Heinäkuussa 2002 kuultiin sama virsi. ”Paljon lähtijöitä, kaikki kärsivät, mitä nyt tehdään, NHL:n toimintaan saatava joku järki” ja kuitenkin mielestäni nähtiin ihan hyvä kiekkokausi. Kukaan ei tammikuussa enää itkenyt, kuinka liigan taso oli laskenut NHL:ään lähtijöiden vuoksi.
Jokainen kiekkoihminen tiesi, että tänä kesänä lähtijöitä olisi ennätysmäärä. Miksi sitten vasta jälkikäteen eräät seurajohtajat vinkuvat joka tuutissa näitä lähtijöitä? Jos kerran tavallinen fani tiesi, että lakko on tulossa ja pelaajat haluavat sinne nyt, koska seuraava mahdollisuus tulee aikaisintaan 2005 ja mahdollisesti huonommilla ehdoilla, niin miten voi olla, että seurajohtajat eivät sitä tienneet?
Voittaako tässä kukaan?
No totta kai voittaa! Kiekkopomot suureen ääneen itkevät, että meiltä vietiin parhaat pelaajat, mutta suurin osa seuroista saa korvauksen pelaajista, jotka ovat lähteneet. Ajatellaanpa vaikka Marek Zidlickyn tilannetta HIFK:ssa. Kaiken järjen mukaan HIFK omistaa Zidlickyn oikeudet, joten se kerää täyden ns. siirtokorvausrahan, joka on n. 100 000 euroa. Siihen päälle palkkasäästö, mikä Zidlickystä jää, eli ainakin toiset 100 000. Jos nyt 200 000 eurolla ei saa puolustajaa, niin sitten vika on jossain muussa kuin NHL:ssä.
Voittaahan tässä myös seurajohto siinäkin mielessä, että oman seuran valmennus- ja kasvatustyön imago kasvaa, kun seurasta solkenaan joka kesä lähtee pelaajia NHL:ään. Nuorten pelaajien valitessa seuraansa, ei välttämättä kriteerinä ole raha, vaan mahdollisuus kehittyä pelaajana ja saada peliaikaa. Tällainen imago ei synny hetkessä. Kysykää vaikka Jukka Voutilaiselta..
On ihan turha alkaa heinäkuun 16. päivä itkemään, että ei ole pelaajia. Ei kai kukaan seurapomo oikeasti ole niin sinisilmäinen, että kuvittelee sopimusta tehdessään, että pistepörssin top-10 pelaaja tai pudotuspelien MVP ei kiinnostaisi NHL-seuroja? Asioihin pitää varautua. Pitää olla suunnitelma B, ihan siltä varalta, että se pelaaja sattuisikin lähtemään. Jääkiekko on businesta ja busineksessa laaditaan myös varasuunnitelmia. Kuten Forrest Gump sanoi: ”Life is like a box of chocolate, you’ll never know what you’re going to get”
NHL:n maksama korvaus, sanotaan sitä nyt sitten vaikka kasvattajarahaksi on kuitenkin hyvä porkkana organisaatioille jatkossakin panostaa omaan juniorityöhön. Kun pelaaja parikymppisenä tai vähän aiemmin lähtee kokeilemaan siipiään suuressa maailmassa, on kasvattajaseura siinä vaiheessa investoinut poikaan yleensä muutaman kymmenen tuhatta euroa palkkoina ja varusteina. Kun takaisin päin kolahtaa summa, joka alkaa ykkösellä ja jatkuu viidellä nollalla, on investointi ollut taloudellisesti kannattava. Ja vielä imagohyöty, jota ei voi rahassa mitata.
Turhaa itkua
Koko ajan puhutaan SM-liigan tason laskusta ja siitä, kuinka kahvakiekko tuhoaa jääkiekkoa jne. Totuus on kuitenkin se, että kolmestatoista SM-liigajoukkueesta 18 pelaajaa lähti NHL:ään ja kaiken kukkuraksi jokaisesta kolmesta ns. pahimmasta kahvajoukkueesta (HPK, Tappara ja JYP) lähti vähintään kaksi äijää per joukkue. Onko tämä kahvauskeskustelu saanut jo ylisuuret mittapuut? Näkevätkö ihmiset kahvausta kohta kaduillakin? Eikö asian voisi kääntää toisin päin, suomalaisen kiekon taso on edelleen niin kova, että täältä kelpaavat pelaajat edelleen NHL:ään?
Ja jos tässä nyt käsi sydämellä vannotaan, niin kuinka monen pelaajan lähtö oli yllätys? Bergenheim, Toivonen ja Pikkarainen. Ja pelillisesti ketkä näistä kolmesta olivat niin suuressa roolissa, että heitä ei voida korvata? Korkeintaan Toivonen. Pikkarainen oli kyllä kolmosketjun pelaaja, mutta aina voi nelosketjusta nostaa äijän kolmoseen ja neloseen junnuista uuden tilalle. Varsinkin kun IFK:lla on hyvät juniorit. Bergenheim? Poika ei mahtunut viime vuonna edes kokoonpanoihin, joten oliko nyt tarkoitus, että runkosarjassa syntyisi 30 tehopistettä? Tuskin.
Kaikki muut lähtijät olivat enemmän tai vähemmän ennalta arvattavissa. Tamperelaistuneet maakuntien miehet Pirnes ja Luoma ilmoittivat hyvissä ajoin, että NHL on päätavoite. Pihlmanin ja Perrinin lähtö tuskin oli kenellekään yllätys, Zidlickyn piti lähteä jo viime vuonna, samoin Holmkvistin. HPK tiesi vallan mainiosti menettävänsä Miettisen, Somervuori tuli ehkä pienenä yllätyksenä, mutta tuli niin aikaisin, että mahdollisuudet pelaajahankintoihin olivat kyllä hyvät. Pitkänen on Flyersien yksi suurimmista tulevaisuuden lupauksista, totta kai hänet sinne haluttiin. Samat sanat koskevat Kari Lehtosta. Mikko Koivukin tulee todennäköisesti pelaamaan Palloseurassa ensi vuonna.
Tähtien joukkokato sittenkin hyväksi liigalle?
SM-liiga on ollut viimeisen parin vuoden ajan huipputasainen. Vain ihan jumbosijat ovat olleet selviä jo ajoissa. Tänä kesänä suurimmat häviäjät ovat olleet suurseurat. Voisiko se tasoittaa liigaa ja tehdä otteluista entistä tasaväkisempiä ja entistä vaikeampia ennakolta ennustaa?
Sen verran pitää kotiin päin vetää, että yksi tästä koko siirtorumbasta eniten hyötyvistä on Tampereen Ilves. Viime kauden jumbo on ainakin paperilla vahvistunut merkittävästi, eikä menettänyt tänä kesänä yhtään pelaajaa, kuten on aiempina vuosina käynyt. Jopa aimo kasan kehuja Edmontonin leirillä kerännyt Jesse Niinimäki päätti vielä vuodeksi jäädä kotimaiseen liigaan. Ja onhan se yksi puolustaja edelleen ilman NHL-sopimusta…
Tähtiä tulee ja tähtiä menee, uudet juniorit ovat vain odottamassa vuoroaan saada pelipaikkaansa ja alle kymmenvuotiailla nassikoilla hinku kiekkoiluun vain kasvaa, kun oman kylän ja mahdollisesti jopa oman kotikaukalon poika lähtee tienaamaan suuria rahoja sinne maagiseen show’hun. Paluumuuttajiakin on ollut tänä vuonna vähän, kuka nyt haluaa tulla hakemaan uutta potkua uralleen, kun on muutenkin lakko tulossa.
Mielenkiinnolla odotan kesää 2005, kun NHL toivottavasti seuraavan kerran haalii pelaajia Euroopasta. Jos lähtijöitä SM-liigasta onkin ykskaks alle kymmenen, niin toitottavatko iltapäivälehdet silloin kotimaisen kiekkoilun kriisiä ja onko skandaalitoimittajat haistelemassa ongelmia suomalaisesta junioritoiminnasta. Pientä osviittaa antoi jo melko torsoksi jo ajankohtansa vuoksi jäänyt keskustelu juhannuksen jälkeisellä viikolla, kun suomalaisvarauksia tulikin ykskaks vähemmän kuin lehtien asiantuntijakolumnistit veikkasivat. Eikä edes yhtään ykköskierroksen varausta!
Suomessa on nyt vihdoinkin herättävä siitä illuusiosta, että nykyaikana junioripelaajien tavoite olisi SM-liigassa. Jokainen junnu yrittää saada paikkaa NHL:stä. Se on se suuri autuus. Tämän asian kanssa on vain elettävä. Tämä kesä on joka suhteessa poikkeuksellinen, niin on seuraavakin kesä, mutta eri kantilta. Ensi kesänä lähtijöitä ei ole. SM-liiga on aiemminkin selvinnyt lähtijöistä ja selviää siis nytkin.
Huolet pois, kohta se kiekkokausi oikeasti alkaa ja voimme taas yhteen ääneen itkeä ottelurangaistusten määristä, Harkimon ”diktatuurin” päätöksistä ja siitä kuinka taitokiekolle ei anneta sijaa.