vastahyökkäyksiä ja Flyers-puolustuksen virheitä. Jos taas Flyers lähtee pelaamaan liikaa Canadiensin mukaan, eikä uskalla olla röyhkeä ja vauhdikas, ei se saa varmasti mitään aikaan.

Parhaimmillaan Flyers tulee murtamaan Canadiensin boksin ja repimään tähän asti loistavaa peliä pelanneen tiiviin paketin kappaleiksi. Huonoimmillaan se menee samaan lankaan kuin Capitals sekä Penguins ennen sitä ja huomaa tulleensa yllätetyksi housut kintuissa liian monta kertaa. Eikä Leighton siinä tilanteessa joukkueensa housuja tarpeeksi nosta.

Sarjan mielenkiintoisimpia seurattavia ovat Montrealin huippulahjakas, isoon rooliin noussut puolustaja P.K. Subban, huimaan vauhtiin runkosarjan katsomokomennusten jälkeen vertynyt Leino, sekä taas maalitilin auki saanut James van Riemsdyk. Ehkä joku heistä varmistaa tällä kertaa, ettei seitsemää peliä tarvita joka kierroksella? Toinen tuhkimotarinoista tulee joka tapauksessa nyt päätökseen.

Arvio: Montreal Canadiens luikertelee ja punnertaa itsensä vastahyökkäyksillä sekä tehokkaalla erikoistilannepelillä Stanley Cupin finaaleihin voitoin 4-2.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös