ILV - IFK
LUK - HPK
SAI - JUK
SPO - PEL
WSH - SJS 2.00
OTT - ARI 2.30
CHI - NYI 3.30
CGY - CAR 4.00
EDM - DET 4.00
Mielipide

Pataäijät syynissä

LIIGA / Kolumni
Jatkoajan Porin toimitus otti patapelaajat armottomaan syyniin mies mieheltä.

Joukkueen menestyksekäs kausi kantaa ja nostaa aina myös yksilöitä. Ässät ei tehnyt tästä poikkeusta. Vaikka Ässien hopea perustui ennen kaikkea yhtenäiseen Joukkueeseen, lähes jokainen pelaaja pystyi parempaan kuin uskallettiin odottaakaan. Tämä näkyy myös arvostelussa. Patoja meni jakoon oikein urakalla.

Arviot on laadittu huomioimalla nimenomaan kuhunkin pelaajaan ennen kautta ladatut ennakko-odotukset.

Maalivahdit

#30 Tuomas Nissinen

Ennen kauden alkua Nissisen odotettiin haastavan Riksmanin ykkösmaalivahdin paikasta. Tässä hän ei onnistunut. Osittain Riksmanin huikeuden tähden, mutta myös siinä mielessä, että hän ei edelleenkään osoittanut harvoissa pelaamissaan otteluissa riittävää tasaisuutta.

Ensimmäiset ongelmat ja ykkösmaalivahdin paikan karkaaminen tapahtuivat jo kauden alla pelatussa KiekkoKansan turnauksessa, jossa selän taakse painui helpohkosti 5 kiekkoa. Sama toistui Nissisen kauden avausottelussa Jyväskylässä ja ykkösmaalivahdin vakanssi jäi selvästi Riksmanille. Pahaan aikaan tapahtunut loukkaantuminen sinetöi lopullisesti kuopiolaisen aseman.

#34 Juuso Riksman

Lähes täydellinen kausi. Kun muut joukkueet eivät uskoneet Ilveksen kolmosvahdiksi juuttuneeseen Riksmaniin, Ässät nappasi miehen kauden sensaatioksi. Moninkertaisti markkina-arvonsa ja pokkasi myös SM-liigan parhaan maalivahdin palkinnon.

Pitkästä aikaa porilaisilla oli voittava maalivahti, joka kantoi Ässät monen vaikean tilanteen läpi hienoilla torjunnoillaan. Tasaisuus oli parasta antia Riksmanin pelaamisessa. Huonoja pelejä ei varsinkaan runkosarjassa tullut kahta peräkkäin. Hieman vaisumpi finaalisuoritus oli ainoa tahra odotuksiin nähden uskomattoman kauden vetäneen maalivahdin kilvessä.

Puolustajat

#3 Justin Forrest

Täytti odotukset, mutta hieman eri tavalla kuin alunperin uskottiin. Forrestista kaavailtiin Ässien puolustukseen selkeää kiekollista liideriä. Ajoittaisista väläyttelyistä huolimatta aivan tätä ei saatu. Vastaavasti puolustuspelaaminen oli valtaosan kautta varsin varmaa ja hyvää. Ylivoimalla miehestä olisi saattanut oikein peluuttamalla saada enemmän irti. Osoitti taistelutahtoa ja sitkeyttä pelaamalla viimeisen finaaliottelun käsi murtuneena.

#6 Pasi Peltonen

Ikiässä paransi edellisestä kaudesta huomattavasti. Pelasi suurimman osan kaudesta omalla tasollaan ja toimi myös joukkueen henkisenä kantajana sekä kapteenina. Tehopisteet kelpoluokkaa ja peruspelaamisen taso korkea. Myös tehotilasto mukavasti plussan puolella. Sai paljon ylivoima-aikaa, jossa olisi voinut käyttää ruoskaansa ahnaammin.

Odotukset miehen kohdalla ovat Porissa aina melko suuret. Nyt ne olivat erityisen korkealla, koska joukkue oli nuori ja kokeneelta Peltoselta odotettiin esiinnousua. Onnistui kantamaan paineet ja henkisen taakan mallikkaasti. Finaaliin asti päässeen joukkueen kapteeni on auttamatta onnistunut myös pukukoppissa.

#10 Marko Toivonen

Toivonen toimi yhtenä suurimpana äijänä patajätkien joukossa. Ei edelleenkään tehnyt jalkakikkoja, vaan keskittyi siivoamaan vahvalla peruspelillä oman maalin edustaa. Isäntämäinen ote korvasi osittain liikkumisessa olevia puutteita, jotka kartuttivat jäähytilastoa 119 minuutilla. Pystyi pitämään melko tasaista tasoa koko kauden ajan muutamia nukahduksia laskematta Myös Toivoselle jäi osansa nuoremman joukkueen henkisenä kannustajana.

Pelasi todella hyvät pudotuspelit, finaaleja lukuun ottamatta. Kokonaisuutena nosti tasoaan ja onnistui tehtävässään odotettua paremmin.

#14 Mika Rontti

Peruspuolustaja pelasi peruspuolustajan tavoin. Virheitä välttäen ja omaa rooliaan tehden. Läpimurtoa ei edelleenkään nähty, eikä peliaikakaan aina ollut hurjan suuri. Ei suuria onnistumisia tai epäonnistumisia.

#24 Juhamatti Hietamäki

Pelasi odotetusti. Ei noussut esiin, muttei pettänytkään. Rooli jäi pieneksi, mutta sai tärkeää kokemusta aikuisten peleistä ja SM-liigan sykkeestä. Parhaat pelivuodet ovat vasta edessä. Jatkaa Ässissä ainakin vuoteen 2008.

#33 Atte Pentikäinen

Tarjolla oli ennen kauden alkua jopa suuri rooli, mutta eipä sitä lopulta täysin uskaltanut Pentikäisen käsiin antaa. Suurimmaksi ongelmaksi nousi epätasaisuus pelin sisällä. Harvoin nähtiin ottelua, jossa Pentikäiselle ei olisi tullut ainakin sitä yhtä töppäystä helpohkossa kiekon purkamisessa tai vastustajan taklaamisessa.

Kiekollisessa pelissä miehestä ei valtavaa iloa joukkueelle ollut, ja suureen kokoonsa nähden Atte hävisi yllättävän monta kulmavääntöä. Menetti lopulta itseluottamuksensakin, ja oli kokonaisuutena huonompi kuin suhteellisen lupaavasti sujuneella ensimmäisellä patakaudellaan.

#45 Iikka Törnvall

Kesken kauden joukkueeseen liittyneenä oli lähinnä loukkaantumisten takana oleva varamies. Pelasi vähät peliminuuttinsa odotetulla tasolla, mutta ei mahtunut ainakaan Toivolan pelikuvioihin erityisen vahvasti. Ensi kaudella miehellä on näytön paikka sekä tilaisuus nousta hyväksi SM-liigapelaajaksi tai pudota siihen rajamaastoon, joka on lähellä liigapaikkaa, mutta ei sitä taida koskaan kunnolla saavuttaa.

#50 Matt Nickerson

Liigakauden puhutuin pelaaja. Oli todellinen väriläiskä ja sytyttäjä porilaiselle kiekkoyleisölle ja nousi välittömästi suursuosikiksi Isomäen hallissa. Pelaamisen tasokaan ei ollut huono. Sai suuren vastuun ykköspakkiparissa ja onnistui kantamaan sen nuoreksi mieheksi yllättävän kypsästi.

Liigan jäähyennätys sai Nickersonin toimesta uuden lukeman, 236 minuuttia. Liike ja kiekollinen pelaaminen paranivat tasaisesti, mutta muutaman harmaan hiuksen hän aiheutti valmentajille ja yleisölle parilla varsin epämääräisellä syötöllä tai harhautusyrityksellä alimpana miehenä.

Pudotuspeleissä hajalla ollut olkapää haittasi pelaamista ja taso putosi jonkin verran. Vastaavasti turhat hölmöilyt jäivät Nickersonin varastosta suurimmaksi osaksi pois ja hän osoitti kypsyyttä myös henkisellä puolella. Runkosarjan tehotilasto oli reilusti plussan puolella ja alivoimalla purkukiekot lähtivät varsinkin runkosarjassa lähes poikkeuksetta vastustajan kenttäpuoliskolle. Nickersonin hinta/laatusuhde oli taatusti liigan paras, koska herran palkan maksoi Dallas Stars.

#52 Jesse Saarinen

Saarisen odotettiin olevan peruspuolustaja. Sitä hän myös oli. Virheitä ei Saarisen lavasta tullut kauden aikana käytännössä lainkaan ja peruspelaamisen taso oli yllättävän korkea. Peliaikaakin tuli kohtuullisesti ja hän nousi Toivolan arvoasteikossa ohi Mika Rontin, joka on paljolti saman tyylinen pelaaja. Eleetöntä ja tärkeää puurtamista nähtiin koko kauden ajan. Kiekollisessa pelissä ei mies edes yrittänyt mitään erikoista, vaan hoiti oman ruutunsa tyylillä.

Hyökkääjät

#7 Mikko Rautee

Kokemus oli suuri syy siihen, miksi Rautee Poriin hankittiin. Ei aivan saanut kaavittua itsestään selkeää askelta eteenpäin, mutta sai pelattua roolinsa mukaisesti. Pisteitä odotettiin ehkä hieman enemmän. Aivan jokainen runkosarjapeli ei sytyttänyt miestä täyteen iskukykyyn, mutta perustaso oli riittävä. Harvassa olivat ne tapahtumat, joissa hänen voidaan katsoa tehneen kohtalokkaan virheen.

Pudotuspeleissä Rauteen rooli korostui ja taso ponnahti välittömästi hieman korkeammalle. Tärkeä lenkki patajoukkueen tiessä hopeamitaliin.

#8 Kristian Kuusela

SM-liigan maalipörssissä toinen sija 26 maalilla, tehotilastossa näyttävästi +11, pudotuspeleissä 6 maalia. Paljoa enempää ei Seinäjoen sisupussilta oltaisi voitu odottaa. Tilastot kertovat jo kaiken olennaisen. Pelasi Ässien kauden kaikki 70 ottelua ykkösketjun laidassa. Nosti tasoaan huimasti ja kykeni ratkaisemaan monia tärkeitä pelejä porilaisille. Omaa todella hyvän ja tarkan laukauksen ja kykenee ampumaan vahvasti myös suoraan syötöstä. Pärjäsi myös yllättävän hyvin pieneen kokoonsa nähden kaksinkamppailuissa, vaikkei toki niitä kaikkia voittanutkaan.

Optimistit odottivat Kuuselan kykenevän maksimissaan 20 maaliin. Tuskin kukaan odotti hänen taistelevan vielä viimeisellä runkosarjan kierroksella maalipörssin voitosta. Ässille elintärkeä maalinsylkijä ja ratkaisija, joka nousi liigan eliittiin.

#16 Mike Ramsay

Paransi tasaisesti otteitaan siirryttäessä kohti kevättä. Runkosarjassa tahti oli vaisua, mutta finaaleissa mies kuului jo Ässien parhaimmistoon. Mikäli herran kansalaisuus olisi Suomi, ei suuria valittamisen aiheita pelaamisesta löytyisi, mutta ulkomaalaispaikan vievältä pelaajalta odotetaan aina hieman enemmän. Väläytteli ajoittain, mutta ei noussut ratkaisijaksi kovinkaan usein. Laukaus oli hyvää luokkaa, mutta sitä nähtiin turhan harvoin. Hyvä taistelija, jolle pieni koko oli suuri este fyysisessä pelaamisessa.

#18 Jesse Joensuu

Mikäli pelkästä yrittämisestä saisi palkintoja, olisi Joensuu jokaisen listan kärjessä. Sitä löytyi, mutta valitettavasti homma meni turhan usein sooloilun ja yliyrittämisen puolelle. Rentous puuttui.

Kyseessä on vielä nuori pelaaja, mutta odotukset olivat Porin suunnalla varsin suuret ja aivan asetettuihin saappaisiin ei Jessen jalka mahtunut. Ehkä NHL:n varausvuoron saatuaan Joensuu jättää turhan yliyrittämisen ja keskittyy enemmän perustyöhön. Ensi kausi on jälleen uusi mahdollisuus. Taitoa ja potentiaalia kyllä löytyy.

#21 Marko Kivenmäki

Tämän miehen harteille kasattiin suurimmat odotukset Ässien hyökkäyspelin onnistumisesta ennen kauden alkua. Moni ajatteli, että paineet ovat turhankin kovat ja Mave ei niitä kykene kantamaan. Mitä vielä. Pistepörssissä sijalle kaksi tehoilla 19+34=53, pudotuspeleissä 12 ottelussa 13 pistettä. Ässien hyökkäyspelin sielu ja kantava voima. Mikäli Kivenmäki sai päälle parhaan draivinsa, oli hän aivan pitelemätön. Taitotasoltaan liigan eliittiä. Kykeni ratkaisemaan pelejä henkilökohtaisella taidollaan toistuvasti.

Ainoat puutteet Kivenmäen pelissä ovat henkisellä puolella. Välillä hän turhautui liian helposti ja katosi pelistä, mutta yleensä silloinkin vaarallinen aina kiekon saadessaan. Yksi vastaan yksi tilanteissa olivat puolustajat helisemässä Maven taitomäärän edessä. Pelaa uransa parasta jääkiekkoa ja oli Ässien tärkein hyökkääjä.

#22 Matti Kuparinen

Kuparisella oli ennen kauden alkua haastava tilanne. Oli pakko ottaa askel eteenpäin tai uran eteneminen tyssäisi. Tämän askeleen hän myös otti ja teki sen ryminällä. Alkukausi ei lupaillut liikoja, mutta kun sai laidoilleen Forsbackan ja Kiilholman, alkoi kentällä tapahtua. Taisteleva ilme oli tavaramerkki myös Kuparisella. Hän taklasi, repi, ja ärsytti vastustajia aina kentällä ollessaan. Pelasi jopa loistavasti joulun tietämillä, mutta hiipui hieman siitä tasosta.

Kuparinen kykeni kuitenkin tekemään ratkaisevan harppauksen, joka tuotti hänelle kahden vuoden jatkosopimuksen ja rutkasti lisää nimeä suomalaisissa jääkiekkopiireissä.

#23 Tuomas Takala

Täytti paikkansa kokoonpanossa. Teki kentällä paljon töitä ja taisteli jokaisesta kiekosta. Kunnostautui erityisesti televisiopeleissä, joissa teki kauden kaikki maalinsa. Pudotuspeleissä oli pääasiassa 13. hyökkääjä, mutta aina kentälle päästessään taisteli koko sydämestään. Sai esityksillään kahden vuoden jatkosopimuksen Ässiin ja tulevaisuudessa Takalan on mahdollista nousta tärkeään rooliin patapaidoissa. Tahdosta se ei jää kiinni.

#25 Pasi Nielikäinen

Nivalan tekstiviestikeisarin kausi Porissa oli tragikoominen. Alkutaival sujui vielä siedettävissä rajoissa, mutta sitten mitä ilmeisimmin Pasin herkkä hipiä sai kolauksen ja joukkueen etu saikin jäädä. Taistelija Nielikäisen tilalle saapui kitisevä ja poraava pelkästään itseään ajatteleva jääkiekkoilijantapainen. Muu joukkue nautti kentällä pelaamisesta ja hankki voittoja tasaiseen tahtiin, mutta Pasi kärsi yksinään hiljaisuudessa hänelle sanotusta pahasta.

Monen munattoman ja haluttoman peliesityksen jälkeen sai Pasin Ässäura päätöksensä ja millä tavalla. Ensin kentällä mies otti turpaansa 100-0 Sami Heleniukselta ja tämän jälkeen hän päättikin kutsua toimittajan pukukoppiin. Siellä Nivalan liehuletti kertoi, että ei jatka enää Ässissä. Joukkueelle, valmentajalle tai toimitusjohtajalle tätä pientä tiedonjyvää ei oltu vielä viitsitty mainita. Lopulta Nielikäinen pääsi tuulettelemaan ansaittua kultamitalia Isomäen jäähallissa, tosin HPK:n pelipaidassa, tai tarkemmin sanoen oman takkinsa ja puhelimensa kanssa, koska finaaleissa hän ei pelannut peliäkään.

#26 Rob Hisey

Todellinen taitoniekka, joka oli tärkeässä roolissa myös joukkueen sytyttäjänä. Taisteli pieneen varteensa nähden yllättävän lujasti laidoissa ja kiekonkäsittelytaito oli maagista luokkaa. Ikuisesti tästä jää mieleen kuuluisa ilmaveivimaali, joka syntyi Espoossa. Hisey yritti samaa temppua muutamaan otteeseen myöhemminkin, mutta ei aivan onnistunut tekemään toista maalia samalla kikalla.

Odotukset olivat varsin rajalliset kun mies Poriin saapui. Nuori pelaaja, jolla on potentiaalia. Ensimmäinen kausi aikuisten tasolla näkyi vielä ensimmäisissä peleissä, joissa aivan liian heiveröiseltä näyttäneen kanukin luistin ei aivan toivotusti kulkenut. Lopulta pelasi itsensä kuitenkin monen fanin sydämeen. Yksi vastaan yksi tilanteissa puolustajille hankala pidettävä. Tulevaisuus ainakin Euroopassa näyttää valoisalta, jos kehitys jatkuu vähänkään samankaltaisena.

#29 Patrik Forsbacka

Kukaan ei odottanut Forsbackalta yhtään mitään. Korkeintaan nyt muutamien hajavaihtojen suorittamista perustasolla. Vermuntilan Temposta Hokin kautta Ässiin siirtyminen kuulosti lähinnä vitsiltä. Hiljenipä nopeasti arvostelijoiden suut. Heti alkuvaiheessa oli huomattavissa, että rajallisesta liikkeestään huolimatta tämä mies ei väistele ketään eikä mitään. Lopullinen läpimurto tapahtui, kun ketjukavereiksi tulivat Kuparinen ja Kiilholma.

Todennäköisesti Forsbacka voitti liigan eniten taklauksia jakaneen pelaajan palkinnon ja vieläpä selvästi. Aina kun "valkoinen intiaani" päästettiin kentälle, laidat ryskyivät. Pudotuspeleissä onnistui pelottamaan monia vastustajan pelaajia jo kentällä olollaan puolustajien tietäessä, että kohta rysähtää. Forsbacka nousi Ässien ihmeen keulakuvaksi.

#31 Aki Uusikartano

Tasainen ja varma kausi. Odotukset olivat varsin korkealla, kun Uusikartanon todettiin olevan ykkössentteri. Kykeni ne täyttämään ja vähän ylikin. Oli Ässien monitoimimies. Pelasi alivoimaa, ylivoimaa, 5-5-, 4-4-, 3-3-peliä ja oikeastaan kaikessa missä vain pelata saattoi. Maalivahtina ei sentään kokeillut. Oli lähes illasta toiseen oma itsensä. Ei virheitä oikeastaan koskaan ja nöyrää työntekoa.

Hyökkäyspäässä Uusikartanon rooli oli tärkeä ja siellä hän onnistuikin paikoittain erittäin hyvin. Maalintekijäksi miestä ei voi kuvailla. Fyysisesti hän hävisi väännöissä, mutta voitti kiekon usein takaisin älykkyydellään.

#32 Petteri Tasku

Odotuksia oli jo hieman ilmassa Taskun suhteen. Kykeni täyttämään paikkansa, mutta ei nostanut tasoaan riittävästi. Taisteli ja taklasi, mutta ilmeisesti henkiset ominaisuudet eivät ainakaan toistaiseksi aivan riittäneet vakituisen pelipaikan saamiseen. Loppukaudella pudotettiin pois edustuksen ringistä.

#37 Juha Kiilholma

Nelosketjun kolmas lenkki pelasi odotukset hieman ylittävän kauden. Alkukausi sujui surkeissa merkeissä, mutta ratkaisevan ketjukoostumuksen löytyminen oli Kiilholmalle tärkeä askel. Hyökkäyspäässä mieheltä odotettiin hieman enemmän. Runkosarjassa syntyi vain kolme maalia, mutta pudotuspeleissä hän nosti tasoaan muutaman pykälän.

Taklauksissa Kiilholma osoitti kehittymisen merkkejä. Välillä ajoi todella maukkaita pommeja vasten vastustajaa. Kykeni kantamaan osansa hyvin, mutta ei edelleenkään noussut sille tasolle, johon hänen aivan ässäuran alussa toivottiin pääsevän.

#42 Leo Komarov

Nousi ennakkoluulottomuudellaan täysin puskista Ässien kokoonpanoon. Toimi joukkueen agitaattorina ja paikkasi varsin selkeää puukätisyyttään olemalla inhottava pelaaja. Taisteli lujaa, mutta välillä katosi muutamaksi peliksi täysin kuvasta. Järjesti pudotuspeleissä yksinään monen monta puheenaihetta. Onnistui nousemaan yleisön tietoisuuteen jääräpäisyydellään ja mussutuksellaan. Tämän nuorukaisen tulevaisuus saattaa sisältää mitä tahansa. Niin hyvässä kuin pahassa.

#71 Matti Kaipainen

Runkosarjassa Kaipainen ei päässyt kovinkaan usein omalle parhaalle tasolleen. Pudotuspeleissä hän oli sen sijaan toistuvasti Ässien parhaimmistoa ja teki monta tärkeää maalia porilaisille. Kaipaisen toiveena ennen playoffeja oli tulla muistetuksi Porissa pudotuspelipelaajana, ja juuri sellaisena hänet tullaan muistamaan. Taistelija, joka täytti paikkansa nimenomaan onnistuneen loppukauden johdosta.

Arvosteltujen pelaajien lisäksi hopeajoukkueen sotisopaa pääsivät liigapeleissä koittamaan seuraavat pelaajat:

#40 Jussi Rynnäs

#38 Eetu Heikkinen

#11 Tuomas Huhtanen

#41 Jussi Peltomaa

» Lähetä palautetta toimitukselle