Vaikka toisin luultiin, niin Wingsin pelissä ei ole oikeastaan tapahtunut mitään muutosta. Joukkue jatkaa entiseen malliin hyväksi havaitulla pelisysteemillä, eikä Bowmanin vaihtuminen Lewisiin, Yzermanin poissaolo ja puolustuksen nuorennusleikkaus ole näkynyt joukkueen otteissa. Sergei Fedorov on noussut odotetusti täyttämään Yzermanin saappaat ja pelaa yhtä uransa parhaimmista kausistaan. Syystalven paras pelaaja on kuitenkin ollut konemaisen varmasti illasta toiseen puolustava Nicklas Lidström.
Lokakuussa joukkueen saldo oli 10 ottelua ja 13 pistettä, marraskuussa 13ott/15p, joulukuussa 15ott/24p ja nyt tammikuussa 3 ottelua ja 2 pistettä. Joulukuu oli siis selvästi paras kuukausi, johon osui myös 9 ottelun mittainen tappiottomien otteluiden putki. Seuraavassa on arvosteltu kouluarvosanoin eri pelaajat ja valmennusjohto heihin kohdistuneisiin odotuksiin nähden.
Maalivahdit
Curtis Joseph ja Manny Legace ovat jakaneet torjuntavastuun ja vaikka Legace oli joulukuussa loukkaantuneena, ei farmista ylös nostettu Marc Lamothe päässyt pelaamaan ainoatakaan ottelua.
Joseph on ollut hieman epävarma ja miehen kyvyistä on esitetty kritiikkiä, mutta joulukuussa hän hävisi vain yhden ottelun. Parempaa on siis todennäköisesti luvassa ja jos käydään vertaamaan viime kauden Hasekin otteisiin, niin aivan samanlaista ongelmaa oli havaittavissa. Nollapelejä on kertynyt kolme, maalikeskiarvo on 33 ottelussa 2.49 ja torjuntaprosentti 91,1. Vaisuhkosta alkukaudesta arvosanaksi 8.
Legace taasen on ollut pelaamissaan otteluissa aivan uskomaton. Mies on ehdottomasti NHL:n paras kakkosmaalivahti. Päästettyjen maalien keskiarvo on 11 ottelussa 1,81 ja torjuntaprosentti 93,9. Lisäksi otteluita on tullut myös kovia joukkueita, mm. Dallasia vastaan. Arvosana 10-.
Puolustus
Pakisto on elänyt kauden aikana todella paljon. Nuorukaiskolmikko Maxim Kuznetsov, Jesse Wallin ja Dmitri Bykov kilpailivat kahdesta viimeisestä pelipaikasta, mutta Jiri Fischerin paha loukkaantuminen avasi kaikille lopulta varman paikan kokoonpanoon. Fischerin korvaajaksi Buffalosta tullut Jason Woolley käynnisti kilpailun uudestaan, mutta kenenkään ei ole tarvinnut istua sivussa, sillä loukkaantumisia on riittänyt. Bykovin ja Dandenaultin luokkaannutua pariksi viikoksi farmista nostettiin ylös Patrick Boileau ja hän onnistui kuudessa ottelussaan hyvin.
Puolustuksen ykköshahmo on ollut jälleen Nicklas Lidström. Ruotsalainen on jälleen matkalla kohti varmaa Norris Trophyä, ellei mitään loukkaantumisia satu. Häneltä saattaa tulla ottelussa joskus muutama huono vaihto, mutta yhtään huonoa ottelua hän ei ole tällä kaudella pelannut. Keskimääräinen peliaika on 29min 52s per ottelu, 41 ottelussa tehot 9+22=31 ja plusmiinus on 16 pykälää plussan puolella. Arvosana 10.
Chris Chelios ei ole yltänyt ihan viime kauden vireeseensä, ehkä pakkipari Fischerin loukkaantuminen toi hieman lisäongelmia hyvän alun jälkeen. Chelios on myös kärsinyt pienistä loukkaantumisista ja muutama ottelu on jäänyt väliin. Silti hän on edelleen Wingsin toiseksi tärkein puolustuksen tukipilari ja peliaika kieppuu 25-26 minuutin tienoilla. Tehopinnoja 41-vuotiaalle veteraanille on kertynyt yhteensä 15 ja plusmiinus 9 pinnaa plussalla. Arvosana 9+.
8. kierroksen varaus Dmitri Bykov tuli ”jostain Venäjältä” ja on uskomattomalla tavalla vakuuttanut heti alusta lähtien. Fischerin loukkaannuttua pakkiparit menivät uusiksi ja Bykov pääsi pelaamaan pääasiassa Lidströmin parina. Peliaika kohosi aiemmasta 15 minuutista välillä peräti 25 minuuttiin. Hän ei ole loistanut, mutta tekee todella harvoin huonoja ratkaisuja. Olemattomista odotuksista johtuen hyvä arvosana 8½.
Jason Woolley hankittiin Buffalosta täydentämään pakistoa Fischerin loukkaannuttua ja mies ollut enemmän kuin pelkkä täytemies. Suhteellisen kokenut 33-vuotias kanadalainen on tuonut hyvän kiekollisen lisän pakistoon, jossa muut ei-huippumiehet ovat aika peruspakkityyppisiä. Mies on joukkueen plusmiinuksissa toisiksi paras lukemalla +11 ja tehopinnoja on syntynyt 21 ottelussa 3+9=12. Hyvä hankinta, arvosana 8½.
Mathieu Dandenault aloitti kauden Lidströmin parina, mutta ei jostain syystä oikein vakuuttanut. Siirto tuli kolmospariin Woolleyn saavuttua ja peli alkoi kulkea hivenen paremmin. Woolley muistuttaa aika paljon parempaa versiota Steve Duchesnestä, jonka kanssa Dandenault pelasi viime kaudella eniten. Tehoja entiseltä hyökkääjääjältä saisi tulla enemmän, arvosanaksi jää 8-.
Järkälemäinen Maxim Kuznetsov oli kauden ensimmäisissä peleissään pahasti hukassa, mutta viime otteluissa siirto Chelioksen pariksi on tehnyt miehestä lähes uudestisyntyneen. Plusmiinutilasto on kääntynyt kaukaa miinuksilta plussan puolelle ja vaikka virheitä tulee edelleen, niin ottelu ottelulta yhä vähemmän. Ehkä hänestä sittenkin kasvaa vielä NHL-tason pelimies. Arvosana 7½.
Jesse Wallin on joutunut pelaamaan aika rikkonaisen kauden. Alussa hän huilasi Bykovin ja Kuznetsovin pelatessa, ja päästyään itse kentälle on pienet loukkaantumiset olleet vähän väliä kiusana. Reilulla 13 minuutin peliajalla hän on hoitanut peruspakin tehtävänsä ihan kohtuullisesti. Kuitenkin ainoa puolustaja joka on plusmiinuksissa pakkasella (-6) ja siitä arvosanaksi 7.
Jiri Fischer ja Patrick Boileau jäävät arvostelematta kun pelejä heille on kertynyt varsin vähän. Boileun visiitti ylhäällä oli hyvä, eikä mikään ainakaan näyttänyt siltä etteikö miehestä olisi tulevaisuudessa pelaamaan NHL-tasolla. Fischerin vasemman polven sivuristisiteen repeäminen vaati leikkauksen ja tsekki saattaa palata aikaisintaan pudotuspeleissä takaisin kokoonpanoon.
Hyökkäys
Hyökkäyksessä uudet nuoret ovat jälleen tuoneet lisää virtaa kokoonpanoon. Henrik Zetterberg ja Sean Avery pelaavat todella hyvää tulokaskautta. Zetterberg on pelannut avauskokoonpanossa alusta lähtien, Avery otti paikkansa Pavel Datsyukin loukkaannuttua. Kapteeni Steve Yzermanin piti palata tammikuussa ruotuun, mutta mitä ilmeisemmin polven kuntoutus kestää pudotuspeleihin asti. Yzerman on kyllä päässyt luistelemaan, mutta täyttä rääkkiä polvi ei vielä kestä. Ja todennäköisesti polvi ei ole kunnossa vielä pudotuspeleissäkään, mutta ei pidä ihmetellä yhtään, jos tuskissaan raatava Yzerman pelaa siellä jälleen kaikki Red Wingsin ottelut.
Sergei Fedoroviin kohdistui kauden alussa suuret paineet, sillä ensimmästä kertaa Wingsin menestys oli nyt asetettu hänen harteilleen. Sopimusneuvottelusotkuista huolimatta mies on ollut joukkueensa paras hyökkääjä ja kantanut vastuun loistavasti Yzermanin poissaollessa. Fedorov on joukkueensa paras maalintekijä 19 osumallaan, joista peräti 7 on ollut voittomaaleja. Peliaikaa on tullut hyökkääjistä selvästi eniten, yli 21 minuuttia/ottelu. Pistetahti on viime peleissä hieman hiipunut, mutta Sergein avut eivät lepää pelkästään tehoissa vaan myös loistavassa puolustustyöskentelyssä. Arvosana 10-.
