Mielipide

Onko pätkätyöläisistä hyötyä?

LIIGA / Kolumni
Ruotsin verolainsäädäntö on aiheuttanut erikoisen kuvion maassa pelaavien ulkomaalaisvahvistusten sarjakausiin. Seurat solmivat kuuden kuukauden mittaisia sopimuksia ulkomaalaisten kanssa, koska tällöin verot jäävät reilusti alhaisemmiksi ja pelaajalle voidaan tarjota tuntuvasti suurempi palkkio. Tämän seurauksena näillä ns. artistisopimuksilla Ruotissa pelaavat ulkomaanavut tulevat mieluusti hakemaan alkutuntumaa kauteen Suomesta, Tapparassa tällainen vahvistus nähdään jo toisena kautena peräkkäin.

Tappara turvautuu tänäkin syksynä ns. artistisopimuksella Ruotsissa pelaavaan ulkomaanapuun, kun David Schneider liittyy joukkueeseen kuukaudeksi. Schneider vahvistaa Tapparan takalinjoja lokakuun puoleenväliin saakka. Kyseisen mahdollisuuden käyttäminen ei ole SM-liigassa uutta, eikä varsinkaan Tapparassa, jossa vastaavanlaisella sopimuksella kiekkoili viimesyksynä niinikään Ruotsissa loppukauden pelannut Nicholas Angell.

Sopimukset mahdollistuvat, kun Ruotsissa vain kuusi kuukautta maassa kerrallaan työtä tekevän verotus on selvästi alhaisempi kuin pidempään olevan, jolloin ruotsalaisseurat pystyvät tarjoamaan pelaajalleen paremman korvauksen, jos hän ei ole seuran vahvuudessa koko kautta. Suomi on näiden ulkomaalaispelaajien kannalta ihanteellinen paikka pelata puuttuva palanen alkukaudesta kovatasoisessa sarjassa, mutta omasta näkövinkkelistämme katsottuna tällaisten lyhyiden kesken kauden päättyvien sopimusten järkevyys herättää keskustelua.

Syksyllä 2007 Nicholas Angell pelasi Tapparassa 12 ottelua tehoin 0+1. Angell oli tullut Eurooppaan, koska halusi kehittyä kiekollisena puolustajana ja koki sen onnistuvan parhaiten Euroopassa. Hän pelasi ensin Norjassa yhden kauden ja siirtyi sitten Ruotsiin, jossa toiseksi ylimmällä sarjaportaalla tehtaili yli piste per peli teholukemat ja Tapparaan tuloaan edeltäneellä kaudella Elitserienissäkin 27 pistettä. Myös Tapparan visiitin jälkeen viimekaudella Brynäsissä syntyi puolustajalle mukavat 6+13 tehopistettä.

Näin ollen voidaankin sanoa, että Tapparassa hivenen vaisuhkoiksi jääneet esitykset tuskin olivat ainakaan miehen taidoista kiinni. Tapparassa oli viime kaudella kolme vahvaa hyökkäyssuunnan puolustajaa, eikä Rauli Urama peluuttanut Angellia siinä roolissa, mikä hänelle olisi parhaiten sopinut. Tämä on toisaalta ymmärrettävää valmentajan näkökulmasta: miksi kaavailla isoa ruutua pelaajalle, joka kuitenkin jättää seuran ennen ratkaisupelejä?

Toisaalta pelaajan motivaatio pelata "sata lasissa" seuran puolesta, jossa hän on tavallaan vaan pitämässä tuntumaa yllä varsinaista tähtäintä, eli loppukauden seuran pelejä varten, on myös aina kysymysmerkki. Toisaalta nämä pelaajat pelaavat ammatikseen ja heillä on sopimus myös tynkäperiodin seuran kanssa, joten ammattimies varmasti hoitaa hommansa esimerkillisesti. Silti tällaiset sopimukset mietityttävät ja kun sellainen on heti kauden alussa, niin moniko pelaaja on heti kauden alkaessa parhaimmillaan?

Kaikesta huolimatta David Schneider saanee paljon vastuuta, koska tiedetäänhän hänet jo TPS:n ja HPK:n ajoilta SM-Liigan kärkipään puolustajaksi. Tappara saa näin hetken helpotuksen ohuelta vaikuttavaan puolustukseensa, mutta on selvää, että lokakuussa Schneiderin vaihtaessa Tapparan Djurgårdeniin, hänen jättämään ruutuun odotetaan uutta vastaavanlaista vahvistusta. Tapparan kannalta sopimuksen suurimman hyödyn kuvittelisi olevan lisäajan saanti loppukauden pelaavan puolustajavahvistuksen hankinnassa.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös