Hyökkääjät:
Petri Anttila
Runkosarja: 17. 2+2=4 -1 (4-5) 4min
Anttila aloitti kauden kolmoskentässä sivussa olleen Keltasen paikalla, pelaten ihan mukavasti. Kausi jäi jälleen lyhyeksi, sillä laituri loukkaantui 13.11. kotipelissä Hermestä vastaan polvitaklauksen seurauksena. Anttila ehti pelata seitsemäntoista peliä, eli oli kokoonpanossa kaikissa alkukauden otteluissa. Kaudella 2001-02 murtunut solisluu päätti Anttilan pelit alkukeväästä.
Antti Huuhka
Runkosarja: 31. 2+3=5 0 (7-7) 14min
Pudotuspelit: 3. 0+0=0 +1 (1-0) 0min
Huuhka aloitti kauden vahvasti, tehden heti kauden avausottelussa maalin TuTon verkkoon. Väläytteli taitojaan muutamaan otteeseen muulloinkin. Loukkaantumiset (polvi ja nilkka) värittivät kuitenkin Antinkin kautta, ja varsinkin loppukausi oli hyvin rikkonainen. Marraskuun jälkeen laituri sai tililleen vain yhden syöttöpisteen, eikä pystynyt pelaamaan pudotuspeleissä kuin kolmessa välieräkamppailussa. Huuhkan kovaa yritystä ei palkittu vieläkään tehoilla - vaikka mies muutaman loistavan näyttöpaikan saikin, pelaten muutaman pelin jopa ykkösketjun laidalla. Tehottomuus laskee joukkueen hanakimman taklaajan todistuksen keskiarvoksi 7½.
Tatu Kattelus
Runkosarja: 44. 17+13=30 +6 (34-28) 38min
Pudotuspelit: 9. 2+5=7 -2 (7-9) 20min
Kattelus pelasi kaikki kauden pelit, syttyen hitaasti, mutta varmasti. Kahdestakymmenestä ensimmäisestä pelistä Tatu keräsi vaivaiset tehot 4+3, mutta jo seuraavan kymmenen matsin sarja toi plakkariin hurjat yhdeksän osumaa. Myös ketjukavereiden puolikuntoisuus söi ajoittain Katteluksen tehoja. Pudotuspeleissä kova taistelija oli jälleen KooKoon tärkeimpiä pelaajia, vaikka jäikin tehotilastossa pakkasen puolelle. Kattelus nousi ratkaisuhetkillä Mansikan luottomieheksi, ja kotiutui hyvin myös vieraammalle keskushyökkääjän paikalle. Kauden erikoisuutena on mainittava herrasmiespelurina tunnetun Katteluksen hankkimat kaksi kymmenminuutin käytösrangaistusta, joista toinen sukeltamisesta… Monipuolisen Katteluksen saldoksi kaudesta 9-
Jari Keltanen
Runkosarja: 34. 8+16=24 +9 (22-13) 14min
Pudotuspelit: 9. 6+1=7 0 (6-6) 2min
Jatkoajan Mestis-toimitus arvioi Keltasen olevan se pelaaja, joka lyö itsensä KooKoosta läpi tällä kaudella. Kauden alussa näytti siltä, että ennustuksemme jää toteutumatta, sillä Keltsi ei loukkaantumisen vuoksi pystynyt valmistautumaan kauteen sataprosenttisesti, ja pääsi jäälle vasta seitsemänteen runkosarjapeliin. Kemiat hitsaantuivat kuitenkin Louhivaaran ja Timoskaisen kanssa yhteen loistavasti, ja laiturin tekemä arvokas likainen työ palkittiin hyvillä tehoilla. Marras-joulukuun vaihteessa Keltanen pääsi pisteille (2+7) kuudessa peräkkäisessä kamppailussa. Kauden edetessä aktiivisen pörriäisen otteissa alkoi jo näkymään väsymyksen merkkejä - raskaan kauden lisäksi Keltanen osallistui alkukeväästä opiskelijoiden talviolympiaadeihin - ja runkosarjan jälkimmäsen puoliskon tehot jäivät vaisuiksi, vain 2+4. Myös Teemu Sompin tulo vähensi Keltsin peliaikaa, joissain peleissä mies pelasi lähestulkoon enemmän alivoimalla kuin tasaviisikoin. Pudotuspeleissä taistelija oli kuitenkin jälleen omimmillaan, jakaen maalikuninkuuden kuudella osumalla K-Vantaan Tuomas Nikoskelaisen kanssa. Vuoden karvaaja saa kaudesta arvosanakseen 9½.
Mikko Kinnunen
Runkosarja: 44. 19+22=41 +19 (41-22) 26min
Pudotuspelit: 9. 2+5=7 +2 (7-5) 12min
Kuopiolaislähtöinen keskushyökkääjä kuului koko kauden ajan sarjan eliittiin ja KooKoon tärkeimpiin pelaajiin. Kakkosen sentteri pelasi kauden kaikki pelit, esittäen erittäin vahvoja otteita kummassakin päässä kaukaloa. Tehokkaimmillaan Kinnunen oli KooKoon kulkiessa hurjaa kiitoa loppusyksystä: yhdeksän ottelun pisteputkeen (6+7) mahtui neljän matsin maaliputki, sekä neljän tehopisteen ilta FPS:ia vastaan. Viime vuonna Kinnusen otteet hiipuivat ratkaisupelien lähestyessä, mutta nyt mies piti tasonsa myös pudotuspeleissä. Kausi päättyi pronssipelin tehoihin 1+2. Kinnusta on arvosteltu aiemmin myös jäähyherkkyydestä, mutta huomattavaa edistystä on tapahtunut silläkin saralla. Runkosarjan aikana Kinnunen otti vain kerran kaksi rangaistusta samassa pelissä. Joensuuhun opiskelemaan ensi talveksi matkaava Mikko olisi vahvistus mille tahansa joukkueelle tällä sarjatasolla. Mestiksen parhaalle aloittajalle 9+.
Mikko Koivistoinen
Runkosarja: 13. 0+1=1 -1 (4-5) 0min
Pudotuspelit: 5. 0+0=0 -2 (0-2) 0min
Viime keväänä joukkueeseen noussut laituri ei pystynyt anastamaan vakipaikkaa kovassa joukkueessa. Kauden ainoan tehopisteen Koivistoinen sai syöttämällä Outisen maalin helmikuussa FPS:ia vastaan. Yhden syöttöpisteen Koivoinen keräsi myös Suomi-sarjassa, jossa pelasi AaKoon paidassa neljä kamppailua. Parikymppinen KooKoo-kasvatti pelasi kauden aikana myös toistakymmentä ottelua A-junioreissa. KooKoon kovalta laidalta on vaikeata saada peliaikaa, mutta ei Koivistoisen yritys ja esitykset ainakaan tulevaisuuden mahdollisuuksia heikentäneet, vaikka peliaika jäikin pieneksi.
Marko Levänen
Runkosarja: 22. 0+3=3 +1 (5-4) 4min
Pudotuspelit: 5. 0+2=2 0 (2-2) 0min
Takavuosien maalitykki jäi tällä kaudella ilman maalia, vaikka osuikin heti kauden ensimmäisessä harjoituspelissä. Ilman loukkaantumisia Levänen olisi saanut paremmat mahdollisuudet näyttää taitojaan ja olisi todennäköisesti tuurannut loukkaantuneita laitureita ykkös-kakkoskentissä. Alkukaudesta miehen piti poissa kaukalosta kipeä kylki, joulukuussa hyökkääjä sai kiekon ilkeästi korvaansa Vaasassa. Myös viime kausi jäi pahasti vajaaksi solisluun murtuman johdosta. Aikaa uudelle tulemiselle on kuitenkin vielä, sillä savonlinnalaislähtöinen Levänen on vasta 24-vuotias. Kouvolasta miehelle ei enää roolia ensi kaudeksi löytynyt.
Tomi Lindfors
Runkosarja: 42. 15+28=43 +20 (42-22) 18min
Pudotuspelit: 9. 3+5=8 +3 (7-4) 4min
Ahmoista Kouvolaan siirtyneen Lindforsin nousjohteinen ura sai jatkoa loistokaudella. Sopeutuminen kakkoskentän vasempaan laitaan Tomi Pölläsen paikalle vei aikansa, mutta lopulta vauhtikone nousi aina KooKoon parhaaksi ja koko sarjan kahdeksanneksi tehokkaimmaksi pistemieheksi asti. Pienikokoinen Lindfors pelasi kymmenen ensimmäistä peliään maaleitta (0+9), kunnes pääsi tuulettamaan onnistumistaan Sportia vastaan lokakuun lopussa. Lindforsin pisin pisteputki kesti viisi ottelua (1+5). Laituri sai nimensä myös historiankirjoihin, tehden KooKoon divarihistorian neljännentuhannen maalin 16.11. Forssassa. Tammikuussa hyökkääjä järjesti Kouvolan jäähallissa pistejuhlat pariinkin otteeseen: Hokkia vastaan 1+3 ja UJK:ta vastaan peräti 4+2. Vauhti ei hidastunut myöskään pudotuspeleissä, joissa Tomi oli KooKoon tehokkain. Loistavasta plusmiinus-saldosta huolimatta miehen heikkoudet löytyvät oman pään pelistä: pieni mies on kevyttä kauraa maalin edustalla, kuten mm. jukurihyökkääjät tv-pelissä todistivat. Mestiksessä viidenneksi eniten syöttöpisteitä kerännyt, ja joukkueensa ahkerin kiekon ylöstuoja saa 9½.
Teppo Liukkonen
Runkosarja: 32. 2+4=6 -2 (9-11) 12min
Pudotuspelit: 5. 0+0=0 -2 (0-2) 0min
"Luigin" pikkuveli sai viimein maalitilinsä auki 78. Mestis-pelissään Ahmoja vastaan. Uran toista maalia ei tarvinnut odottaa yhtä kauaa, sillä se syntyi jo pari viikkoa myöhemmin. Ei ollut aivan omimmillaan nelosketjussa, varsinkaan kun vierellä eivät pelanneet tutut Huuhka ja Anttila. Liukkonen ajautui myös usein vaikeuksiin omassa päädyssä. Pelasi jälleen sekä laidalla että keskellä, ja oli tarvittaessa valmis myös puolustamaan. Ensi kaudella Teppoa ei kuitenkaan KooKoon paidassa nähdä. AaKoossa kahdessa pelissä kaksi maalia tehneelle Liukkoselle kaudestaan KooKoossa 7-.
Ossi Louhivaara
Runkosarja: 44. 20+15=35 +22 (38-16) 20min
Pudotuspelit: 9. 1+3=4 -1 (5-6) 4min
Kukaan tuskin osasi odottaa ihmeitä Titaaneista Kouvolaan siirtyneeltä nuorukaiselta, ja jopa Reijo Mansikka epäili sopeutumisen Mestikseen vievän aikansa. Ossi antoi esimakua tulevasta kuitenkin jo avauskierroksilla, maalaten kolmessa ensimmäisessä runkosarjapelissään. 23.11. Louhivaara iski kypärätempun Ahmoja vastaan ja oli lopulta kahdellakymmenellä maalillaan KooKoon paras maalintekijä. Upeiden yksilösuoritusten lisäksi hyökkääjä osoitti myös kykenevänsä fyysiseenkin peliin jaellen kovia niittejä. Ossi kokeili kykyjään myös keskellä, mutta hyvä luistelija oli kiekon ylöstuojana parhaimmillaan juuri laidalla, eikä aloituksistakaan voittoja irronnut helpolla. Kauden edetessä jalka alkoi ymmärrettävästi jo painaa, kävihän nuorukainen Japanissakin Mestis-maajoukkueen mukana. Viimeisistä yhdeksästä runkosarjapelistä Louhivaara saalisti vain 1+1, eikä pudotuspeleissäkään maalannut kuin kerran. Yksi sarjan nopeimmista ja ehdottomasti lupaavimmista hyökkääjistä teki jo hyvissä ajoin vuoden jatkopahvin KooKoon kanssa, vaikka ottajista ei varmastikaan olisi ollut pulaa. Ensi kausi ei varmastikaan tule olemaan helppo, sillä kahdenkymmen maalin tekijä on vastustajille jatkossa "merkitty mies" ja energiaa tulee syömään myös armeija. #8, KooKoon Salama saa loistavan tulokaskautensa arvosanaksi 9½.
Mikko Mattila
Runkosarja: 44. 11+14=25 +14 (34-20) 48min
Pudotuspelit: 9. 3+2=5 +2 (6-4) 8min
KooKoon kapteeni pelasi kauden kaikki ottelut vahvalla asenteella vammoisat välittämättä. Väänsi, repi ja oli joukkueen ainoita maskimiehiä. Maalimäärä putosi viime kaudesta, mutta oli jälleen mies paikallaan, ja osui oikeissa paikoissa. Kymmenen viimeistä runkosarjapeliä kului ilman maalia, mutta oli joukkueen avainpelureita pleijareissa. Fyysisenä likaisen työn raatajana Mattila oli tärkeä lenkki KooKoon tasaisimmassa ketjussa antaen Lindforsille ja Kinnuselle enemmän vapauksia hyökätä. Taistelutahdon ruumiillistumalle kaudesta 8½.
Timo Nurmberg
Runkosarja: 38. 11+27=38 -1 (30-31) 42min
Pudotuspelit: 9. 3+3=6 -2 (5-7) 8min
Vanhat vammat vihoittelivat sen verran, ettei tällä kaudella nähty parasta Tinkeä. Piste/peli-tahti on kova sana kenelle tahansa, mutta Nurmbergilta on lupa odottaa parempaakin. Kuluneella kaudella maa ei järissyt, eikä tulivuori purkautunut kuin muutamaan otteeseen. Maalisyötöt UJK:ta ja Kiekko-Vantaata vastaan, muutamat makoisat keskialueen vartaloharhautukset sekä pujottelumaali Järvenpäässä kuuluivat kuitenkin sarjan hienoimpiin suorituksiin. Joukkueen ykkössentteri pelasi kymmenen ensimmäistä peliään ilman maalia (0+9). Seuraavissa kymmenessä matsissa paremmin tilanteiden luojana tunnettu Nurmberg iski kuitenkin peräti 8 maalia. Lokakuussa Tinke saalisti seitsemän ottelun pisteputken (2+10), marras-joulukuun vaihteessa kuuden (6+6) - mukaanlukien hattutemppu Hokkia vastaan ja 2+2 Ahmoja vastaan. Vammat veivät kuitenkin tulikuumassa pelivireessä olleen miehen ennenaikaiselle joulutauolle. Polvivaivastaan huolimatta Nurmberg pelasi kaikki pudotuspelit. Puolivälierän fyysisyys oli taiturille myrkkyä, mutta laidalle siirrettynä Tinke pääsi pisteille kaikissa välieräpeleissä. Miehen historian tietäen kauden erikoisin putki oli alkukauden kuusi jäähytöntä ottelua peräkkäin. Muutenkin mies piti hermonsa kurissa, eikä kaukana ollut, että pisteitä olisi tällä kaudella kertynyt jäähyminuutteja enemmän. Kausi oli näillä näkymin Nurmbergin viimeinen, joten yhden Mestiksen harvoista kirkkaista tähdistä sammuu ainakin toistaiseksi. "Mestiksen Raipelle" - joka tosin tällä kaudella esitti "kaimaansa" herrasmiesmaisempaa käytöstä - viimeisestä kaudesta 8½.
Teemu Peltola
Runkosarja: 24. 3+1=4 +3 (9-6) 8min
Pudotuspelit: 8. 1+0=1 -4 (1-5) 0min
Sarjaporrasta alempana kovia tehoja nakuttanut Peltola ei Mestiksessä pisteillä juhlinut. Raamikas keskushyökkääjä avasi tilinsä vasta joulukuussa tehden maalin KJT:n verkkoon. AaKoossa Teemu pelasi kauden aikana viisi ottelua, tehoin 2+1. Aloituksissa härskisti kroppaansa hyväksi käyttävä Peltola oli hyvä, ja vahvisti ajoittain joukkuetta myös oman pään pelissä. Kokonaisuutena Peltolan kausi jäi kuitenkin mieleen varsin mitäänsanomattomana, eikä mies hyökkääkään ensi kaudella KooKoossa. Vähäinen jäähymäärä ja yritteliäisyys tuo Peltolalle 7-.
Reino Soijärvi
Runkosarja: 43. 14+18=32 +9 (38-29) 26min
Pudotuspelit: 4. 3+2=5 0 (3-3) 0min
Soijärven piti pelata tämä kausi Ässissä, mutta mies joutui kuntouttamaan itseään kesän ajan ja jäi Kouvolaan. Keskenkuntoisuus näkyi varsinkin alkusyksystä, jolloin Repen peli vaikutti hyvin väkinäiseltä. Pikkuhiljaa pääsi kuitenkin rytmiin mukaan paremmin, vaikkei kovin hyvin käyttänytkään paikkoja hyödykseen. Leppävirtalaiskasvatin tuurikiintiö ylittyi ilmeisesti viime talvena, sillä nyt kiekot pomppivat tuskastuttavan usein ohi tolppaa hipoen. Sai keväällä pelin kulkemaan mallikkaasti muutamaankin otteeseen: Helmikuun puolessa välissä Reino keräsi tehot 3+4 neljässä ottelussa. Ensimmäiset kaksi puolivälieräkamppailussa Soijärvi oli todella näkymätön, mutta lopulta maalitykki oli isossa roolissa "Operaatio Ahmojen kaadossa". Yllättävä loukkaantuminen päätti kuitenkin kauden neljän pudotuspelin jälkeen. Joukkueen tuhlaajapojalle 8+.
