-Kentälle pitää astua joukkue jolla silmät ovat innosta ja ylpeydestä edustaa Suomea pullistuneet kaksi senttiä päästä ulos. Sillä fiiliksellä minäkin tähän hommaan tulen, vaikka olen sentään jonkun vuoden tässä jääkiekossa mukana ollut.
-Niin kauan kuin minä valmennan tätä joukkuetta, tässä valtakunnassa ei ole yhtään kokenutta, taitavaa ja itsensä todistanutta pelaajaa, jolta ovi maajoukkueeseen olisi kiinni.
Tamminen on löytänyt osuvat prinsiipit kuvaamaan myös haastavaa maajoukkuevalmentajan työtä. Motivaation on oltava kohdallaan ja kaikki lähtevät samalta viivalta. Päävalmentaja pitää rehellisyyttä hyvin suuressa arvossa naiskiekkoilijoiden kanssa toimittaessa. Epärehellisyyden lisäksi pienellä maalla ei ole varaa myöskään kuppikuntaisuuteen, vaan joka suuntaan on oltava avoin ja vilpitön.
Perusarvoina tekninen ja taktinen valmius
-Suomi on nopea ja tekninen joukkue joka elää sillä, että meillä on pelaajia jotka ovat nopeita käsistään, nopeita jaloistaan ja nopeita päästään. Jotta me voidaan pelata sitä konstruktiivista hyökkäyspeliä, johon me pyrimme, on meillä oltava nämä tekniset ominaisuudet kunnossa.
Maajoukkuevalmennuksella on vain vähän aikaa ohjata pelaajia henkilökohtaisesti. Teknistä valmiutta on leireillessä hankala lisätä.
-Viesti menee kuitenkin aina perille: tarkkailkaa näitä asioita harjoitellessanne: luistelu, syötöt, syötön vastaanotot, laukausten laatu; kiinnittäkää huomiota näihin perusasioihin. "Paluu luontoon" on yksi mottomme. Lähdemme liikkeelle aivan perusasioista ja pyrimme pieniin parannuksiin.
Suomen naismaajoukkueen ja sen entisen valmentajan, Jouko Lukkarilan, tiet eivät erkaantuneet kovinkaan rakentavassa hengessä. Pitkään pinnan alla kytenyt tyytymättömyys joukkueessa purkautui voimakkaasti pettymykseen päättyneen Salt Lake Cityn olympialaisten pronssipelin jälkeen. Edellisen päävalmentajan tekemisiin Tamminen ei luonnollisesti halua puuttua. Jotain muutosta pelitapaan on kuitenkin luvassa.
-Ehkä me pyrimme hieman yksinkertaisempaan peliin kuin edellinen valmennusjohto.
Maajoukkueesta mm. kapteeni Sari Fisk (Blues) onkin jo ennättänyt lausua julkisuudessa tyytyväisyytensä uuteen päävalmentajaan.
Maalivahti avainasemassa
-Yhden asian olen vanhana huippuhyökkääjänä oivaltanut: naisten jääkiekossa hyvän maalivahdin osuus on vielä tärkeämpi kuin miehillä. Ruotsi on yksi huippuesimerkki tästä: Kim Martin on mun näkemykseni mukaan tämän bisneksen paras. Hän pitää Ruotsia pelissä illasta toiseen. Viimeksi kun pelattiin Ruotsia vastaan olivat laukaukset jotain 56 - 18 meidän hyväksemme ja hävittiin jatkoajalla. Maalivahdin merkitys on jääkiekko-ottelun voittamisessa yleensäkin hyvin suuri ja naisten kiekkoilussa laittaisin vielä 10-15 prosenttia lisää merkitystä maalivahtipelille.
Ruotsi onkin saavuttanut Suomea naiskiekkoilussa, mennen hetkittäin edellekin. Vaikka Tami antaa tunnustusta koko lajin kehitykselle naapurimaassamme, on sen naismaajoukkueen onnistumisten ja eteenpäinmenon kulmakivenä ollut juuri loistava Kim Martin.
-Suomen maalia aiemmin suvereenisti hoidellut Tuula Puputti on tällä kaudella valitettavasti sivussa. Meillä on viisi ansiokkaasti tänä vuonna pelannutta maalivahtia: Heidi Wiik, Jenna Moilanen, Minna Moilanen, Anita Salo ja Anna-Kaisa Piironen. Harjoituspelien jälkeen tilanne analysoidaan ja valmistelevalle leirille kutsutaan näistä kolme kuuminta maalivahtia. Näistä kolmesta kaksi kuuminta lähtee mukaan MM-kisoihin Kiinaan. Haluamme tehdä maalivahtivalinnan huolellisesti, sillä onnistunut maalivahtipeli on asia johon jokaisen joukkueen menestyminen kulminoituu.
Loistavia yksilöitä
Kenttäpelaajien valinta MM-kisoihin ei tuottane Tammiselle joukkoineen niin suurta päänvaivaa kuin parhaiden maalivahtien seulominen tarjokkaista. Mukana on mm. kertaalleen maailman parhaaksi naiskiekkoilijaksi valittu Riikka Välilä (os. Nieminen). Joukkueen ykkösnyrkiksi kaavailtaneen Välilä - Fisk - Rantamäki ketjua.
Mielenkiintoinen ensikertalainen on Oulun Kärppiä edustava Marja-Helena Pälvilä. Lieneekö Tammisen innostava vaikutus saanut aiemminkin mukaan kysytyn pelaajan innostumaan maajoukkuekomennuksesta?
-Naisten kiekossa näkee taklauskiellon ansiosta aivan huikeita yksilösuorituksia. Avoimempi jäänpinta antaa tilaa huippuyksilöille. Yksi huikea suoritus oli Riikan Linköpingissä Ruotsin turnauksessa tekemä aivan huikea häkki. Minun oli pakko todeta Riikalle heti pelin jälkeen, että "tämä jo riitti mulle, you made my trip".
Taklaus, kahvaus, repiminen, roikkuminen. "Näin ei voi olla"
-Naisten kiekko on kova kamppailulaji ja olen nähnyt tylyjä taklauksia siinäkin tän lyhyen päävalmentajaurani aikana. Taklaus on kuitenkin kielletty, täällä mennään kiilaamalla. Taklauskielto ja etenkin se että mailankäyttö ei ole naiskiekossa samaa luokkaa kuin miehillä, antaa taitaville yksilöille enemmän tilaa.
-Mailapeli ja kahvaus on yksi miehisen kiekon suuri uhkakuva, ellei siihen pian puututa. NHL on siihen puuttunut kovalla kädellä, meidän SM-liigakin on tullut paremmaksi mutta tehtävää on vielä. Toivon että tulevissa A-kisoissa pelataan puhtaampaa peliä, että taitavimmat yksilöt saavat sen ansaitsemansa tilan. Nythän tämä puolustusrysätaktiikka, pidentyneet ja keventyneet mailat, kasvaneet miehet ja kaventuneet kaukalot suosivat repivää ja roikkuvaa peliä. Tästä kärsivät nimenomaan taitavat yksilöt ja näin se ei mielestäni voi olla.
-Jalkapallo oli saman ongelman edessä 70-luvulla, kun mm Pele potkittiin remonttiin, mutta siellä tartuttiin siihen. Nyt lentää miestä ulos, tulee punasta korttia ja pallo pannaan pilkulle kun mies vedetään nurin. Jääkiekko kaipaa samaa kuuria. Piste ja loppu.
Naisten kiekko on liian raskas
Monien naispelaajien tiedetään toivovan että taklaukset sallittaisiin myös heidän peleissään. Kuten aiemmin todettiin, tylyjä taklauksia on myös naisten peleissä nähty. Taklauksen sijaan naiskiekossa tilanteeseen mennään kiilaamalla, jolloin taklaamisen ja kiilaamisen erottaminen toisistaan saattaa olla vaikeata.
Toimittajakaksikkoa kiinnostaa siis Juhani Tammisen kanta taklausten sallimiseen naiskiekossa.
-Missään nimessä en toivo taklauksia naisten peleihin. Jos saisin tehdä yhden muutoksen niin keventäisin kiekkoa. Tämäkin peli elää maaleista ja vähänkin keveämpi kiekko takaisi paremman ja monipuolisemman syöttöskaalan, sekä toisi ennen kaikkea parempia, kovempia ja yllätyksellisimpiä laukauksia. Siihen voimatasoon, mikä naiskiekkoilijoilla on, kiekko on pikkuisen liian raskas.
Ehdotus kuulostaa järkevältä kun muistelee kuinka monta turhautunutta voihkaisua on tullut päästettyä katsomossa tai TV:n ääressä, kun kiekko on maalintekopaikassa karannut tai sen hallinta on helponnäköisesti menetetty kuljetuksessa. Naiset eivät ole miehiä kömpelömpiä tässäkään asiassa, vaan ongelma on nimenomaan voimassa. Vastaavantyyppinen järjestely toimii jo onnistuneesti mm. pesäpallossa, jossa naiset pelaavat kevyemmällä pallolla.
-Kun kiekko on liian raskas antaa se edun nimenomaan maalivahdille ja maalinteko kärsii.
Kaventuneet kaukalot, väärä tie
-En ole koskaan käsittänyt sitä, että suomalaisessa jääkiekossa on lähdetty pienentämään kaukaloita. Haluaisin nähdä sen gurun joka sanoo miksi - ja perustelisi sitä vanhalle maajoukkueen laitahyökkääjälle. Oulussa mä pistin asiassa pääni pölkylle ja sanoin: ei mistään hinnasta.
