Mielipide

SM-liiga tyhjeni tähdistä

LIIGA / Kolumni
Normaalisti Golf-virta puhaltaa Pohjois-Amerikasta Suomeen lämpimiä säitä. Tänä kesänä virran suunta kuitenkin kääntyi päinvastaiseksi ja kylmä puhuri tyhjensi jääkiekon SM-liigan sen suurimmista tähtipelaajista. Mitä tämä sitten vaikuttaa ensi liigakauteen? Nousevatko nuoret, kokemattomat juniorit yleisön suosikeiksi vai paikkaavatko seurat paniikissa menetyksiään heikkotasoisilla ulkolaisvahvistuksilla?

Ensimmäisenä Amerikan taaloja lähti vuolemaan HIFK:n nuori maalivahti Ari Ahonen, joka itse asiassa allekirjoitti sopimuksen jo ennen MM-kisojen alkua. Tuon jälkeen joukon jatkoksi on liittynyt yksi jos toinenkin liigakiekkoilija, viimeisin erä viime viikonloppuna. Lähtijöitä on riittänyt laidasta laitaan. NHL-seuroille ovat kelvanneet niin nuoret kuin vähän vanhemmatkin kiekkoilijat, yhtä lailla liigaseuroista on viety suomalaisia kuin ulkolaisiakin. Tähän mennessä julkisuudessa on pääasiallisesti käsitelty joukkueista kadonneiden pelaajien vaikutusta lähtöseurojensa otteisiin tulevalla kaudella. Sen sijaan pohdinta siitä mitä tulee tapahtumaan koko liigan pelilliselle tasolle on jäänyt liian vähälle huomiolle. Tässä kolumnissa pyritäänkin tuomaan esille muutamia vaihtoehtoisia skenaarioita siitä minkälaista peliä ja millaisia pelaajia liigajäillä talvella nähdään.

TPS:n ykkösviisikko, liigan kolme kenties parasta maalivahtia sekä koko joukko muita tähtipelaajia. Tuossa siis lähtijöiden listaa johon voi hyvin lisätä myös eurojäille lähteneitä kiekkoilijoita kuten pistepörssin kärkinimet Varis ja Rintanen sekä viime kauden päätteeksi parhaan puolustajan palkinnon pokanneen Jouni Loposen. Tietysti myös tulosuuntaan mahtuu kovatasoisia nimiä, mutta aukko on niin suuri ettei sitä ole mahdollista paikata yksi-yhteen. Vapaita paikkoja ykkösketjujen kokoonpanoissa löytyy siis yllin kyllin. Ketkä nuo paikat nappaavat ja miten nämä pelaajat onnistuvat näissä rooleissa selviää kauden aikana. Varmaa on, että suursiivouksen ansiosta jotkut nuorukaiset nousevat joukkueissaan suureen rooliin ja saavat sovitella ylleen sankarin viittaa. Lähes yhtä varmaa on, että mukaan mahtuu muutama ulkolainen paniikkihankinta, jotka epäonnistuvat suunnitelluissa staran hommissa surkeasti. Mutta se mitä tapahtuu niissä kaikissa muissa tapauksissa ratkaisee mitä tapahtuu liigan pelilliselle tasolle.

Optimistisimmat ovat itse asiassa innoissaan siitä, että liigajoukkueiden kokoonpanoista katosivat yleisön suurimmat suosikit. Tokihan tämä tuo mukanaan monia positiivisia puolia. Monissa seuroissa nuoret omat juniorit tulevat saamaan erittäin paljon peliaikaa ja vastuullisia rooleja. Plussapuolella ovat tietysti myös NHL:n seuroille maksamat korvaukset, tosin kellään – liigapomot mukaan lukien – ei ole vielä tässä vaiheessa varmuutta siitä minkälaisia rahasummia sopii odotella ja missä vaiheessa. Kaikkein innokkaimmin joukkopakoon suhtautuvat kuitenkin jättävät negatiiviset aspektit täysin huomiotta. Aiemmin juniorit ovat joutuneet raivaamaan itselleen pelipaikkansa ja jokaisessa pelissä ansaitsemaan peliminuuttinsa. Nyt monelle nuorukaiselle tuo kaikki tuodaan kuitenkin eteen suorastaan hopealautasella. Miten käy näiden lupaavien nuorien harjoittelumotivaation ja mihin suuntaan kehityskäyrä lähtee piirtymään. Alussa lisääntynyt peliaika ja vastuu varmasti tuovat tulosta, mutta jossain vaiheessa saattaa olla tiedossa kehityksen yllättävä hidastuminen.

