Ässät ei viime kaudella saavuttanut tavoitettaan, joksi oli asetettu pudotuspelipaikka. Kymmenenneksi liigassa sijoittunut seura teki kuitenkin hyvää tulosta kaukalon ulkopuolella, sillä pitkään tappiota tuottanut HC Ässät Pori Oy pystyi kääntämään toimintansa voitolliseksi.
- Olihan viime kaudessa paljon hyvääkin: seura teki plussatuloksen ja peleistä taisi tulla tasan yksi rökäletappio, Peltonen miettii.
- Hienoa oli sekin, että liiallisesta tappioiden määrästä huolimatta me pystyttiin lähtemään voittamaan jokaista ottelua. Tämä sen takia, että maalivahti oli niin hyvä ja pelisysteemi selkeä.
Ässien jääminen ulos pudotuspeleistä ratkesi tavallaan jo ennen joulua, kun porilaiset joutuivat pitkään tappioputkeen. Ässät pystyi senkin aikana pelaamaan tasaisia otteluita, joista joukkue ei kuitenkaan onnistunut napsimaan edes sarjapisteen puolikkaita.
- Viime kauteen saatiin kyllä hyvä startti, mutta sitten mopoon iski tulppa. Tappioputki oli liian pitkä eikä sitä saatu millään poikki, vaikkei peli ollut yhtään sen huonompaa kuin aikaisemmin, Peltonen vahvistaa ja löytää vastoinkäymisille selvän syyn.
- Maalin tappioita tuli siinä vaiheessa hirveästi. Pelit oli tasaisia ja meidän pelaajat suhteellisen nuoria, joten kokeneemmat joukkueet pystyivät sen maalin johtoasemansa pitämään. Siinä tuli kokovartalokipsi, kun kiekko ei mennyt mistään sisään.
- Tietysti asiaa mietittiin sekä yhdessä että erikeen. Maalintekoa yritettiin harjoitellakin, että osattaisiin pistää se kiekko maaliin kun paikka tulee. Ihan positiivinen meininki meillä jatkuvasti oli. Yhdessä päätettiin, että saakeli kun niitä maaleja tehdään, niin sitten myös nautitaan siitä harvinaisesta herkusta, Peltonen muistelee.
Tapaus Tähtinen
Ehkä kiekkokauden puhutuimmaksi ja kohutuimmaksi aiheeksi Porissa nousi viime talvena Markku Tähtisen siirtyminen Rauman Lukon leipiin. Pasi Peltonen ei lähde sen kummemmin kommentoimaan hyvän ystävänsä ratkaisua, mutta myöntää siirron aiheuttaneen aitoa hämmennystä myös Isomäen pukokopissa.
- Make nähtävästi halusi mennä katsomaan, kun puut kaksinkertaistuu ja ihmiset yksinkertaistuu. Lukko tarvisi hänen kaltaistaan pelaajaa ja oli menossa pudotuspeleihin - ja oikein hyvinhän joukkue sinne sitten pääsikin, Peltonen piikittelee.
Tähtinen sai kaikkea muuta kuin lämpimän vastaanoton esiintyessään ensimmäistä kertaa Isomäen jäällä kettupaidassa. Kotijoukkueen voittoon päättynessä ottelussa vallitsi tiivis tunnelma, josta Ässien pelaajatkin Peltosen mukaan nauttivat. Tähtinen ei koko ottelun aikana päässyt koskemaan kiekkoon ilman armotonta vihellyskonserttia.
- Ne Markulle tullee talonpolttojutut olivat hulluja, mutta tuollainen toi vain fiilistä. Eipä siellä kaukalossa tosin sillä lailla pysty katsomaan, kuka milloinkin tulee ja menee, Peltonen antaa siunauksensa porilaiskatsojien käyttäytymiselle.
Lukko-ottelut olivat Porissa muutenkin viime kauden kohokohtia. Jokainen Porissa pelattu paikalliskohtaaminen päättyi Ässien voittoon, joista yhden ratkaisi Pasi Peltonen makealla jatkoaikaosumallaan.
- Ovathan ne pelit yhä hegemoniaotteluja, joissa on ihan eri tunnelma kuin SaiPan saapuessa Lappeenrannasta. Voitot tietysti sitten vielä kruunasivat sen homman. Kyllä se jatkoaikamaali varmaan uran makeimpien maalien joukkoon menee - halli täynnä ja voitto tilille, Peltonen arvioi.
Siirtyminen muualle
Peltosellakin olisi ollut kesken kevään mahdollisuus siirtyä muihin maisemiin, sillä vaihtoehtoja oli tarjolla ulkomaita myöten. Lopulta mies kuitenkin pysyi kotikaupungissaan ja allekirjoitti kauden päätteeksi 3+1-vuotisen jatkosopimuksen.
