Ensimmäisen esiintymisensä Ahmoissa Janne Tormonen teki joukkueen ensimmäisellä divarikaudella 1996-97, silloin kaukalon laitojen sisäpuolella puolustajana. Sitä ennen porilaislähtöinen pelaaja oli pelaajana edustanut samalla sarjatasolla Pietarsaaren Centersiä, Kokkolan Hermestä ja Titaaneita Kotkassa.
- Jos silloista ja nykyistä divaritasoa vertaa, onhan siinä ollut niin iso muutos, ettei enää samaksi sarjaksi tunnistaisi. Mestis on nykyään enemmän ikään kuin A-junioreiden sarjan jatke, Tormonen luonnehtii.
- Valmentaminen alkoi kiinnostaa joskus 90-luvun alkupuolella, kun pelasin Pohjanmaalla, ja joukkueessa oli kokeneempia vanhempia pelaajia ja sitten meitä
nuoria. Heräsi kiinnostus hommien eteenpäin viemiseen valmentajan tontilta käsin. Lisäksi tiesin, ettei pelaaja Tormoselle ollut SM-liigauraa tiedossa. Lajista kuitenkin pidän, joten valmentaminen on hyvä tapa vaikuttaa.
Hyvinkäällä Tormonen toimi pelaajauransa jälkeen Ahmojen kakkosvalmentajana pariinkin otteeseen. Kasteensa vastuuvalmentajana hän sai kesken viime talven,
kun seurajohto siirsi tammikuussa syrjään silloisen päävalmentajan Jari Hiltusen.
- Tunnelmat olivat ristiriitaiset. Ei ollut mikään mukava paikka nousta päävalmentajaksi, kun oli pitkä yhteistyö Jarin kanssa takana. Kuitenkin minulle jäi puhdas omatunto, sillä koen olleeni täysin lojaali Jarille apuvalmentajana. Ajattelen tilanteen niin, että kun Jari ei seuran kanssa tulleiden ongelmien takia valmentajana jatkanut, tilanteessa ikään kuin haettiin uutta päävalmentajaa, Tormonen muistelee.
Kolme porilaista
Viime talven lopun Tormonen vastasi Ahmojen valmennuksesta yksin, sillä uutta apuvalmentaa ei kevääksi enää hankittu. Hänen saldokseen päävalmentajana jäi ennen uuden kauden alkua viisi voittoa, kaksi tasapeliä ja neljä tappiota, joilla Ahmat varmisti sarjapaikkansa lopulta vaikeuksitta karsintaviivan jäätyä seitsemän pisteen päähän.
Alkavalle kaudelle Ahmat lähtee melko kokemattomalla valmentajakaksikolla, sillä Tormosen apuvalmentajaksi seura nimesi Janne Metsämaan, jonka vähäinen valmentajakokemus on junioreiden parista. Tormosen tavoin myös Metsämaa on Porista kotoisin, kuten myös keväällä toiminnanjohtajaksi nimetty Tero Vienonen. Vastaavatko Ahmojen pelistä siis entuudestaan toisilleen tutut porilaiskaverukset?
- Niin saattaisi helposti luulla, Tormonen myöntää, mutta kumoaa teorian todeten, että Pori on kuitenkin sen kokoinen kaupunki, etteivät kaikki siellä sentään toisiaan tunne.
- Pelasimme Metsämaan Jannen kanssa pari kautta samassa juniorijoukkueessa, mutta ihminen Metsämaa ei ollut kovinkaan tuttu. Ulkonäöltä hänet toki tunsin.
Vielä heiveröisemmin tunsin Vienosen Teron ennen tämän projektin alkua.
- Peleissä pyrimme sellaiseen työnjakoon, että Metsämaa peluuttaa joukkuetta, ja minä yritän katsoa kaikkea muuta.
"Lupa menestyä"
Ahmojen kokoonpanosta löytyy kauden alkaessa 12 viime kauden pelaajan nimet. Pelaajiston vaihtuvuus on ollut selkeästi aiempia kausia vähäisempää.
- Oikeastaan saimme pidettyä kaikki pelaajat, jotka halusinkin, poislukien tietysti kirkkaampiin saleihin lähteneet Sami Heinonen (HPK), Pasi Pieninkeroinen (Sport) ja Tomi Lindfors (KooKoo), Tormonen toteaa.
- Se, että runko pysyi hyvin kasassa, saatiin pidettyä haluamamme miehet, ja viidestä harjoituspelistä hävisimme vain yhden, kertoo suunnan olevan oikean, mutta mitään muuta emme ole vielä saavuttaneet. Tavallaan olemme ehjän valmistautumisen myötä saaneet luvan menestyä, mutta kovasti täytyy koko ajan töitä tehdä. Vaikka kahdesti harjoitellaan päivässä ja täydet päivät teen töitä, tuntuu siltä, että kausi alkaa aivan liian pian. Liigassa tehdään parin-kolmen vuoden projekteja ja NHL:ssä jotain viiden, kun meillä Mestiksessä on kaksi kuukautta aikaa saada joukkue valmiiksi, kuvailee ahmavalmentaja tuntemuksiaan kauden alun lähestyessä.
Edellisenä talvena Ahmojen maalin tilkitsi Sami Heinonen, jonka Jatkoaika valitsi kauden jälkeen sarjan parhaaksi maalivahdiksi. Heinosen siirryttyä SM-liigan puolelle Ahmat hankki maaliaan tilkitsemään nuoren Patrick Machreichin Itävallasta. Joukkueen parhaan pelaajan korvaaminen ei ole kaikkein helpoimpia tehtäviä.
- Heinonen oli mielestäni sarjan ehdottomasti parhaita maalivahteja. Näen, että Machreichilla on mahdollisuus hänen saappaansa täyttää, mutta tällä kohtaa on mahdoton sanoa, onnistuuko hän siinä vai ei, sillä se olisi pelkkää arvailua. Kovan homman takana se joka tapauksessa on, miettii Tormonen.
Joukkueen vastuu
Edelliskaudella yksi Ahmojen suurimmista ongelmista oli vaisu erikoistilannepelaaminen. Ylivoimapeli oli Mestiksen heikointa yhdessä sarjan viimeiseksi jääneen Diskoksen kanssa, vieläpä selvällä erolla muihin joukkueisiin. Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, yli- ja alivoimaa pelataan
runsaasti alkavallakin kaudella, joten pakkopeliin tarvittaisiin tehoja.
- Ylivoimapeliin kiinnitetään huomiota, se on selvä. Paljon sitä on harjoiteltu, mutta sitähän ei lopulta kuitenkaan tiedä, kuinka hyvin se lähtee
pyörimään, Tormonen pohtii.
Kysyttäessä Janne Tormosen valmentaman joukkueen tavaramerkistä Tormonen toteaa yhtenä sarjan tuoreimmista päävalmentajista, ettei sellaista taida vielä olla.
Esille hän nostaa kuitenkin joukkueen vastuun.
- Se on klisee, jota käytetään, mutta me ainakin yritämme saada konkreettisesti pelaajien selkäytimeen sen, että vastuuta tosissaan otettaisiin.
SM-liigassa valmentamista Tormonen ei vielä ole ehtinyt edes ajatella, kun Mestiksessäkään hän ei ole ehtinyt päävalmentajan roolissa montaa kuukautta olemaan, mutta yhden maalin hän on valmentajanuralleen asettanut.
- Haluan aina säilyttää inhimillisyyteni markkinavoimien aiheuttaman paineen edessä.
