Oilers vaihtoi strategiaansa siirtorajalla − fyysisyyden tilalle taitoa ja nopeutta

NHL / Kolumni
Edmonton Oilers ei juuri parantanut osakkeitaan siirtorajalla tulevaa kautta ajatellen. Organisaatio yrittää muuttaa suuntaansa hankkimalla nopeutta ja taitoa laituriosastolleen. Kaupatuista pelaajista saatu vastine oli kuitenkin kaukana toivotusta.

Edmonton Oilersin osalta vuoden 2018 siirtotakaraja oli pettymys. Oilersin tavoite siirtorajalla oli hankkia lähellä NHL-paikkaa olevia nopeita ja taitavia lupauksia, jotka voisivat parantaa joukkuetta vuoden tai parin sisällä.

Tulos jäi kuitenkin todella laihaksi. Katastrofaalisen kauden pelannut Oilers on jo ajat sitten menettänyt pudotuspelimahdollisuutensa toimitusjohtaja Peter Chiarellin epäonnistuttua kesän hankinnoissaan.

Siirtorajalla saaduista pelaajista vain Nashville Predatorsista hankittu Pontus Åberg täyttää Oilersin asettamat kriteerit ja hän saanee tilaisuutensa Oilersin kärkiketjuissa. Sen sijaan Patrick Maroonista vastineeksi saatu J.D. Dudek tuskin pelaa peliäkään NHL-tasolla.

Sinänsä on ironista, että Oilers etsii Taylor Hallin ja Jordan Eberlen kaltaisia pisteahneita pikakiitureita juuri, kun edellä mainittu kaksikko on kaupattu pois. Eberlestä viime kesänä vastineeksi saatu Ryan Strome on pelannut vahvaa kevättä vähän hiljaisemman syyskauden jälkeen. Eberlen kaltaista pistenikkaria hänestä ei kuitenkaan vielä ole tullut.

Hallin korvaajaksi kesällä 2016 vapaana agenttina hankitun Milan Lucicin taso on joulun jälkeen romahtanut eikä hän ole tehnyt 25 otteluun maaliakaan. Lucicin pistesaldo viimeisestä 27 ottelusta on murheellinen 0+5=5. Se on kärkiketjujen hyökkääjältä luvattoman vähän.

Hall-kaupassa New Jersey Devilsistä tullut Adam Larsson on ollut kaukana viime kauden tasostaan. Syynä tähän ovat olleet loukkaantumiset ja hänen isänsä kuolema, jotka molemmat ovat vaikuttaneet Larssonin peliin.

Epäonnistuminen siirtorajalla tarkoittaa sitä, että Chiarellin on onnistuttava kesän hankinnoissaan.

Tämän kauden Oilers on ollut liiaksi Connor McDavidin ja Leon Draisaitlin varassa. Kaksikko on ollut totutun tehokas, mutta ei ole yksinään pystynyt hilaamaan Oilersia pudotuspeleihin. Ryan Nugent-Hopkins on antanut hyvää taustatukea, mutta Oilersin laituriosasto on kuitenkin jäänyt todella ohueksi.

Jesse Puljujärvi ja Kailer Yamamoto eivät vielä tällä kaudella olleet valmiita NHL-läpimurtoonsa. Drake Caggiula ja Anton Slepyšev pettivät pahasti, tosin Slepyšev on keväällä parantanut pistetahtiaan.

Myös Oilersin puolustuskalusto on ollut kaukana viime vuoden tasostaan. Andrej Sekera oli puoli kautta sairastuvalla, ja hänen poissaolonsa näkyi. Myös Oscar Klefbom on pelannut lähes koko kauden loukkaantuneena.

Matt Benning joutui aivan liian isoon rooliin eikä hän ollut siihen lainkaan valmis. Yksi harvoista valopilkuista on ollut Darnell Nurse, joka vaikuttaa ottaneen askeleen kohti liigan eliittiä.

Oilersin erikoistilannepelaaminen on kuluvalla kaudella ollut katastrofi isolla K:lla. Joukkueen alivoimapeli on liigan historian heikoimpia, eikä ylivoima ole toiminut läheskään yhtä hyvin kuin edelliskaudella. NHL-tasolla on turha haaveilla menestyksestä jos nämä osa-alueet eivät ole kunnossa. Moni fani onkin vaatinut valmentaja Todd McLellanin päätä pölkylle.

Epäonnistuminen siirtorajalla tarkoittaa sitä, että Chiarellin on onnistuttava kesän hankinnoissaan. Oilersin johtoporras ei taatusti katsele hyvällä toista peräkkäistä katastrofikautta.

» Lähetä palautetta toimitukselle