Mielipide

Timo Tuomi: "Vielä yksi tavoite jäljellä näissä kisoissa"

MAAJOUKKUE / Kolumni
Jatkoaika tapasi Japanin päävalmentajan Timo Tuomen lauantain Slovenia-ottelun jälkeen. Tässä jutussa Tuomi kertoo Jatkoajan lukijoille mitä hän on mieltä joukkueensa esityksistä näissä MM-kisoissa ja valoittaa samalla japanilaista kiekkokulttuuria suomalaiselle kiekkoyleisölle.

Kun Timo Tuomi valittiin Japanin maajoukkueen päävalmentajaksi, monet naureskelivat, että Tuomi on vihdoinkin siellä minne kuuluu. Japani, vaikkei olekaan voittanut yhtään ottelua, on osittain näpäyttänyt epäilijöille sikäli, että se on pelannut paikoitellen erittäin hyvin.

– Japanilaisilla on perinteisesti lähtenyt aina turnaus käyntiin hyvin. Näin mulle on ainakin kerrottu. Sit se peli lähtee laskeen kuin lehmän häntä.

– Mutta kun mietitään tätä turnausta, niin mehän lähdettiin haastamaan maailmanmestari Slovakiaa rohkeasti, eikä yritetty puolustaa ja saada pientä tappiota. Lähettiin kattoon mihin pystytään ja 60 minuutin jälkeen katotaan mitä taululla on. Totta kai jokaista ottelua lähdetään voittamaan, mutta pidetään jalat maassa. Lähdettiin siitä, että yritetään luoda tilanteita Slovakiaa vastaan.

Japanilaisia taisi kuitenkin vaivata Slovakiaa vastaan se normaali pienten maiden ongelma suuria tähtiä kohdatessa.

– Siinä pelissä oli sellaista kunnioitusta. Olis pitäny antaa jätkille tussit käteen, että ne olis voinu käydä kysymässä nimmareita Slovakian jätkiltä, niin sit ne olis tullu tutuiks. Ne ei olis ollu enää mitään maagisia nimiä selässä. Nyt meillä oli vähän sellainen menttaliteetti, että ”Ota kiinni se mies” ”niin, mut se on Palffy”. Kyllähän Palffyäkin voi ottaa, se on ihan tavallinen pelaaja!

– Me pelattiin Saksaa vastaan hyvin kaks erää ja Slovakiaa vastaan yks erä. Sitten tuli laskua ja nyt Slovenia-otteluun tuli taas nousua. Ja onhan meillä vielä yksi ottelu aikaa ottaa se historiallinen ensimmäinen voitto!

Tuomella ja hänen johtamallaan joukkueella oli tavoite, joka tuntuu itsestään selvyydeltä suomalaisille kiekkoyleisölle. Voittaa ottelu.

– Tämän turnauksen suurin pelillinen tavoite oli ja on edelleen ottaa se ensimmäinen voitto. Sen jälkeen tulevat pelillisesti ehjä kokonaisuus ja uskottavuus pelaamisessa. Haluttiin uskottavuutta ei vain oman itsemme takia vaan siksi, että esiintyisimme tulevaisuudessa varteenotettavana kilpailijana.

Tuomea sapetti suunnattomasti Sloveniaa vastaan otetut tyhmät jäähyt ja mies jaksoi saarnata aiheesta myös virallisen lehdistötilaisuuden jälkeen.

– Tämän päiväisessä ottelussa näki sen, että ihan joka osa-alueella ei olla kansainvälisellä tasolla. Tyhmät jäähyt on iso asia. Sitten kun ne tulee vielä kahdelle kokeneelle pelaajalle, niin kyllähän se sapettaa. Mutta onhan siinä osaltaan sitäkin, että Japanin liigassa linja on vähän erilainen. Eihän siellä ole kuin yks oikea tuomari, Hokkasen Kimmo. Siellä roikutaan aika paljon.