Teemu Somppi
Runkosarja: 14. 8+8=16 +6 (18-12) 22min
Pudotuspelit: 9. 3+3=6 0 (6-6) 6min
Viime kaudella A-juniorien pistepörssin voittanut lappeenrantalaislupaus kävi KooKoossa kauden aikana kolmella visiitillä. Ensimmäiset kaksi peliä marraskuun lopussa tuottivat tehot 2+3. Tammikuussa Somppi pelasi ensin viisi peliä Mestistä (2+2), käväisi kääntymässä SaiPassa ja tuli takaisin loppukaudeksi. Liigajoukkueessa lähinnä jarruketjusta peliaikaa löytänyt Somppi sai Reijo Mansikalta tulevaisuutta ajatellen tärkeää vastuuta, ja pääsi nauttimaan kovan luokan pelikavereista ja vastustajista. Vastineetta ei jäänyt kaupassa KooKookaan, sillä ratkaisupaikoissa uskomattoman kylmähermoinen Somppi tahkosi Mestistä piste/peli-tahdilla. Laituri jäi ilman pisteitä vain viidessä runkosarjapelissä, ja nappasi heti ensimmäisessä Mestis-pelissään kolme tehopinnaa. Vauhti ja taidot riittävät Sompilla varmasti liigaan, mutta parannettavaakin on vielä. Selvimmät puutteet on puolustuspään pelissä, joka ajoittain tuppasi unohtumaan. Huomiota tulee kiinnittää myös taklauksiin ja niiden vastaanottoon; tällä kaudella Somppi aiheutti liian usein vaarallisia tilanteita mm. nostamalla mailansa liian korkealle kontaktitilanteissa. Somppi jäi kuitenkin kouvolalaisille mieleen positiivisesti, 8+.
Jari Suorsa
Runkosarja: 2. 0+0=0 -2 (0-2) 12min
Kouvolalaiskannattajien vanha suosikki palasi kasvattiseuraansa alkukaudesta parin viikon koeajalle ulkomaan vuosiensa jälkeen. Pelit Mestiksessä jäivät kuitenkin kahteen. Avausmatsissa KalPaa vastaan Jarru vielä sinnitteli mukana, mutta Mikkelissä vauhti oli liikaa. Voimahyökkääjä otti peräti ottelussa peräti viisi kakkosta, iski Petri Lehtosta mailalla kasvoihin, ja koeaika päättyi tuloksetta. Keskenkuntoisen Suorsan peluuttaminen kärkiseuraa vastaan oli ehkä pienoinen virhearvionti Mansikalta, sillä lähestulkoon mitä muuta joukkuetta vastaan tahansa Suorsan olisi ollut uossa vaiheessa helpompi pelata. Jarru jatkoi kauttaan ensin AaKoossa (6+6 ja 71 jäähyminuuttia 13 ottelussa) ja sittemmin Saksan ykkösdivarissa. Saksassa Suorsa korvasi EV Regensburgin loukkaantuneen kanadalaisvahvistuksen iskemällä 15 maalia 22 pelissä.
Teemu Timoskainen
Runkosarja: 41. 5+9=14 +9 (20-11) 47min
Pudotuspelit: 9. 1+1=2 -5 (2-7) 8min
Aiemmin lähinnä puolustuspäässä vahvuutensa osoittanut Timoskainen osoitti alkukaudesta pystyvänsä myös pelinrakenteluun. Keskushyökkääjän johtama kolmosketju, laidoillaan Louhivaara ja Keltanen, teki syksyllä rutkasti tuhojaan. Joensuulaislähtöisen Timoskaisen kautta häiritsivät vanhat vammat: marraskuussa tuen kanssa pelannut Timoskainen joutui jättämään kentän nillkavamman johdosta, ja joulutauolla nilkka operoitiin. Keväällä Timoskaisen rooli pieneni Sompin liityttyä joukkueeseen, ja hän pelasi kolmosen lisäksi myös neloskentässä. Viimeisissä 11 runkosarjapelissä Timoskainen ei kerännyt pistettäkään. Aloituksissa huomattavasti viime kaudesta petrannut Teemu saa kaudestaan 8.
Puolustajat
Tony Grönroos
Runkosarja: 43. 4+13=17 +5 (32-27) 20min
Pudotuspelit: 8. 0+4=4 +5 (9-4) 8min
Sarjan kokeneimpiin pelaajiin kuuluva Grönroos pelasi viimeisen kautensa Mestiksessä. Ylivoimalla vaarallinen tykittäjä ei tällä kaudella osunut maalirautojen väliin edellisen kauden tapaan (13 maalia), mutta muuten mallikkaan kauden Tony pelasi. Muutaman kerran isokokoinen puolustaja pelästytti katsojia hukkaamalla kiekon vaarallisesti, mutta kokonaisuudessaan Grönroos kuului sarjan varmimpiin puolustajiin. Runkosarjassa hän otti vain kymmenen rangaistusta, eikä yhdessäkään ottelussa kahta jäähyä. Kuumimmillaan Gröna oli lokakuun puolessa välissä, jolloin viiden ottelun pisteputki tuotti tehot 3+3. Kausi, ja ura, sai ikävän loppusilauksen, kun Tony sai neljännessä välierässä kiekon ikävästi kasvoihinsa. Pakille, jolle olisi ollut käyttöä jatkossakin, tästä kaudesta 8+.
