Kärppien syksy ei näyttänyt kovinkaan valoisalta. Uuden valmentajan uusi pelitapa oli pitkään pahasti hukassa. Kun avainpakit ja parin ensimmäisen kentän sentterit kärsivät vielä loukkaantumisista, oli keskitalven odottelu tervakaupungissa oli juuri kyseisen tuotteen juonnin tapaista puuhaan.
Tilanne oli synkin marraskuussa, kun Oulussa pelattiin jopa SM-liigan jumbofinaali. Tapahtuma, johon moni ei uskonut 2000-luvun mahtiseuran ihan heti ajautuvan.
Pienten muutosten kautta Kärpissä lähdettiin kuitenkin vähitellen kömpimään kuopasta ylös. Joukkueen ja valmennuksen ajatuksien kohtaamista tuki myös vähitellen tyhjentynyt sairastupa. Syksyn rämpiminen tarkoitti kuitenkin sitä, että paljon Oulussakin hehkutettu Mestareiden liiga jäi Kärppien osalta torsoksi.
Kevät ja aurinko
Lopulta Kärpät taisteli itsensä runkosarjan viidennelle tilalle. Aineksia parempaankin olisi ollut, mutta joukkueen kiri hyytyi juuri ratkaisevilla kierroksilla.
Viides sija toi oululaisille pudotuspelien avausvastustajiksi tutun kiistakumppanin Helsingin Jokerit. Tärkeiden pelien alettua rutinoituneessa oululaisjoukkueessa tapahtui jälleen melkoinen ryhtiliike. Koko kauden tiiviiseen puolustamiseen keskittynyt Jokerit kellistämään Kärppiä, vaan oululaisten tehokas hyökkäys ja riittävän hyvä puolustus hyydyttivät helsinkiläiset. Palkintona oli välieräpaikka Espoon Bluesia vastaan.
Koko kauden ajan oululaisia vaivanneet huonot pelien alut jatkuivat Bluesiakin vastaan. Espoolaiset saivat joka kerta yhden tai useamman maalin eteen. Runkosarjaan verrattuna ero oli kuitenkin siinä, että Kärpät pystyi kirimään tämän kiinni ja kääntämään tiukat pelit hyväkseen. Joukkue osoitti kovaa henkistä kykyä ja tärkeät pelaajat pystyivät nostamaan tasoaan juuri silloin, kun se oli välttämätöntä.
Finaaleissa JYP tylsytti Kärppien aseet pahan kerran. Jyväskyläläiset eivät olleet totaalisen ylivoimaisia, mutta juuri tarvittavan piirun verran edellä lähes kaikessa. Täten oululaisten kaulaan ripustettiin lopulta hopeamitalit.
Menestystä ja viihdettä
Kaiken kaikkiaan Kärppien kauden suoritusta voidaan pitää hyvänä. Katsojille oululaisjoukkue tarjosi erilaisen talven kuin pitkään aikaan. Kentällä tapahtui paljon yksilö- ja joukkuetason virheitä, mutta myös onnistumisia. Kahden miehen karvaus loi paljon tilanteita kentän molempiin päihin ja Kärpät teki liigassa eniten maaleja.
Monen Raksilan lehtereillä viihtyvän mieleen olivat myös parit nyrkkitappelut, joita ei olla Oulussa nähty vuosiin. Vaikka voittotahti ei ollut niin kova kuin joskus aiemmin, oli peleissä tapahtumia tarjolla. Epäilijöiden väitteistä huolimatta Kärpät jatkoi komeaa mitaliputkeaan, mikä kertoo hyvin tehdystä työstä.
Kauteen 2009-2010 oululaisilla on helpommat lähtökohdat, kun valtaosa pelaajista tietää ja tuntee käskijä Matti Alatalon metkut. Myös vaihtuuvus pelaajistossa jäänee pienemmäksi kuin ennen, mikä helpottaa urakkaa suuresti.
