Nashville Predators on yllättäen ollut hyökkäyspelissä aktiivisempi osapuoli Pittsburgh Penguinsia vastaan. Matt Murray on Penguins-maalilla torjunut kahdessa ensimmäisessä pelissä yhteensä 60 kertaa ja päästänyt vain neljä maalia.
Samaan aikaan Predatorsin Pekka Rinne on kahdessa pelissä ehtinyt kiekon tielle vain 28 kertaa, mutta päästänyt kahdeksan laukauksista taakseen. Varsinkin ensimmäinen finaaliottelu oli Rinteelle hankala, kun laukauksia tuli harvakseltaan. Lisäksi molemmissa finaalipeleissä Predators-pelaajat ovat ohjanneet kiekon kertaalleen omaan maaliin.
Lieventävistä asianhaaroista huolimatta Rinne on ollut pettymys eikä ole pystynyt joukkuettaan kannattelemaan. Yksin Rinteen harteille takaiskuja on turha sälyttää, mutta ykkösmaalivahdin nouseminen parhaalle tasolleen on tärkein tavoite.
Finaalisarjan tärkein kaksintaistelu käydään maalivahtien välillä, ja tällä hetkelllä Murray johtaa ylivoimaisesti.
Predators on pystynyt hallitsemaan kiekollista peliä hallitsevaa mestaria vastaan, mikä on kunnioitettava saavutus. Pelinhallinnasta ei ole kuitenkaan ollut mitään hyötyä, kun Murray viimeisenä lukkona on nöyryyttänyt Predatorsia.
Penguins on myös merkittävästi kokeneempi pudotuspelijoukkue ja on kestänyt hienosti Predatorsin rynnistykset. Kärsivällinen puolustuspelaaminen yhdistettynä Murrayn huippuvireeseen on ollut ylitsepääsemätön este Predatorsille.
Samaan aikaan Penguins on onnistunut omassa viimeistelyssään erinomaisesti. Jake Guentzelin kolmesta maalista ainakin kaksi olisi ollut torjuttavissa, jos Rinne olisi pelannut samalla tasolla kuin ennen Stanley Cupin finaaleita.
Predatorsin aseet vastata Penguinsin 2−0-johtoon ovat vähissä. Rinteen on löydettävä jumalmoodinsa uudelleen. Joukkueen on pysyttävä poissa jäähyiltä, jotta puolustuksen kärkinelikko pystyy paremmin osallistumaan hyökkäyspeliin.
P.K. Subban, Roman Josi, Mattias Ekholm ja Ryan Ellis ovat kohtuuttoman kovassa kuormassa maailman parasta hyökkäuskalustoa vastaan.
Joukkueesta nousee uusiakin vastuunkantajia, kuten Colton Sissons, Pontus Åberg ja Frederick Gaudreau. Huolestuttavampaa on kuitenkin Filip Forsbergin kiikaritehot kahdessa finaalipelissä.
Ryan Johansenin poissaolo rampautti joukkuetta merkittävästi, mutta Predators taisteli itsensä siitä huolimatta Stanley Cupin finaaleihin.
Ensikertalainen on pystynyt haastamaan hallitsevan mestarin kaikessa muussa paitsi maalivahtipelissä.
Seuraavat kaksi peliä pelataan Predatorsin kotiareenalla. Tämän pitäisi sytyttää ainakin Rinne parhaalle tasolleen. Toinen − ja kenties jopa tärkeämpi − tekijä on saada Forsberg, Viktor Arvidsson ja James Neal viimeistelemään tehokkaammin. Myös puolustaja Ellis ansaitsi enemmän peliaikaa esimerkiksi Josin kustannuksella.
Ensikertalainen on pystynyt haastamaan hallitsevan mestarin kaikessa muussa paitsi maalivahtipelissä.
Fakta on se, että Predators on pelannut kaksi hyvää peliä Penguinsia vastaan, mutta hävinnyt molemmat. Jatkossa viimeistelyn on oltava tehokkaampaa, ja henkilökohtaiset virheet on karsittava pois. Fakta on myös se, että Predatorsin on voitettava viidesta seuraavasta pelistä neljä.
Kiekollinen peli, aktiivisuus, puolustajien hyökkäystentukemiset. Näillä kaikilla Predators pystyy haastamaan Penguinsin. Oleellisempaa on kuitenkin miettiä, kuinka Murray ohitetaan ja kuinka Rinne palautetaan tasolle, jolla kamppaillaan Conn Smythe -trophysta.
Finaalisarjan tärkein kaksintaistelu käydään maalivahtien välillä, ja tällä hetkelllä Murray johtaa ylivoimaisesti.