Jani Haapalainen
Runkosarja: 31. 0+1=1 +2 (10-8) 6min
Pudotuspelit: 2. 0+0=0 -2 (0-2) 0min
Viime kauden debytantti ei ollut tällä kaudella yhtä suuressa roolissa, sillä kilpailutilanteen lisäksi peliaikaa söi armeija. Oli jäällä ollessaan suhteellisen näkymätön, mikä tosin on neloskentän puolustajalta hyvä suoritus. Kauden ainoa tehopiste oli kakkossyöttö Katteluksen maaliin joulukuussa TuToa vastaan. Pudotuspeleissä Haapalainen pelasi vain ensimmäisen ja viimeisen pudotuspelin. 19-vuotiaalle pakille 8-.
Jukka-Pekka Holopainen
Runkosarja: 42. 4+8=12 +11 (34-23) 52min
Pudotuspelit: 9. 0+2=2 +2 (7-5) 4min
Holopaisen pistesaldo lähes puolittui viime kaudesta. Tähän oli syynä KooKoon uusiutunut ylivoimamiehitys, jolloin jäällä oli neljä hyökkääjää ja yksi puolustaja. Myös kilapialu peräpään peliajasta oli viime kautta kovempaa. J-P keräsikin puolet runkosarjan tehoistaan marras-joulukuun vaihteen kuuden ottelun pisteputkella (2+4) - eli juuri niihin aikoihin, kun Pukka oli Tapparassa. Luistelussa ja kiekonkäsittelyssä sarjan parhaimmistoon kuuluvalta Holopaiselta olisi mielellään nähnyt tasakentällisinkin useammin "coast-to-coast" -tyylisiä kuljetuksia. Luotettava puolustaja teki oman jäähyennätyksensä Hyvinkään tammikuisen suihkukomennuksen ansiosta - lienikö jopa uran ensimmäinen ulosajo? Holopaiselle 8½.
Simo Mälkiä
Runkosarja: 44. 5+7=12 +14 (42-28) 38min
Pudotuspelit: 7. 2+2=4 -2 (5-7) 2min
Miesten tasolla debytoinut Mälkiä teki ensimmäinen Mestis-maalinsa 12.10. Ahmoja vastaan ylivoimalla takatolpalta. Läpi kauden KooKoon kakkoskentällisen takana Pukan kanssa luutinut Mälkiä olikin vaarallisimmillaan juuri ylivoimalla, pystyen hyvänä luistelijana yllättäviin nousuihin. Kiekollisesta pelistä nauttinut "Heikinpoika" oli toisinaan liiankin itsevarma, mikä kostautui helppoina virheinä ja kiekonmenetyksinä. Ensimmäisessä välierässä Mälkiä taklasi pelin viime hetkillä Kiekko-Vantaan Ari-Pekka Pajuluomaa, ja sai jälkikäteen pelikiellon. Pronssipelissä puolustaja keräsi tehot 1+1. Pienistä kauneusvirheistä huolimatta Mälkiän kausi oli tulokkaaksi erittäin onnistunut, 8.
Jussi Onnela
Runkosarja: 40. 1+4=5 +13 (28-15) 26min
Pudotuspelit: 3. 0+0=0 -2 (0-2) 0min
Myös Onnela pelasi ensimmäisen Mestis-kautensa. Takana oli kuitenkin jo muutaman kauden kokemus Suomi-sarjasta, joten sopeutuminen astetta kovempaan sarjatasoon sujui yllättävänkin kivuttomasti. Kolmoskentässä kokeneen Raattaman parina pelannut kotkalainen oli alkukaudesta KooKoon varmin puolustaja, ja kaksikon yhteistyö sujui hyvin koko kauden ajan. Onnelan vahvuudet löytyvät kiekollisesta pelistä sekä liikkumisesta. Onnela joutui jättämään väliin nilkkavaivan takia runkosarjan lopun, sekä kuusi ensimmäistä pudotuspeliä. Mestisuran avausmaali syntyi ylivoimalla Uudessakaupungissa 30.11. heti kahdennenkymmenennentoisen pelin alussa. Parhaan tulokkaan kisassa vain Louhivaaralle häviävälle Jussille 9-.
Mikko Outinen
Runkosarja: 30. 2+3=5 +1 (13-12) 18min
Pudotuspelit: 9. 0+2=2 -2 (4-6) 29min
Sarjan kokeneimman kenttäpelaajan kausi oli aiempaa rikkonaisempi, mutta silti jälleen onnistunut. Jo liigaa Kouvolassa pelanneen Outisen nilkka leikattiin joulutauolla. Motin maalitili aukesi vasta runkosarjan 39. kierroksella - komealla vedolla. Maalisarake sai lisäystä heti seuraavassa pelissä. Vuosikymmenen KooKoo-ikoneihin kuuluva Outinen lopetti uransa tähän kauteen, varmastikin hyvillä mielin, tulihan viimeisestä pelistä voitto ja pronssia, ja fanikatsomo jäi laulamaan miehen nimeä. Kuten jo vuosi sitten kirjoitin, parani Outinen viinin lailla vanhetessaan. Kymmenkunta vuotta sitten kannattajat epäilivät, ettei miehestä pääse eroon kulumallakaan, mutta nyt varmasta pakista ja armottomasta tsempparista ei todennäköisesti haluaisi luopua kukaan. Pitkän iltapuhteen kouvolalaisen kiekkoilun hyväksi tehneelle Motille tästä kaudesta 8.
Mikko Pukka
Runkosarja: 38. 12+17=29 +18 (39-21) 34min
Pudotuspelit: 9. 2+2=4 +1 (9-8) 4min
Tapparakasvatti nousi kauden aikana tärkeäksi mieheksi, kuten Reijo Mansikka ennen kauden alkua ennustikin. Ensi kaudella liigaa Tampereella pelaava Pukka löysi oivan vireen nopeasti, vaikkei armeijan takia ollutkaan voinut valmistautua kauteen sataprosenttisesti. Isokokoinen Pukka oli varsinkin ylivoimalla vaarallinen ja olikin sarjan tehokkain puolustaja, huolimatta siitä, että missasi syyskauden lopulla kuusi KooKoon peliä käväistyään jelppimässä puolustajapulaa kärsineitä kirvesrintoja. Takaisin mies tuli kuitenkin entistä ehompana, aloittaen kevään viiden matsin pisteputkella (3+5) mukaanlukien tehot 2+1 Hokkia vastaan vieraissa. Kausi oli varmastikin raskas (armeija, liiga- Mestis- ja maaottelut), mutta väsähtämisen merkkejä ei näkynyt oikeastaan missään vaiheessa: kauteen mahtui vain muutama heikommin sujunut peli. Pudotuspeleissä Pukka otti vain kaksi rangaistusta. Koko Mestiksen parhaalle puolustajalle 9½.
Jari Raattama
Runkosarja: 43. 2+3=5 +17 (33-16) 32min
Pudotuspelit: 9. 0+2=2 -2 (3-5) 2min
Kokenut Jallu oli loistava pakkipari nuorelle Onnelalle. Läpi kauden erittäin varmaa puolustustyöskentelyä esittänyt Raattama toimi varmistavana osapuolena, antaen Onnelan pelata aktiivisemmin kiekollisena. Kauden avausmaalinsa Raattama teki 24. kierroksella, eikä pisteitä kertynyt hirveästi. Upseerin vahvuudet olivatkin juuri oman pään pelissä, jossa rauhallinen Raattama kuului Mestiksen eliittiin. Grönroosin ja Outisen lopettaessa Raattaman kokemus nousee ensi kaudeksi yhä suurempaan arvoonsa. Yksi niistä harvoista KooKoon pelaajista jotka kauden aikana huolehtivat maalivahdin koskemattomuudesta sekä maalinedustan putsaamisesta saa arvosanakseen 9-.
Mika Rissanen
Runkosarja: 34. 1+4=5 -3 (13-16) 12min
Pudotuspelit: 9. 0+2=2 -3 (5-8) 8min
Viime kaudella läpilyöneen Rissasen otteet olivat tällä kaudella hivenen ailahtelivia. Toisinaan lähinnä neloskentän takan pelannut nuorukainen pelasi erittäin varmasti, mutta oli toisinaan myös pahoissa vaikeuksissa liukkaiden vastustajien kanssa. Oli kuitenkin kaksinkamppailuissa jälleen hyvä, eikä täten joutunut ottamaan montaakaan jäähyä. Kauden ainoa maalinsa Rissanen teki Kiekko-Vantaata vastaan. 1-0-maalin jälkeen seurakaverit iskivät vantaalaisreppuun vielä kahdeksan maalia lisää. Roissanen käväisi myös Keltasen kanssa edustamassa Suomea opiskelijoiden talvikisoissa. Plusmiinuksissa harvoja miinukselle jääneitä kouvolalaisia edustavalle Rissaselle 7½.
