− Liigan pitäisi miettiä tätä markkinointia uusiksi ja nostaa Nuorten SM-liigaa "freimille". Tämä on hyvä tuote! Nuorten SM-liigaa voisi pelata osittain vaikka turnausmuotoisena.
Nämä sanat lausui tuolloin tulevien kultamitalistien valmentaja Timo Lehkonen Jatkoajan kotikisoja muistelleessa jutussa joulukuussa 2015. Jos kyseisen lausunnon perusteella olisi tuolloin tehty osakekauppaa, olisi kyseessä ollut voittoja tuova vihje. Tuon vihjeen arvo kasvoi loppiaiseen mennessä ison siivun.
Syksyllä Patrik Laine ja Jesse Puljujärvi olivat mukana Liigan jutuissa ja vertailuissa. Yhteistyötä ja nuorista kiekkoilijoista ammentamista tarvitaan kuitenkin entistä laajemmalla säteellä.
Joillain paikkakunnilla se tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa ainoat tavoitteet ovat yleensäkin nuorten kiekkoilijoiden kehittämisessä
Nuorten pelaajien arvo nousi toisen lyhyen ajan sisään voitetun MM-kullan myötä entistä korkeammalle. Olemme saaneet todistaa aivan poikkeuksellisten lahjakkuuksien syntyä.
Vähintään yhtä olennaista on kuitenkin se, mitä tapahtuu kärjen takana. Mitä tapahtuu kaikille Nuorten SM-liigan kiekkoilijoille sekä junioriseuroille. Niin, ja mitä tapahtuu Liigalle ja Mestikselle.
Kärkitapahtumien kiinnostus on nyt huipussaan. Arvokisat ja Liigan finaalit vetävät katsojia erittäin hyvin vuodesta toiseen. Samaan aikaan toinen totuus on kuitenkin se, että katsojien kokonaismäärä laskee, Liigan tv-osuudet uhkaavat tippua nykyisen tv-sopimuksen päättyessä, ja Mestis seilaa tuuliajolla. Nuorten SM-liiga taas on siinä sivussa, potentiaalinen sarja, jonka pariin katsojat eivät joka paikkakunnalla vaivaudu.
Tämä avainkolmikko ja juniorisarjat yleisesti tarvitaan lähemmäksi toisiaan. Kun Liigaa ja Mestistä pitää tervehdyttää, on kaikkein paras keino tuoda ne vielä lähemmäksi oman kylän poikia ja junioriseuroja.
Poikien taitotaso myydään kykyjenetsijöille ja NHL:lle jo 15-18-vuotiaina, mutta Suomeen vasta MM-kullan myötä? Järjetöntä tuhlausta.
Yhtenäiset pelaajapolut vauvasta vaariin, yhtenäisemmät pelitavat seuran sisällä, kärki ja myyntivaltikka omissa pojissa. Tulevissa puljujärvissä ja laineissa.
Väitän, että etenkin pienemmillä paikkakunnilla se on pian ainoa tapa selviytyä. Aloitetaan downgreidaus amatööriyyteen markkinoimalla se oikein − menemällä entistä keskittyneemmin oma pelaajapolku edellä.
"Hei, meidän mestaruutemme on tuottaa Nuoria leijonia"
"Hei, me olemme tuottaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana kahdeksan NHL-varausta"
"Hei, me olemme dominoiva A-nuorten liigaseura, ja meillä käy 2 000-3 000 henkeä peleissä"
Joillain paikkakunnilla se tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa ainoat tavoitteet ovat yleensäkin nuorten kiekkoilijoiden kehittämisessä, ei liigamestaruuksista tai liigapaikasta haaveilemisessa.
Nyt, kun he dominoivat, on joukkueen perusjantterien nimellä myyty pari hassua makkaraa ja A-nuorten pudotuspelilippu vitosella.
Ei OHL:n barriecoltseissa ja erieotterseissa tai USA:n tietyissä yliopistokaupungeissa tarvita NHL-seuraa, kun siellä on loistava juniorisarjan joukkue. Miksei jonkun paikkakunnan ykkösseura voisi olla dominoiva Nuorten SM-liigan seura tai rehellisesti kasvattajaseuraksi markkinoitu Mestis-seura? Rehellisyys ja tulevaisuus myyvät.
Kaiken taustalla pitää muistaa, että edes kultaleijonista kaikki eivät myy enää muutaman vuoden päästä lippuja Liigassa, kun ura ei lähtenytkään miesten tasolla lentoon. Nyt, kun he dominoivat, on joukkueen perusjantterien nimellä myyty pari hassua makkaraa ja A-nuorten pudotuspelilippu vitosella. Olisiko kannattanut saada jengi katsomaan nuoria tähtiä jo pari vuotta sitten?
Nuorten itsensä kehittymisen kannalta tarvitaan kyllä miesten että nuorten sarjoja. Pelaajapolkuja on yhtä paljon kuin pelaajiakin. Jos Hämeenlinna luopuisi liigapaikastaan ja keskittyisi juniorityöhön, tarvitsisi se edelleen yhteistyötä miesten sarjojen kanssa tuottaakseen mahdollisimman hyviä pelaajia. Toinen on 17-vuotiaana valmis Liigaan, toinen tarvitsee pari vuotta enemmän nuorten sarjaa.
Yhteistyön jääkiekko pitäisi sanana lainata seurarakenteiden miettimiseen. Pitääkö joka paikassa kituuttaa monen onton pöntön varassa, vai voiko sarjoja ja seuroja lähentää entisestään? Aivan varmasti voi.
Myykää Nuoret leijonat jo silloin, kun heitä rakennetaan. Älkää itkekö heidän peräänsä sitten, kun loisto on ohi, poika NHL:ssä tai sarja muuten vain mammuttitaudin 10 vuotta kestäneissä jälkioireissa.