Japania on perinteisesti moitittu siitä, että sen takia usein joku parempi kiekkomaa putoaa B-sarjaan, sillä Japani on kisoissa Aasian kiintiöpaikalla. Siitä kiintiöstä luovutaan kuitenkin ensi vuonna ja Prahan kisoissa Japanin täytyy pelaamalla säilyttää paikkansa, mikäli mielivät vastaisuudessakin pelata A-sarjassa.

– Japanissa tiedetään hyvin se fakta, että varmaa paikkaa ei ole. Ja pakkohan heidän on se tiedostaa.

Eräs suuria ongelmia japanilaisessa kiekossa on se, että se ei kohtaa muita maita juuri lainkaan muutoin kuin MM-turnauksessa. Aasian karsinnat Kiinaa ja Etelä-Koreaa vastaan ovat lähinnä muodollisuus.

– Kauden aikana pitäisi todella saada pelejä muitakin maita vastaan kuin Koreaa ja Kiinaa. Mahdollisuudet ovat siinä, että Japanissa perinteisesti ei pelata lainkaan tammikuussa, joten sen ajan voisi käyttää kansainvälisiin peleihin, sanotaanko vaikka viikon tai parin mittainen leiri esimerkiksi. Ongelmanahan on se, että vaikka Japanissa silloin ei pelata, niin muualla pelataan. Mistä siis löytää vastustaja?

– Mutta tarvittaessa sitä Japanin liigan sarjaohjelmaakin pystyy muuttamaan, ainakin uskon niin.

Japanin sarjasta ja sikäläisestä kiekkokulttuurista

Tuomi on kuluneen kauden ajan toiminut siis Japanin maajoukkueen päävalmentajana. Suomessa hänet tunnetaan ennen kaikkea Bluesin ja Lukon entisenä päävalmentajana. Hänellä on aika hyvä kuva siitä millaisella tasolla Japanin kiekkoliiga on esimerkiksi Suomen vastaavaan verrattuna. Ensikaudella SM-liigassa pelaavista pelaajistahan mm. Ässien Martin Bergeron on kiekkoillut nousevan auringon maassa.

- Japanin sarjan kiekko on erittäin viihdyttävää. Jos sitä menee katsomaan, niin näkee erittäin avointa jääkiekkoa ja sen kyllä huomaa sitten näissä turnauksissa. Meidän pakithan on aika vietävissä, vaikka he ovat parhaita mitä sieltä sarjasta löytyy. Siitä voi helposti päätellä millaista kiekkoa se on. Yksi-yksi pelaaminen, kaksinkamppailut, taklausten loppuun vieminen, miehen merkkaaminen ja tiukka oman pään puolustupeli ovat asioita mitä ei siellä oikein tunneta. Mutta pelit on viihdyttäviä ja niissä luistellaan lujaa.

– Tasollisesti ne pelit on ehkä jotain Mestiksen tai Suomi-Sarjan kärjen tasoa, eivät pysy missään tapauksessa liigavauhdissa.

Hän näkee Japanin kiekkoilussa ja erityisesti pelaajien henkisellä puolella paljon kehitettävää.

– Kun tulin tähän hommaan, niin me tutkittiin, että mitkä ovat japanilaisen pelaajan parhaimmat ja huonoimmat ominaisuudet. Ja ensimmäisenä tuli vastaan menttaalipuoli, henkinen kovuus. Japanilaiset eivät näytä tunteitaan, se on ihan kansallinen ominaisuus ja jääkiekko on tunne peli. Ja jos sulla ei ole intohimoa ja jos et pelaa korkealla tunnetasolla niin pelejä on äärimmäisen vaikea voittaa. Se menee pelkäksi suorittamiseksi ja siinä ei ole mitään järkeä.

