Mikko Rantanen painoi NHL:n sensaatiojoukkue Colorado Avalanchen riveissä hurjat tehot. 81 ottelussa isketyt 84 tehopistettä eivät kalpene maailman mahtavimpienkaan lätkäjätkien rinnalla. Suomalaisten sisäisen pistepörssin voittaja nousi kertaheitolla Pohjolan kansan sydämiin.
Avalanchen todellinen tahtipuikon heiluttaja tällä kaudella oli kuitenkin Nathan MacKinnon, jonka läsnäolosta Rantanenkin hengitti pitkin kautta. Vaikka voimahyökkääjäksi määriteltävä turkulainen menikin tekemisessään harppauksin eteenpäin, ei hän voi yksin ottaa krediittiä pistepotistaan. Suuri siivu glooriasta kuuluu kanadalaissentterille.
Mikael Granlundin alkutaival NHL:ssä oli kivinen, eikä pienikokoinen hyökkääjä tuntunut löytävän itselleen sopivaa pelityyliä, eikä ketjukavereidenkaan kanssa käynyt samanlaista flaksia kuin Rantasella. Tällä kaudella Granlund iski kuitenkin 77 pelissä 67 tehopistettä.
Sekä Granlundilla että Rantasella on tältä kaudelta erittäin tasaiset tehot, sillä kummankin pistesarakkeet kallistelevat syöttötilaston suuntaan. Maalejakin molemmat suomalaiset tekivät mukiinmenevän määrän. Maajoukkueeseen tultaessa nämä kaksi vesseliä joutuvat uuden tilanteen eteen.
MM-kisoissa pelataan isossa kaukalossa, NHL-askit ovat tunnetusti naftimpaa sorttia. Granlund tiedetään ääritaitavaksi pelaajaksi, joka monipuolisuutensa ansioista mukautuu sekä laituriksi että keskushyökkääjäksi. Kyse on vain siitä, missä päävalmentaja Lauri Marjamäki Laser HT-kasvatin näkee.
Täsmäase on täsmäase, vaikka voissa paistaisi
Rantasen rooli on kuitenkin jo tässä vaiheessa kiveen hakattu. Hän on kärkiketjujen maalintekijä, joka tarvitsee kiekon sellaiselle tontille, josta hän voi röyhkeillä ja nopeilla ratkaisuilla ohittaa kenet tahansa veskarin. Leijonilla on kuitenkin heittää vain muutama MacKinnonin tasoinen pelimanni Hot Wheels -lempinimellä operoivan Rantasen avuksi.
Alexander Barkov ei kisoihin lähde, ja Carolina Hurricanesin velhoveljet Sebastian Aho ja Teuvo Teräväinen istutetaan hyvin todennäköisesti samaan vitjaan. Rantanen olisi siihen soppaan vain ylimääräinen lusikka.
Jäljelle jää siis Granlund. Tai ei kai kyseessä ole "jääminen", sillä MM 2011 -sankari on juuri oiva mies saamaan Rantasesta koko hänen valtaisan potentiaalinsa irti. Ketjun kolmanneksi lenkiksi voikin asettaa jonkun tasapainottavan pelaajan − Rantanen ja Granlund eivät yhdessä toimiessaan tarvitse kuin kolmannen kaverin varmistamaan, että nämä kaksi saavat hurjastella omiaan.
Suomella on Tanskan MM-jäille tulossa todella varteenotettava joukkue. Valmennuksen tärkein tehtävä on vain asettaa palapelin palaset oikeille kohdilleen, ja nauttia matkasta. Oikeilla ketjuvalinnoilla Marjamäen ja kumppaneiden ei tarvitsekaan yltää ydinfysiikan aallonharjalle. Ja se on Leijonille mahdollisesti kultainen tie.