Nelivuotisen jatkosopimuksen joulukuussa tehnyt Kirk Maltby on pelannut myös loistavan alkukauden. Mies on 20 maalin tahdissa ja hänestä puhutaan jopa mahdollisena Selke Trophy –ehdokkaana (paras puolustava hyökkääjä). Plus-saldo on Wings hyökkääjistä paras, +9 ja Maltby on onnistunut tekemään peräti neljä maalia alivoimalla. Kris Draperin kanssa mies muodostaakin Detroitin parhaimman jäähyntappokaksikon tällä hetkellä. Arvosana 9½.
Brett Hull on päässyt viime otteluissaan oivaan vireeseen. Tappava laukaus on iskenyt tähän mennessä 15 osumaa, joten Hull on 30 maalin kausivauhdissa. Mies on kunnostautunut erinomaisesti myös puolustuspelissä ja alivoimalla. Hullin sopimus päättyy Wingsin kanssa tähän kauteen, mutta hyvät esitykset mitä ilmeisemmin poikii vielä vuoden mittaisen jatkosopimuksen. Arvosana 9+.
Brendan Shanahanin kykyjä epäiltiin Bowmanin lähdettyä, Scottyn luomaa painetta pidettiin jostain syystä Shanahanin maalivireen tärkeänä tekijänä. Maalitahti ei ole kuitenkaan merkittävästi hiipunut, nyt on kasassa 14 osumaa. Kaiken lisäksi Shanahan oli neljästä ottelusta sivussa, koska perheeseen oli tulossa jälkikasvua. 31 pisteellä hän on vain 4 pistettä Fedorovia jäljessä, joten alkukausi on sujunut ihan kiitettävästi. Arvosana 9-.
Kris Draper jatkaa siitä mihin viime kaudella jäi. Maltby-Draper-McCarty ketjun sentteröinti on ollut välillä päärooli, välillä mies on tuonut vauhtia ja työvoimaa Shanahanin ja Fedorovin vitjan oikeaan laitaan. Draper on ollut todella tärkeässä roolissa alivoimalla ja aloittajana hän on ollut joukkueensa paras. Arvosana 8½.
Darren McCarty ohitti viime kauden maalimääränsä (6) jo ennen kauden puoliväliä ja nyt on kasassa 8 osumaa. Mies on onnistunut nyt huomattavasti viime kautta paremmin ja päässyt pelaamaan välillä jopa Fedorovin vitjassa. Ensi kaudella mies on vapaa agentti ja yleisön suursuosikin silmissä kiiltää varmasti hyvä sopimus ensi kautta varten. Tehoja tulee sen myötä. Arvosana 8+.
Sean Avery nousi Pavel Datsyukin loukkaannuttua vakiokokoonpanoon ja pelasi ensin Draperin paikalla grind-linen keskellä. Viime viikot Avery on pelannut Boyd Devereaux’n ja Tomas Holmströmin kanssa, joka oli joulukuussa jopa Detroitin paras ketju. Käsittämättömän pienellä peliajalla Avery on ehtinyt tekaisemaan jo 5+5=10 tehopinnat, siinä sivussa tapellut ja ärsyttänyt vastustajia. Nuorukaiselta erinomainen alku ja siitä arvosana 8+.
Pavel Datsyuk loukkasi polvensa marraskuun lopulla, eikä ole pelannut sen jälkeen. Datsyukille kaavailtiin suurempaa roolia nyt kun tärkeimmät sentteripaikat ovat olleet uudelleen jaossa. Ehkä onnistuminen ei ole ollut ihan sitä mitä odotettiin, esitykset ovat olleet aika viime kauden kaltaisia. Liika yksinyrittäminen ja pakiston totaaliset kahvittamisyritykset kun saadaan pois niin hyvä tulee. Paluu kentille pitäisi tapahtua tammikuussa. Arvosana 8.
Igor Larionov on pelannut aika ”Larionovmaisen” alkukauden. Ei ole näkynyt esillä niin hyvässä kuin pahassakaan. Penkillä ja pukukopissa hän on silti äärimmäisen tärkeä pelaaja etenkin nuorten parissa ja on auttanut suuresti varsinkin venäläispelureiden sopeutumista joukkueeseen. Ylivoimassa tärkeä pelaaja ja siinä sivussa tehot 3+13=16. Arvosana 8-.