-Olen kiitollinen että mun vanhassa kotikaupungissa Turussa on pysytty niissä mitoissa: Olympic size 30x60. Kun olen katsonut SM-liigaa, sitä hirvittävää purkamista pleksien kautta, ohjauspelirysää ja mailankäyttöä kapeissa kaukaloissa, niin mussa on aina herännyt kysymys: miksi?
-30x60 on eurooppalainen mitta. Täällä pelataan erilaista jääkiekkoa. Elitserienissä pelataan erittäin hyvää jääkiekkoa ja siellä mä en näe yhtään kavennettua kaukaloa. Naiskiekkoilua tämä ei sinänsä häiritse koska taklauskielto antaa taitaville pelaajille kaivattua tilaa.
-Entisen neljänsadan syötön sijaan nyt on 160 syöttöä. Konstruktiivinen hyökkäyspeli puuttuu lähestulkoon illasta toiseen. Joka kerta kun mä lähden ajelemaan pelin jälkeen kotiin Tampereelta, Raumalta, Porista kohti Turkua mä kysyn: miksi?
Kahden viivan syöttö takaisin
-Myöskään kahden viivan syötön poistaminen ei ole ainakaan parantanut peliä. Se oli kokeilu ja se kokeilu on helppo muuttaa takaisin vanhaan sääntöön, jossa tää ylipitkä syöttö poistuu. Ehkä nähtäis parempaa hyökkäyspeliä, ennenkaikkea uskallettaiin viisikkona karvata. Ennenkaikkea keskiviivan palauttaminen tarjoais niille joukkueille jotka ovat takaa-ajoasemassa, mahdollisuuden lähteä kunnolla karvaamaan. Se tarjoais yhden lisämomentin noihin peleihin.
-Nythän me nähdään että kahden maalin johdossa oleva joukkue pitää viisi miestä kiekon alla, harrastaa ohjauspeliä, sinisellä poikki ja lankin kautta keskialueelle, silmien eteen tai ristikulmaan. Mä en nää kovin paljon ideaa että mitä katsomista siinä on.
Mies- ja naiskiekkoilun valmentamisen erot
-Tunneskaalan ero on ehkä suurin ero miesten ja naisten välillä.
Tamminen kuvaa käsillään ehkäpä puolen metrin janan, joka kuvaa eroa miespelaajan huippuhetken ja suuren 'hatutuksen' välillä.
-Kun mennään näiden daamien kanssa laatikoon, niin se skaala nousee tosta Amerin hemmetin hienosta kivilattiasta tonne lasikattoon. Huippuhetken ja huonon hetken välinen ero on mieletön. Tournamentissa on tärkeätä että sä pystyt vaikuttamaan pelaajien mielialaan. Naiset on tosi pedanttisia ja ne on erittäin tarkkoja oikeudenmukaisuudesta
-Kaikki me tiedetään että kun daamien kanssa alkaa olla vaikeeta, niin sitten on tosi vaikeeta. Täytyy olla tarkka miten palautteen antaa, oikeudenmukaisuudesta on pidettävä huolta ja on osattava luovia.
"Heitän vaikka ämpärillisen kiekkoja jäälle"
Naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja ei suostu spekuloimaan sillä, kuinka lähellä mahdollista loppuottelupaikkaa Suomi on tulevissa MM-kisoissa. Tähän astihan juoni on noudattanut jokseenkin samaa kaavaa, jossa Kanada tai USA pudottaa Suomen pelaamaan MM- tai olympiapronssista. Pronssimitalikaan ei ole enää viime vuosina ollut itsestäänselvyys.
-Meidän iso haaste on palata mitalikantaan. Kahden ensimmäisen geimin voittaminen on tärkeätä. Jos loppupeleihin päästään niin se on toinen juttu. Sitten on aika ottaa suihku ja katsoa siitä eteenpäin.
-Mä olen sen tyyppinen koutsi, että mä oon valmis vaikka heittämään ämpärillisen kiekkoja laatikkoon että saadaan joku aikalisän tyyppinen tai joku hämminki. Meidän täytyy tehdä jotain poikkeuksellista. Otetaan jokerimaalivahti loppupeleissä, se on aivan varmaa. Tai aloitetaan vaikka kuudella kenttäpelaajalla, mutta jotain poikkeuksellista. Sen mä olen oppinut, että jos sulla on vastassa parempi vastustaja ja aikaa kuuskyt minuuttia, niin mitä tahansa voi tapahtua. Se on jääkiekon hienous ja sen mä oon valmis tekemään.
-Jos me otetaan jossain mitaligeimeissä turpaan 7-0, niin se on aivan 'so what'. Mutta jos me voitetaan, niin se onkin jo historiaa.
