Manny Malhotran kausi ja pahimmassa tapauksessa koko kiekkoura päättyi viime keskiviikkona, kun sentteri sai kiekon silmäänsä ottelussa Colorado Avalanchea vastaan. Malhotra oli yksi Vancouverin kauden parhaista onnistujista ja hätäisimmät ovat jo julistaneet Canucksien Stanley Cup –toiveet murskatuiksi työmyyrän loukkaantumisen jälkeen. Malhotra on NHL:n toiseksi paras aloittaja, joka nimettiin aikaisemmin tällä kaudella NHL:n parhaaksi puolustavaksi sentteriksi.
Pukukopin suurimpiin johtajiin kuuluvan Malhotran menetys kirpaisee Canucksia, mutta se ei tuhoa joukkueen unelmaa. Vancouverin kokoonpanossa on riittävästi syvyyttä Malhotrankin kaltaisen pelaajan korvaamiseen.
Kolme sentterivaihtoehtoa
Varsinaiselle kolmossentterin paikalle todennäköisiä korvaajia on kolme: OHL:stä Canucksien riveihin noussut Cody Hodgson sekä siirtorajan tuntumassa Anaheimista hankittu Maxim Lapierre ja Florida Panthersista itään matkannut Chris Higgins.
Vancouverin kolmosketju on ollut joukkueen pelillistä kärkeä, eikä vähiten Malhotran ansiosta. NHL:n parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksikin talven aikana nimettyä Malhotraa ei kykene korvaamaan yksikään kolmesta ehdokkaasta, mutta kokonaisuutena Canucks on joukkueena niin tasainen, että se kykenee suuressa mittakaavassa tilkitsemään Malhotran jättämän aukon.
Kolmesta tarjokkaasta mielenkiintoisin on 21-vuotias Hodgson, Vancouverin ensimmäisen kierroksen varaus kesältä 2008 Hodgson on tällä kaudella pelannut enimmäkseen farmiseura Manitoba Moosen riveissä ja NHL-kokemusta on karttunut kahdeksan ottelun verran. AHL:ssä Hodgson on tehnyt 27 (16+11) tehopistettä, NHL-tilillä on yksi maali ja syöttö. Viimeisimmän, helmikuun loppuun ajoittuneen farmikomennuksen jälkeen Hodgson on iskenyt 11 ottelussa tehot 4+5=9.
Hodgson on päässyt kokeilemaan taitojaan Canucksien nelosketjussa, mutta nyt nuorukaiselle on Malhotran epäonnen seurauksena siunautunut erinomainen näyttöpaikka. Kanadalaisen kehitys on vielä pahasti kesken eikä hänen suoritusvarmuudestaan ole takuita, mutta nosto pelaavaan kokoonpanoon ja kolmosketjuun olisi Hodgsonille täydellinen tilaisuus läpimurtoon.
Hodgson on taitava kahden suunnan sentteri, jonka suurimmat vahvuudet pääsevät esiin puolustuspelissä, ja hän voi onnistuessaan vakiinnuttaa paikkansa NHL:ssä.
Hodgsonin nostoon sisältyisi omat riskinsä, mutta loppujen lopuksi Canucks-johdolla on enemmän voitettavaa kuin hävittävää. Joko Hodgson hyödyntää mahdollisuutensa ja nostaa potentiaalinsa uudelle tasolle, tai huonoimmassa tapauksessa epäonnistuu ja putoaa NHL-kokoonpanon ulkopuolelle, josta hänellä on kuitenkin edelleen erinomaiset mahdollisuudet nousta Vancouverin rinkiin.
Hodgsonin pettäessäkin Canucks pystyy paikkaamaan tuhot, kiitos siirtorajan kynnyksellä tehtyjen hankintojen. Lapierre on kokenut sentteri, joka kykenee varmasti johtamaan Vancouverin kolmosketjua, ja sekä laiturin että keskushyökkääjän paikalle sopiva Higgins on tarjolla hätävaran hätävarana.
Luottopelaajat avainroolissa
Sentteriehdokkainen lisäksi Vancouverin turvana on hyökkäyssuunnan avainpelaajien kunto ja puolustusosaston tervehtyminen. Henrik ja Daniel Sedin sekä Ryan Kesler ovat joukkueen tehomiehiä, ja heidän rooliensa kasvaessa Malhotran loukkaantumisen vaikutukset keskittyvät entistä enemmän puolustukseen.
Canucks on alakerrassaan taistellut pahaa loukkaantumiskierrettä vastaan jo pitkään, tälläkin hetkellä joukkueen pakistosta sivussa ovat Kevin Bieksa, Andrew Alberts, Alexander Edler ja Lee Sweatt. Nelikon tilanteesta on kuitenkin kantautunut hyviä uutisia ja ainakin kolme ensimmäistä ovat palaamassa Vancouverin kokoonpanoon muutaman viikon sisällä.
Canucksilla ei siis ole syytä panikoida yhden miehen menettämisen seurauksena, vaikka kyseessä olikin yksi NHL:n parhaista aloittajista, sekä alivoiman ja pukukopin johtohahmo. Joukkueen kokoonpanon laajuus sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa riittää kuluvan kauden suoritustason säilyttämiseen.
Hyökkäyksen johtohahmot ovat luotettavia pistemiehiä ja saavat tukea alemmilta ketjuilta, ja puolustus on terveenä NHL:n parhaimmistoa. Viimeisenä lukkona toimii maalivahtikaksikko Roberto Luongo–Cory Schneider.
Vancouverin pelaajisto tulee hoitamaan tonttinsa ja loput on kiinni päävalmentaja Alain Vigneaultista. All Star -ottelussakin tällä kaudella valmentanut Vigneault roolittaa ketjut ja asettaa niille rajat ja ehdot, missä onnistuminen on elintärkeää kolmos- ja nelosketjujen paikkausoperaation kannalta.
Vigneault keskittyy kovin usein liikaa vastustajaan, vaikka kanadalaisen käsissä on taitava nippu, mutta pään pysyessä kylmänä Malhotran poissaolo ei ratkaise Vancouverin kohtaloa, sillä kyseessä on edelleen vahva haastaja kevään huipentuessa.
Paniikkinappulaa ei siis tarvitse painaa – ainakaan vielä.