– En kuitenkaan suostu uskomaan, että sikäläisistä ei löytyisi sitä elukkaa sisältä. Onhan sikäläisessä historiassa satojen vuosien takaa jo kaikenlaisia sotasankareita, jotka heiluivat miekkojen kanssa ja heille oli kunniakasta kuolla oman maan puolesta ja samaten toisen maailmansodan kamikaze-lentäjät, jotka lenteli päin vastustajan lentokoneita.

Tuomi on tutustunut myös japanilaisten tapaan kunnioittaa esimiehiään. Pelaajat eivät juurikaan kyseenalaista valmentajan päätöksiä.

– Kyllä siellä kunnioitus on kovaa. Ei paljon kysellä, että miksi tehtiin näin. Ainoastaan nämä nikkarijapanilaiset joskus kysyvät, että voitasko pysähtyä kauppaan ostaan perunalastuja, johon yleensä vastaan, että menkää vaan, mutta älkää kertoko, että mä annoin luvan, Tuomi naurahtaa.

Vaikka jääkiekon käytännössä virallinen kieli onkin englanti ja pelaajatkin puhuvat englantia, on suomalainen päävalmentaja opetellut myös hieman japania.

– Kyllähän siinä väkisinkin oppii japania ja onhan se kulttuurinkin kannalta hienoa, että pikkasen oppii kieltä. Japanin jalkapallomaajoukkueen ranskalainen päävalmentaja (Philippe Troussier) teki siinä mielessä tylyt, ettei opetellut sanaakaan japania. Se ei osannut sanoa edes kiitosta paikallisella kielellä, se puhui koko ajan vain ranskaa. Mutta sillähän oli paljon vaikeuksia.

Japanilainen kulttuuri on vanhoillinen ja siellä asiat ollaan totuttu tekemään tietyllä lailla ja hyväksi havaittua tapaa ei hevillä muuteta.

– Sikäläisessä kiekossa halutaan tehdä muutosta, mutta se muutos halutaan tehdä heidän ehdoilla. Minulla ei onneksi ole ollut suuria ongelmia, apuna on ollut Kansainvälisen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja (Shoichi) Tomita ja me hänen kanssaan pidetään silloin tällöin palavereita.

Vanhoillisuuteen kuuluu myös paljon asioita, joita ei ikinä uskoisi näkevän Japanin kaltaisessa kehittyneessä teollisuusmahdissa.

– Niiden rutiinien, jotka mun mielestä ei johda mihinkään, rikkominen, on erittäin vaikeaa. Mm. suklaan syöminen on hyvä esimerkki. Silloin kun mä olin pikkupoika, niin äiti sanoi, että syö suklaata niin jaksat. Nää jätkät tekee sitä vieläkin. Ensin syödään kilo Fazerin sinistä ja sitten juodaan colaa päälle. Sit mä kysyin, että mitä sä puuhaat ja vastaus oli: ”Täytyyhän ennen peliä saada sokeria.”

– Pidettiin ravintoluento missä käytiin läpi, että tätä voi syödä ja tätä syödään tällöin jne. Sit ne jätkät meni nurkan taakse syömään ne suklaapatukat, Tuomi naurahtaa.

Japanin joukkueen valmennusjohdolla ei ole sitä ongelmaa, minkä kanssa useat maajoukkuevalmentajat monissa maissa ovat painineet menneinä vuosina.

– Näitä jätkiä ei tartte ettiä baareista, vaan kioskilta. Ja kyllä me ollaan tehty selväksi se, että jos baareista tarvii jätkiä ruveta ettiin, niin silloin tapahtuu jotain muutakin. Jos tekee valinnan, niin vastaa itse seuraamuksista.

Tuomi ei halunnut kommentoida millään tavalla omia sopimuskuvioitaan, eikä sitä haluaako jatkaa Japanin joukkueen peräsimessä. Kaiken kaikkiaan hän on ollut erittäin tyytyväinen oloonsa Japanin päävalmentajana.

– Päivääkään en ole katunut sinne menoa. Nämä hetket kun pelataan tärkeitä otteluita ovat olleet hienoja.

» Lähetä palautetta toimitukselle