Maalivahdit:
Carl Grahn
Runkosarja: 21/27 11-5-5 92,48% 2,30 0+1=1 10min (kaksi nollapeliä)
Pudotuspelit: 8/9 4-1-3 91,60% 2,71 0+1=1 4min (yksi nollapeli)
Ehjä kausi jäi tälläkin erää Grahnilta haaveeksi, mutta sen verran vakuuttavasti mies esiintyi, että ainakin seuraavat kolme kautta tulee sujumaan liigassa ja Lahdessa. Grahn aloitti kautensa loistavasti, pitäen heti ensimmäisessä pelissä nollat TuToa vastaan. Loistovire jatkuikin, kunnes polvi hajosi lokakuussa jatkoajalla Turussa. Grahn palasi jäälle joulutauon jälkeen, mutta joutui Japanin matkan jälkeen jättämään vielä muutaman ottelua väliin. Runkosarjassa Kalle piti maalinsa koskemattoman kahdesti, pudotuspeleissä kerran. KooKoon oma kasvatti tietää myös kuinka yleisö pidetään hereillä: sen verran mies tälläkin kaudella seikkailua harrasti, kruununa yritys harhauttaa selvästikin Nurmbergilta opitulla vartaloharhautuksella kaksi vantaalaishyökkääjää lähellä siniviivaa… Grahnille 9 ja onnea ja menestystä liigauralle.
Sami Heikkinen
Runkosarja: 21/42 10-5-4 90,93% 2,49 0+1=1 4min
Pudotuspelit: 2/9 1-0-0 93,55% 2,47 0+0=0 0min
Koko viime kauden sivussa ollut sarjan kokenein maalivahti pääsi pelaamaan odotettua enemmän Grahnin loukkaannuttua. Myös Heikkisellä oli epäonnea matkassa, sillä hyvässä vireessä ollut molari loukkasi nivusensa marraskuussa ja joutui pelaamaan kuumeisena keväällä. Niilon otteet poikkesivat aiemmista kausista: ennen luottovahti on pelannut varmaa peliä, muttei ole pystynyt ihmepelastuksiin. Tällä kaudella mies torjui mahdottomankin näköiset läpiajot, mutta ei pystynyt pitämään nollia kertaakaan, hörpättyään aina pakollisen helpon sisään. Yhtään peliä joukkue ei kuitenkaan Heikkisen takia hävinnyt, päinvastoin Samin pelatessa joukkue keräsi pisteitä paremmin kuin Kallen kanssa. Kymmenisen kautta KooKoota edustanut Heikkinen lopetti uransa pronssipeliin, vaikka miehelle olisi ollut ehdottomasti käyttöä jatkossakin. Urasta KooKoon hyväksi kymmenen pistettä ja papukaijamerkki, tältä kaudelta 9-.
Sasu Hovi
Runkosarja: 3/3 3-0-0 89,53% 3,00 0+1=1 0min
Tapparan nuori maalivahti tuli pelastamaan KooKoon, kun sekä Heikkinen että Grahn olivat sivussa. Hovi pelasi kolme peliä, torjuen kaikista voitot KooKoolle. Loppukauden lupaava veskari pelasi Pelicanseissa.
Patrik Johansson
Runkosarja: 3/16 1-0-0 83,33% 3,40 0+0=0 0min
Juniori-ikäinen Johansson toimi lähinnä luukkuvahtina paikaten loukkaantuneita. Mestis-debyyttinsä Johansson sai 2.11, kun KJT:tä vastaan kun Sami Heikkinen joutui jättämään kentän vajaa yhdeksän minuttia ennen loppua. Nuorukainen piti vastustajan kiivaasta loppuyrityksestä huolimatta nollat, kuten myös reilu kuukausi myöhemmin pelattuaan toisen erän loppuun Niilon haparoitua samaa joukkuetta vastaan. Ensimmäisen starttinsa Patrik sai helmikuun kuudestoista päivä Uudessakaupungissa, mutta joutui luovuttamaan paikkansa ensimmäisen erän (7/9) jälkeen kuumeiselle Heikkiselle. Ennen tuota erää Johansson oli Mestiksen ainoa maalivahti, jonka torjuntaprosentti oli täydet sata.
