Tamminen on ehtinyt toimia Ässien toimitusjohtajana kolmen kuukauden ajan. Alkuvaikutelma uudesta pestistä on myönteinen.
- Tämä aika on ollut mielenkiintoista ja erittäin työteliästä. Omiin mä en ole ikinä pelannut ja sen takia tänne tulinkin. Tämä on mulle uusi aluevaltaus ja varauduinkin siihen, että mulla riittää oppimista.
- Ei ole asioita, jotka olis mut yllättänyt. Mä tiesin heti tullessani, että moni asia on sekaisin ja talous kuralla. Sen tervehdyttäminen onkin talousvastaavana mun kaikkein vaikein tehtäväni.
Ässien olemassaoloa tunnuttiin pidettävän Porissa itsestäänselvyytenä, vaikka seuran tulevaisuus ehti jokin aika sitten olla vaakalaudalla. Tamminen onkin tullut Poriin herättääkseen ihmiset kylmään todellisuuten.
- Olen kiitollinen täällä vallitsevasta työnteon kunnioituksesta ja hihojen käärimisen meiningistä. Paskanjauhaminen on nyt lopetettu ja jokainen ymmärtää sen tosiasian, että ellei me saada tätä hommaa toimimaan, niin se loppuu. Ei ole olemassa mitään suojaverkkoja, Tamminen muistuttaa.
- Kaikkien vapaiden juttujen jakaminen loppuu. Me emme ole sosiaalitoimisto vaan liikeyritys - tällä hetkellä velkainen liikeyritys, joka pitää freshata iskukuntoon. Iso visio on, että neljän vuoden päästä Ässät on velaton, viimeisen päälle hoidettu pieni kiekko-organisaatio.
Uusi ilme
Korjaamista kaipaavia asioita Tamminen löytää kaikkialta Ässien toiminnassa.
- Parannettavaa on joka asiassa - kuluja pitää karsia ja tuottoa nostaa. Alkuvaiheessa pitää vielä priorisoida ja ryhtyä tekemään niitä asioita, jotka äkillisesti vaikuttavat jyrkkään käännökseen.
Tamminen on lähtenyt muokkaamaan myös Ässien ulkoisia puitteita. Pelipaidan lisäksi uusiksi on pistetty seuran toimistoa, ja syksyn aikana myös Isomäen jäähallia tullaan ehostamaan.
- Rahaa ei ole penniäkään, mutta tällaiset asiat täytyy panna kuntoon. Ihmisillä pitää olla tänne toimistolle tai halliin tullessaan sellainen fiilis, että perkele - nyt täällä tapahtuu ja mennään eteenpäin.
- Mä olen toisen polven yrittäjä ja pikkujätkästä saakka oppinut, että tässä toiminnassa pitää tuottaa enemmän kuin kulutetaan. Silloin kaikille osapuolille pitää tehdä selväksi, että me elämme ainoastaan katteella. Se henki pitää olla pelaajissa ja henkilökunnassa, Tamminen peräänkuuluttaa.
- Sen verran elämä on minua 53 vuoteen opettanut, että isot laivat kääntyvät hitaasti. Meillä on paljon pakkasta, ja sitä tilannetta on turha yrittää muuttaa vuodessa. Neljässä vuodessa se kuitenkin onnistuu pala kerrallaan. Jokainen organisaatiossa työskentelevä pitää saada ymmärtämään se yksinkertainen asia, että oma palkkansa pitää tienata moninkertaisesti. Oma lähtökohtani on, että ellen mä pysty joka vuosi tuomaan Ässille kymmenkertaisesti omaa palkkaani, niin olen epäonnistunut.
- Ja jos joku homma menee pieleen, niin selityksiä ei pidä keksiä, vaan miettiä kuinka homma saadaan toimimaan, Tamminen vaatii.
Kova yleisötavoite
- Tällä hetkellä tittelini ei ole toimitusjohtaja vaan varojenhankkija. Meidän tavoitteet on sillä puolella hyvin selkeät ja mun tehtäväni on hankkia myyntitiimimme kanssa yhteistyökumppaneilta kahdeksan miljoonaa markkaa, Tamminen selvittää.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että viime kaudella Ässät keräsi yhteistyökumppaneiltaan kuusi miljoonaa markkaa. Tamminen onkin lähtenyt liikkeelle kovin tavoittein. Esimerkiksi yleisötavoite on nostetttu viime vuoden keskiarvosta 3100 lukuun 3900, mikä tuntuu äkkiseltään kovalta haasteelta.
- Mä koutsasin täällä kaksi vuotta, jolloin ei ollut aition aitiota vaan pelkkä kylmä halli. Yleisökeskiarvo oli silloin 4750 ja mun logiikka sanoo, että se asiakas ei ole hävinnyt mihinkään. Nyt pitää vain saada tuote kuntoon ja myydä sitä.
Tammisen tavoitteena on löytää katsojia Isomäen lehtereille muualtakin kuin vain Porista.