Tomas Holmströmin alku oli nihkeä, mutta Averyn ketjussa on alkanut tulla tulosta myös tasakentällisin. Holmström raataa todella rajusti vaihdosta toiseen ja on ketjun kovin työmyyrä. Ylivoimalla maaleja on syntynyt 5, kaikenkaikkiaan 9. Arvosana 8-.
Henrik Zetterberg aloitti vahvasti, mutta on nyt vähän hiipunut. Kolme peliä jäi väliin loukkaantumisen takia, mutta se tuskin vaikutti tehoihin millään tavalla. Zeta sai aloittaa Fedorovin laidalla ja se varmaan toi tehoja enemmän, nyt mies on ”pudonnut” kolmosketjun keskelle. Ylivoima-aikaa silti vielä Lewisilta irtoaa, valmentaja uskoo kovasti pistehanojen vielä aukeavan uudelleen. Arvosana 7½.
Boyd Devereaux’n alkukausi meni tyystin piloille harjoitusleirillä tulleen sormivamman takia. Ensimmäisistä runkosarjan otteluista hän oli tämän loukkaantumisen takia sivussa ja kentälle päästyään peli ei kulkenut ollenkaan. Lewis antoi mahdollisuuden yrittää Sergein rinnalla, mutta tehoja ei syntynyt. Nyt Averyn vitjassa homma on toiminut hienosti ja tämä Edmontonin entinen ykkösvaraus on menossa selvästi parempaan päin. Arvosana 7.
Luc Robitaillen kausi on ollut surkea. Potentiaaliselta 30 maalin mieheltä on syntynyt 4 osumaa, vaikka peliaikaa on tullut aivan yhtä paljon kuin viime kaudella. Lewis on yrittänyt myös Lucin maalihanojen aukaisemista peluuttamalla miestä Sergein vitjassa, mutta tehoja tuli vain muutaman syöttöpinnan muodossa. Red Wingsillä ei ole mitään käyttöä tälle 4 miljoonan dollarin miehelle ensi kaudella, josta Robitaillella on (onneksi vain) optio. Arvosana 5½.
Valmennus & Sikariporras
Dave Lewis on ensimmäistä kauttaan päävalmentajana ja tuntuu siltä kuin mies olisi ykkösvalmentajan vanha tekijä. Bowmanin lähtö ei ole vaikuttanut joukkueeseen oikeastaan millään tavalla, vaan kaikki tuntuu olevan kuten ennenkin. Lewis on joutunut painimaan loukkaantumisten kanssa ja muutellut ketjuja runsaasti löytäen lähestulkoon aina jotain uutta ja toimivaa. Tiukoissa peleissäkään sormi ei ole mennyt suuhun, vaan joukkue on monesti onnistunut nousemaan ahdingosta.
Apuvalmentaja Barry Smithiä on kyselty mm. Atlantan ja Calgaryn penkin taakse, mutta hänellä on kaksivuotinen sopimus Wingsin kanssa ja häntä kiinnostaa enemmän Red Wingsin luotsaaminen kohti Stanley Cupia. Valmennuksen kolmas jäsen Joe Kocur on sopeutunut tiimiin entisenä Detroitin pelaana erinomaisesti. Erikoistilanteet ovat toimineet viime vuosien tapaan hyvin, sekä ylivoima- että alivoimaprosentit ovat NHL:n kymmenen parhaimman tiimin joukossa. Valmennustroikalle arvosanaksi 9½.
GM Ken Holland on tehnyt joka osa-alueella loistavaa työtä. Lewisin palkkaaminen valmentajaksi näyttää olevan täysin oikea ratkaisu ja Curtis Josephia parempaa korvaajaa Dominik Hasekin tilalle ei oikeastaan voinut mitenkään löytää. Lisäksi Jason Woolleyn hankinta Buffalosta näyttää olevan todella onnistunut hankinta, joten johtoporras on tehnyt kokonaisuutena erinomaista työtä. Apulaismanageri Jim Nill ja hänen scouttinsa jatkavat loistavaa työtään kaivamalla Datsyukin ja Bykovin kaltaisia timantteja Euroopasta. Heille arvosanaksi 9+, joka on samalla koko joukkueen kokonaisarvosana runkosarjan ensimmäisestä puolikkaasta.