- Neuvottelin keväällä muutaman muunkin seuran kuin Ässien kanssa. Tämä ei välttämättä ollut taloudellisesti paras vaihtoehto, mutta muuten ehdot olivat kohdallaan. Lapset (2) kun viihtyy täällä ja emäntäkin pääsi äskettäin palaamaan työelämään, niin nekin asiat alkoivat painaa vaakakupissa. Tietysti myös sopimuksen pituus oli yksi juttu, Peltonen sanailee.
- Kyllä mulle on lisäksi tärkeää, että saa pelata. Kuukaudeksi mä ehkä voisin johonkin huippuseuraan mennä lämmittämään vaihtopenkkiä, mutta eiköhän se sitten riittäisi.
Pois Porista Peltonen ei ole keksinyt siirtyä aikaisemminkaan urallaan. Jo yksitoista liigakautta on vierähtänyt vain ja ainoastaan Ässien riveissä. Onko koskaan kaduttanut?
- En mä tykkää jossitella näillä asioilla. Jos tulee katsottua, että joku tietty joukkue pääsee playoffeihin ja me ei, niin en mä ala sellaisia juttuja murehtia. Jos sitä on jonkun päätöksen tehnyt, niin siinä sitten pysytään. Sama asia se on kentällä.
- Ne seuravaihtoehdot ovat neuvotteluja käydessä olleet ihan hyviä, mutta ei kukaan mulle ole pystynyt Suomen mestaruutta tai kuuta taivaalta lupaamaan. Ei se nurmi siellä välttämättä sen vihreämpää olisi, Peltonen sanailee.
Selvää kuitenkin on, että joku toinen pelaaja olisi saattanut kiiren vilkkaa hypätä pois muutaman vuoden takaisen Ässä-purren kyydistä. Peltonen ei kuitenkaan halunnut jättää uppoamispisteessä käynyttä kasvattajaseuraansa.
- Totta kai sitä lähteäkin olisi voinut, sillä ei se koskaan kivaa ole kun tulee takkiin. Kyllä se kuitenkin sillä lailla on, että mä takkiani ihan ensimmäisenä käännä ja ala rintamakarkuriksi, Peltonen vakuuttaa.
- Kyllä sen sitten lisäksi on huomannutkin, että me jotka niinä kausina oltiin mukana, ollaan opittu nauttimaan niistä voitoista ja pienistäkin onnistumista. Monta ärräpäätähän siinä tuskassa ehdittiin sanoa.
Peltonen olisi uransa alkuaikoina voinut siirtyä myös Raumalle. Helpolla miestä ei siihen suuntaan kuitenkaan houkutella.
- Juniorina kun oli paikka hakusessa, oli lähellä etten mennyt peliajan perässä Lukkoon. Jos pitäisi valita, niin en mä sitä kuitenkaan ihan ensimmäisenä vaihtoehtona ottaisi. En mä kesälomareissujakaan Rauman suuntaan tee - harmittaa oikein, kun Muumilaaksoonkin mennessä ihmiset sen kuin yksinkertaistuu siinä Olkiluodon jälkeen. On se kyllä hirvittävä paikka.
Toiminta järkevöitynyt
Porissa ollaan tänä syksynä sikäli oudossa tilanteessa, että Ässien pelaajavaihtuvuus on ollut poikkeuksellisen pientä. Martin Bergeron, Teemu Virkkunen, Marko Kivenmäki ja Juha-Pekka Ketola ovat joukkueen ainoat muualta täksi kaudeksi tulleet pelaajat.
- Onhän tämä aika harvinainen tilanne, sillä aiemmin on ollut tapana, että puolet joukkueesta vaihtuu. Nyt kaikki tietää valmiiksi toistensa heikkoudet ja vahvuudet sekä sen, mitä raiteita kukin kulkee, Peltonen toteaa.
Ässä-leirin uudet tuulet eivät näy vain pelaajapolitiikan järkevöitymisessä. Seuran hallintopuolen totaalinen uudistuminen on taannut sen, että Ässiä johdetaan nyt järjen kanssa ja pitkäjänteisesti.
- Aholan Penan (HC Ässät Pori Oy:n hallituksen puheenjohtaja) tulemisen myötä on otettu käteen terve maalaisjärki. Hommaa on vietävä pikku hiljaa eteenpäin ja talouden on pysyttävä siinä samalla kasassa. Porissa on jo aika monta esimerkkiä siitä, mikä on muuten tuloksena. Ja kyllähän viime kausi sen jo sitten osoittikin, että ylöspäin ollaan menossa, Peltonen näkee.
Pitkän linjan Ässä-pelaaja on ehtinyt uransa varrella nähdä porilaisseuran peräsimessä monenlaisia valmentajia. Muiden yläpuolelle Peltonen nostaa Vasili Tihonovin, Ässien toimitusjohtajana nykyään toimivan Juhani Tammisen sekä tämänhetkisen valmennuskaksikon Mika Toivola - Karri Kivi.
