Valinnat eri pelaajapalkintojen suhteen tehdään yleisesti runkosarjan otteiden perusteella, mutta tänä vuonna tulokastaistelussa ratkaisevaan rooliin nousee pronssiottelu. Espoossa ovat mukana kolme kuuminta liigatulokasta.
Ennen kauden alkua kilvan suosikkina pidettiin kuopiolaislähtöistä Juuso Puustista, jonka kausi olikin tehopisteiden valossa erinomainen: pisteitä syntyi 34. Yksi kauden kohokohdista oli Mestarien liigassa ammuttu maali sveitsiläistä Berniä vastaan, mikä nosti laitahyökkääjän yhtä suuriin parrasvaloihin kuin ennen kauden alkua ennakkohehkutuksissa.
Tämän vuoden puolella Puustinen ei ole kuitenkaan enää luistellut valokeilaan, ja koska vuoden tulokkaan valitsevat toimittajat, on vaikea uskoa Blues-hyökkääjän saavan itselleen pokaalia Oskar Osalan tapaan.
Puustisen kauden käännekohta oli kevään sairastuminen keuhkokuumeeseen, mistä toivuttuaan nuorukainen ei löytänyt enää syyskauden virettään. Pudotuspeleissä kuopiolainen yritti parhaansa, mutta voima ei riittänyt.
Bluesista median suurimpaan huomioon nousikin kevään ratkaisupeleissä - ennätyksiä rikkoneiden Ben Eavesin ja Toni Kähkösen ohella - maalivahti Mikko Koskinen, jota kukaan ei odottanut ennen kauden alkua mukaan tulokaskilpailuun. Olihan espoolaisilla selvä ykkösvahti Bernd Brückler.
Itävaltalaisen haparoitua Koskinen hioi itsensä Bluesin viimeiseksi lukoksi, joka kasvoi lehtien otsikoissa kahden metrin pituudestaan ensin kolmeen metriin ja parhaimmillaan jopa kuuteen. Kymmenen metrin Koskista ei kuitenkaan nähty, sillä vaikkakin mies torjui runkosarjassa kiitettävästi ja vielä pudotuspeleissäkin hyvin, se ei enää välierissä riittänyt. Lupaavaa maalivahtia ei kuitenkaan käy kritisoiminen.
KalPa on ollut liigakauden positiivisin yllättäjä ja yksi kuopiolaisten ilmentymistä on ollut Teemu Hartikainen. Nuorten MM-kisoissa edukseen esiintynyt voimahyökkääjä ei tehnyt lähellekään yhtä monta pistettä kuin Puustinen, mutta maalinteossa vasta 18-vuotias Hartikainen onnistui useammin, runkosarjassa kunnioitettavat 17 kertaa, pudotuspeleissä kolmesti.
Taisto on kaikilla mittareilla tasainen ja jokainen kolmesta tulokkaasta on omalla sektorillaan paras: Puustinen lahjakkaana kiekonkäsittelijänä, Hartikainen vahvana työjuhtana. Koskinen puolestaan voi hyvinkin olla oman ikäluokkansa, 1988, seuraava suomalaistorjuja taalaliigassa.
Torstain pronssiottelussa on paljon pelissä, ei pelkästään seuratasolla vaan myös yksilötasolla. Koskisen nollapeli tai Hartikaisen maalijuhlat voisivat hyvinkin ratkaista koko kilvan. Varjoihin vaipunut Puustinen tarvitsisi unelmaillan.
Vai tulisiko vuoden tulokas sittenkin finaalisarjasta? JYPin Harri Pesosta ei huomannut runkosarjassa kovinkaan moni, mutta pudotuspeleissä hyökkääjä on ampunut neljä maalia, joista viimeisin oli ensimmäisen finaaliottelun jatkoaikamaali.
Sanotaan, että suomalaisen juniorityön taso on romahtanut. Tällä kaudella kärkitulokkaiden taso on kuitenkin ollut kovempi kuin moneen kauteen. Siitä kertoo jo se, että peräti 34 tehopistettä runkosarjassa tykittänyt Puustinen on tällä hetkellä listassa vasta kolmantena. SM-liigan omat valokeilat on suunnattu Hartikaiseen, media on kirjoittanut viime kuukausina eniten Koskisesta. Toisin kuin viime vuosina, nyt on mahdotonta sanoa etukäteen, kuka valitaan vuoden tulokkaaksi.