Kaikkein tärkeimpänä negatiivisena seikkana taustalla kummitteleekin suuri peikko. Yhtäkkiä liigasta onkin poistunut suurin osa niistä pelimiehistä joita yleisö tuli katsomaan. Ne joilla oli parhaimmat laukaukset, hurmaavimmat kikat, hienoimmat lätyt, näyttävimmät hanskatorjunnat. Kaikki seurat hankkivat tilalle mahdollisimman päteviä paikkaajia, mutta saatavilla ei kuitenkaan ole sellaisia pelaajia, jotka pystyisivät noihin samoihin suorituksiin. Viisi runkopelaaja on vielä korvattavissa viidellä uudella miehellä, mutta lähteneiden tähtien tilalle ei saada samanlaisia tähtiä.

Taso laajempana käsitteenä ei vielä reilun parinkymmenen pelimiehen lähdöstä horju, mutta huippuluokan taitojen katoamisen johdosta terävin kärki tulee puuttumaan ensi kauden liigasta. Näiden miesten puuttuminen ei vielä aiheuta mitään sellaista, joka tekisi yksittäisestä kiekkopelistä katsojan silmällä nähtynä heikkotasoisemman. Sen sijaan isoimpien tähtien ja näiden mieleenpainuvimpien suoritusten puute varmasti jää katsojien mieleen pitemmällä aikavälillä. Kuka pystyy pasinurmismaisiin haamuhanskapelastuksiin? Entä kuka kiemurtelee ja harhauttelee puolustajia kimmorintasmaisesti? Pahimmassa tapauksessa tuollaisia suorituksia ei liigassa ensi kaudella nähdä, parhaassa tapauksessa tilalle nousee uusi tähtiä, jotka pystyvät samanveroiseen taiturointiin.

Kaiken lisäksi juuri nämä nimet olivat niitä kiekkoilijoita joita myös lajia seuraamattomat tai satunnaisesti seuraavat tunnistivat. Tähtien lähtö on liigan markkinoinnin kannalta todellinen ongelma. Se osa yleisöstä, joka satunnaisesti saapuu hallille ja tietää joukkueesta vain iltapäivälehdissä esiintyneitä nimiä ei pysty itse arvioimaan liigan tasoa. Sen sijaan nämä katsojat ovat lukeneet ja kuulleet mediassa kuinka ne kaikki hänen tuntemansa nimet ovatkin jättäneet liigajäät taakseen. Näitä ihmisiä tulee olemaan huomattavasti vaikeampi saada hallille peliä katsomaan; jaakkouhlbäckit, markusseikolat ja villeviitaluomat eivät sytytä, vaikka otteet kentällä olisivatkin lähes vertailukelpoisia menneiden kausien starojen kanssa.

Jatkoajan gallupissa lukijoista 74 prosenttia uskoi SM-liigan tason heikentyvän joko selvästi tai jonkin verran, vain 26 prosenttia vastaajista luotti tason pysyvän ennallaan. Huoli on siis suuri kiekkoa seuraavien keskuudessa. Onko sittenkin muutaman miehen roolia korostettu liikaa? Ainakaan maajoukkuevalmentaja Hannu Aravirran mielestä SM-liigan tasonlaskusta on turha huolehtia, vaikka NHL-lähtijöitä oli tänä kesänä enemmän kuin koskaan aiemmin. Allekirjoittaneen mielestä huoli on sinänsä täysin aiheellinen, mutta aihetta minkään asteiseen paniikkiin ei ole. Pelkkä hymistely siitä kuinka nyt nuoret juniorit saavat vastuuta ei riitä peittämään sitä tosiasiaa, että terävin kärki karkasi taalajäille ja osin myös muualle Eurooppaan. Toisaalta liigassa on yhä todella paljon taidokkaita pelureita, jotka nyt kenties pääsevät paremmin estradille. Jääkäämme siis mielenkiinnolla odottamaan mitä uusi kausi tuo tullessaan. Parasta toivoen ja pahinta peläten.

» Lähetä palautetta toimitukselle