- Me aloitimme jo maakuntavisiitit. Mun visio on, että Ässät on maakunnan urheilullinen veturi - mä en kuvittelekaan, että se ylimääräinen jengi tulee tuosta Liisankadulta. Me olimme jo Siikaisissa ja menemme Kankaanpäähän, menemme Kokemäelle ja menemme Huittisiin. Mun unelma on, että tuolla parkkipaikalla on 20 bussia, joilla ihmiset tulevat Siikaisista, Honkajoelta ja Kankaanpäästä katsomaan meidän matseja. Me jalkaudutaan tuonne maakuntaan ja koulutetaan uutta kannattajakuntaa, Tamminen julistaa.
- Mä uskon yksinkertaiseen periaatteeseen ”the more you give the more you get”. Tämä juttu pitää kuitenkin käydä myymässä, sillä se aika on ohi, jolloin vain avattiin hallin ovet ja pistettiin lehtisivun alakulmaan pieni ilmoitus pelistä.
Korkea vaatimustaso
Tamminen on tullut Poriin vääntämään pitkiä työpäiviä. Omalla esimerkillään han haluaa vaatia samanlaista omistautumista myös muilta.
- Valmentaessani täällä me oltiin kaksi kertaa perussarjan seitsemäntenä - paskaisessa hallissa oli silloin 4750 katsojaa ja me pelattiin playoff-kiekkoa. Lähdettyäni sijoitukset ovat olleet mitä ovat, ja mä en näe mitään syytä laittaa kelloani soimaan viideltä aamulla niin kuin tänään, jos jatkossakin pyöritään sijoilla 9-13. En varmasti.
- Pitsiturnauksessa sanoin joukkueelle ennen ensimmäistä peliä, etten odota meidän voittavan sitä turnausta kolmen jääharjoituksen jälkeen. Halusin jokaisen pelaajan kuitenkin miettivän kotimatkalla, oliko tämä tänään palkkansa arvoinen. Juhani Tamminen ei tule menestyvänä henkilöstöjohtajana Turusta Poriin sen takia, että me ollaan sijoilla 9-13 - ei todellakaan. Mä en tullut tänne rahan takia, sillä mä otan taloudellisesti turpaan pyöriessäni täällä. Ne kaksi vuotta Porissa olivat kuitenkin sellainen juttu, jonka mä haluan kokea uudelleen, Tamminen kertoo.
Ässien toimitusjohtajuus ei ole Tammiselle eläkevirka, vaan mies on liikkeellä projektihengessä.
- Haaste on se mistä mä tykkään - olen parhaimmillani vastatuulessa - ja mä olen päättänyt omistaa neljä vuotta elämästäni tälle asialle ja pistää sen kuntoon, piste.
Nurminen ja Bergeron
Ässien ensi kauden joukkueen rakentuminen sujui värikkäissä merkeissä, koska Tamminen antoi keväällä lausuntoja, joiden mukaan Ässissä saatettaisiin seuraavalla kaudella nähdä nimekkäitä pelaajia. Fanien arvostelu on ollut rankkaa sen jälkeen, kun yksikään näistä nimistä ei lopulta eksynytkään Poriin.
- Nyt täytyy tehdä kaksi asiaa selväksi. Mä en kirjoita niitä artikkeleja, vaan ne tekee ihan eri jätkät. Lisäksi se, kehen mä olen yhteydessä ja ketkä pelaa tässä organisaatiossa, ei ole koskaan sama asia. Jos halutaan, että kiekkoilu jatkuu, niin budjetti on ainoa tärkeä asia. Journalistit tekevät jutuissaan omia ykkösketjujaan, mikä on ihan ok. Ne artikkelit myyvät lehtiä, mutta eivät tee tätä joukkuetta, Tamminen muistuttaa.
- Mä olin kiistatta yhteydessä esimerkiksi Kai Nurmiseen. Kaitsu ilmoitti silloin neuvottelevansa TPS:n kanssa, mutta sovimme että jos mies ei pääse sopimukseen, niin palaamme asiaan. Lopulta Kaitsu meni TPS:ään ja sen jälkeen hyvin korrektisti todettiin, että case closed.
- Mun tehtäväni on kuitenkin olla näihin jätkiin yhteydessä, koska silloin saattaa käydä niin kuin Bergeronin tapauksessa kävi. Mies nosti Baselin ylös, saa täällä yhden kolmasosan siitä palkasta jonka sai Sveitsissä, halusi tulla tänne ja halusi osoittaa kykynsä. Jos on kannattajia, jotka epäilee Bergeronin taitoja, niin tulkaa tuonne häkkiin ja palataan asiaan keväällä. Mä sanon tässä ja nyt, että pysyessään terveenä Bergeron on 15 parhaan joukossa pistepörssissä.
Scott Langkow’n jääminen Ässien ykkösmaalivahdiksi ratkesi vasta suhteellisen myöhäisessä vaiheessa. Tilanteeseen liittyen Tamminen tyrmää tiedon, että Mika Pietilä olisi ollut Ässien ensisijainen vaihtoehto joukkueen uudeksi veskariksi.
- Ei se asetelma ollut mikään Pietilän ja Langkow’n välinen. Tilanne oli se, että joko pistetään pöytään iso satsaus tai otetaan riski. Ja se oli todella kaukana, että Pietilä olisi tullut - en tiedä, mistä nämä Pietilä-kohinat lähtevät liikkeelle. Jos me emme olisikaan lähteneet siitä, että rahat laitetaan ulkomaalaiseen huippujätkään, niin kyllä me se riski oltaisiin otettu nuoren molarin kanssa.