- Tami oli kyllä erittäin hyvä valmentaja ja psyykkaaja. Äiti on tehnyt muutaman kansiollisen verran leikekirjaa, josta tulikin tässä joskus katseltua sen aikaisia henkilökohtaisia kirjeitä, jotka valmentajan käsin kirjoittamia eivätkä mitään kopioituja lappuja. Vaikka meillä oli kolme kertaa rumasti niskassa, niin Raumalle lähdettiin pelaamaan kuin maailmanmestarit. Jokainen pelaaja kun näki valmentajan pistävän satakymmenen likoon, niin ei siinä itsekään voinut vähempää antaa, Peltonen toteaa.
- Mikalla ja Karrilla puolestaan on vaatimustaso nuoriksi valmentajiksi todella hyvä. Lisäksi pieniä asioita käydään läpi kentittäin ja pakkipareittain. Asiat kerrataan vaikka seitsemällä eri kielellä, jotta se viesti varmasti menee perille.
- Mä tykkään Mikan laatuvaatimuksesta, joka koskee sekä harjoituksia että pelejä. Peruasiatkin pitää tehdä hyvin jokaisessa harjoituksessa.
Toivolan vahva tieto-taito on tullut esille Ässien kesäharjoituksissa, joissa on painettu uusien oppien mukaan. Peltosen testituloksissa on muun joukkueen tavoin näkynytkin selvä noususuhdanne.
- Mika on lukenut asioista ja tietää, miten pitää harjoitella jos haetaan terävyyttä ja ketteryyttä. Se mitä silloin tehdään, tehdään hyvillä palautuksilla eikä kuluttavasti. Jokaisen pelaajan sykkeitä seurataan, sillä ei Korpisalo palaudu samalla tavalla kuin parikymmentä vuotta nuorempi Joensuu. Se puoli on järkevöitynyt - enää ei mennä vain yhtenä laumana, Peltonen kiittelee.
- Mä juoksin kolmen tonnin ennätykseni 11.33 parikymppisenä. Tänä vuonna kesäloman jälkeen se meni aikaan 11.37, kun yleensä olen päässyt piirun verran alle kahdentoista minuutin.
Pudotuspelipaikka perustavoite
Peltonen uskoo Ässien pelaavan ensi keväänä pudotuspeleissä, kunhan jokainen pelaaja tekee kaikkensa sen eteen. Viime kaudella vaivanneiden ratkaisu- ja viimeistelyongelmien hän ei usko patapaitoja enää yllättävän.
- Totta kai siihen on uskottava. Jokaisella pelaajalla on oma ruutunsa, ja kun kaikki pelaajat hoitavat sen joka ilta sataprosenttisesti, niin joukkue menestyy. Tärkeää on, että viimeiseen sarakkeeseen tulee pongoja. Sinne kun napsahtaa pelin jälkeen ne kaksi lisäpistettä, niin se on kaikkia muita tilastoja tärkeämpää, Peltonen muistuttaa.
Ässien viime kauden tavoite oli olla sarjan taistelevin joukkue. Monessa pelissä Ässä-pelaajia ei päässytkään syyttämään puutteellisesta asenteesta. Samasta motosta on Peltosen mukaan tarkoitus pitää kiinni myös ensi kaudella, sillä sen toteuttaminen on tärkeä edellytys Ässien menestykselle.
- On kova tavoite olla sarjan taistelevin joukkue, kun kaikki muutkin porukat sitä yrittää. Se on kuitenkin hyvä lähtökohta - joissain muissa asioissa saatetaan joutua antamaan vastustajille periksi, mutta siinä sitä ei tarvitse tehdä.
Ässien vahvuudeksi Peltonen näkee joukkueen tasaisuuden. Porilaisten ”mustaa hevosta” kysyttäessä hän iskee pienen miettimisen jälkeen pöytään parin hyökkääjän nimet.
- Harjulaan mä uskon. Nyt kun mies saa jalkansa lopullisesti kuntoon, on siinä varmasti kova kaveri, Peltonen arvelee.
- Sitten mä uskon aika kovaa myös Tuomisen Patuun, jolla oli viime vuonna riesaksi asti loukkaantumisia - kun joku paikka tuli kuntoon, niin toinen retkahti. Mitä nyt alkukaudesta on hommaa katsonut, niin Patu tulee olemaan tällä kaudella hyvä. Hyvä on harjoituspeleissä ollut myös Kinu (Kiilholma).
Peltonen pääsi jokunen vuosi sitten pelaamaan muutaman harjoitusturnauksen Leijonapaidassa. Enää mies ei kuitenkaan haaveile maajoukkuepeleistä.
- Ei se ole enää ollenkaan ajatuksissa, sillä kyllä Suomen maasta löytyy tarpeeksi paljon tuttuja ja turvallisia, juniorimaajoukkueetkin läpi käyneitä pelaajia. Se on sen verran kaveripiirin kuppikuntameininkiä, että pikkuseuroista yksin tulleet pelaajatkin oli siellä sitten yksinään. Ja onhan täältä vaikeaa maajoukkueeseen päästäkin - kyllähän Wesslininkin varmasti olisi voinut ottaa yrittämään siihen laiturin tontille siinä kuin jonkin pääkaupunkiseudun pelaajan.
