SM-liiga on periaatteessa ajettu tilanteeseen, jossa jonkinlaista raikastusta ja muutosta on pakko tehdä.
Yhden joukkueen häviäminen liigakartalta tuo laajat mahdollisuudet kehittää suomikiekkoa yhdessä eteenpäin. Sellaiset mahdollisuudet, joita ei joka päivä tule.
Ja kyllä, karsintasarjan kautta. Kummankin sarjan kehityssuunta näyttää nyt siltä, että koko touhu vaatii avointa ja reilun laajuista karsintaa.
Liigakaudeksi 2014-15 jäänee siis 13 joukkuetta. Kun Jokerit lähtee itään, Mestiksessä on portaittaisen joukkueiden pudottamisen myötä enää yksitoista ja sitä seuraavalla kaudella kymmenen sakkia.
Tällaiset joukkuemäärät sarjoissa eivät ole järkeviä jo parittomuutensakin vuoksi. Jotain muutoksia on väkisinkin edessä.
Jos tämä sauma jätetään käyttämättä ja liiga pysyy käytännön tasolla suljettuna, ovat tässä maassa kiekkoasiat huonosti. SM-liigan luulisi itsekin haluavan viedä toimintaa yhä eteenpäin, vaikka yksi sen mielenkiintoisimmista tuotteista karkasi muille maille.
Avoin karsinta olisi optimaalinen ja jopa luonnollinen alku; paras mahdollinen askel olisi saada kaksi korkeinta sarjatasoa saman katto-organisaation alle. Jos edes jompikumpi näistä toteutuu, ollaan oikeilla jäljillä.
Ruotsin mainiosta mallista on fantasioitu jo iät ja ajat, mutta nyt mahdollisuus toteuttaa ideaalimalli Suomessakin on lähempänä kuin koskaan. 12 joukkueen SM-liiga ja kymmenen joukkueen Mestis tukisivat esimerkiksi 2+2-mallista karsintaa täydellisesti.
Jokerit saattoi tehdä samalla suuren palveluksen koko suomalaiselle jääkiekolle. Jos sarjajärjestelmä muuttuu edes auttavasti avoimempaan suuntaan, oli Jokereiden KHL-loikka täysosuma.
Vaihtoehtoja on rajattomasti. Kaikki kortit ovat nyt pöydällä joukkuemääristä ja karsinnoista lähtien. Aikaakin on reilusti.
Pukuherroilla on nyt kaikkien aikojen saumat kääntää suomikiekko kohti terveempää huomista.
