SM-liigan parhaimmat pelaajat kaikkosivat jälleen eikä heitä ensi kaudella liigajäillä nähdä. Eipä siinä mitään uutta ole, mutta sen sijaan muutos on nähtävissä nuorten pelaajien sekä kakkosryhmän pelaajien kohdalla.
Aiemmin kukaan ei olisi edes sanallakaan pohtinut Ilkka Pikkaraisen tai Hannu Toivosen NHL-sopimuksien mahdollisuuksia. Toivonenhan on vielä aivan pikkupoika, jolla on vasta yksi liigakausi tilillään ja Pikkarainen on kolmosketjun sarjajyrä. Mutta niin vain NHL-sopimukset löytyvät nyt molempien takataskuista.
Parhaiden pelaajien lähtö parhaaseen sarjaan on aivan luonnollista ja ymmärrettävää. Kaikki pelaajathan tietysti haluavat pelata kovimmassa sarjassa ja kaipaavat uusia haasteita. Huippupelaajien tilalle on aina kuitenkin SM-liigassa noussut uusia, nuoria tähtiä. Nyt, ja oletettavasti myös jatkossa, nämä nuorukaisetkin vaihtavat rapakon toiselle puolelle. Kenestä nyt saadaan SM-liigan huipputähti?
Kohtuuton siirtoraja?
Vasta heinäkuun puolivälissä oleva siirtotakaraja tuntuu liigaa seuraavan näkövinkkelistä kohtuuttomalta, mutta todellisuudessa kyseessä on vain NHL:n ja sen pelaajayhdistyksen kädenojennus eurooppalaisten seurojen sekä lajiliitto IIHF:n suuntaan. Halutessaan NHL-seurat voisivat napsia pelaajia Euroopasta kuten tykkäävät eikä siinä olisi kenelläkään pahemmin nokannaputtamista.
Saman on todennut myös IIHF:n sveitsiläinen puheenjohtaja Rene Fasel, jonka kommenteista on rivien välistä luettavissa tyytyväisyys siihen, että heikossa asemassa olevat eurooppalaisseurat sekä lajin kattojärjestö saavat edes jotain almuja NHL:n taholta. NHL:n budjettiluvuissa vuosittain IIHF:lle maksettava noin 10 miljoonan dollarin könttäsumma on taskurahoja, mutta eurooppalaisille seuroille kyseessä ovat merkittävät eurosummat.
Pelaajan edellisten kausien seuroille maksettava n. 150 000 euron korvaus NHL-lähtijöistä riittäisi jo kovan luokan paikkaajien hankkimiseen, varsinkin kun myös palkkabudjetista useimmiten lohkeaa pois iso siivu. Mutta tässä vaiheessa kesää on melko toivotonta enää ainakaan Euroopan markkinoilta löytää vapaita pelaajia, sillä kaikki on kiinnitetty sopimuksiin jo hyvän aikaa sitten.
Millainen tulevaisuus nähdään?
Tällä hetkellä SM-liigasta ei enää voida puhua maailman toiseksi kovimpana kiekkosarjana - jos näin on koskaan edes ollutkaan. Sen sijaan kotoisesta liigastamme on pikavauhtia muotoutumassa NHL:n kasvattajasarja. Lähes kaikkien lupaavien nuorten pelaajien tavoitteena on NHL ja SM-liiga toimii vain välietappina. Aiemmin nuorukaiset ajattelivat aivan toisin. SM-liiga oli kuningas ja hyvät otteet liigassa ja maajoukkueessa saatettiin ehkä palkita mahdollisuudessa NHL:ssä. Nykyään kaikki tähtää, ja kaikki tähtäävät, vain ja ainoastaan taalajäille.
Tässä kuviossa SM-liigan rooli ei näytä mairealta, varsinkin kun muissa eurooppalaisissa sarjoissa paahdetaan liigasta ohi. Muiden sarjojen menetykset NHL:ään ovat myös merkittävät, mutta sarjojen tila on silti huomattavasti parempi. Venäjän RHL:ssa maksetaan jo monin osin Euroopan parhaita palkkoja, ja tämän ansiosta venäläisseurat pystyvät pitämään kiinni omista pelaajistaan entistä paremmin.
Sama tilanne on myös Tsekeissä, jossa Extra-liiga on nousussa eivätkä SM-liigan seurat pysty enää houkuttelemaan tsekkitähtiä Suomeen entiseen malliin. Ruotsin Elitserien houkuttaa puolestaan esimerkiksi rahastointimahdollisuudellaan, ja suomalaisten tähtipelaajien virta on viime kesinä ollut surullinen.
Tähdet lähtevät NHL:ään, tulevat tähdet lähtevät NHL:ään ennen läpimurtojansa liigassa, loput tähdet lähtevät Ruotsiin. Tsekeistä ja Venäjältä ei kovia vahvistuksia enää saada. Mitä jää jäljelle, kolmosketjun duunarilaitureita? SM-liiga ei ole enää tähtisarja, pikemminkin tähdenlento, loppuunpalanut aurinko.
Ehkei kaikkea olekaan menetetty... vaikka se Kukkonen menikin
Toivoa kuitenkin yhä on. Juniorimylly jauhaa kovia pelimiehiä jatkuvasti, ainakin siitä päätellen, että suomalaisnuorukaiset niin kysyttyjä NHL-piireissä ovat. Huimista menetyksistä huolimatta SM-liiga on yhä erittäin kovatasoinen ja pelaajia kehittävä sarja.
NHL:n ja IIHF:n välinen sopimus umpeutuu tulevan kauden jälkeen, samoin kuin NHL:n ja pelaajayhdistyksen välinen työehtosopimus. Minkälaisen järjestelyn eurooppalainen lajiliitto NHL:ltä saa sekä esimerkiksi se, millaiseksi tulokkaiden palkkaus muodostuu NHL:ssä, vaikuttavat merkittävästi SM-liigan tulevaisuuteen.
Haaveissa tietysti olisi se, että NHL-seurat joutuisivat maksamaan hankkimistaan europelureista kovemman hinnan. Suotavaa olisi myös, että päätökset NHL-lähtijöistä saataisiin huomattavasti nykyistä aiemmin. Tulokkaiden selvästi alempi palkkauskin varmasti olisi omiaan pidättelemään suomalaislupauksia liigassa pidempään.
Näiden kaikkien toteutumisen varaan ei kuitenkaan kannata laskea, yhtä hyvin tilanne saattaakin olla päinvastainen ja tilanne vain pahentua entisestään. Monin osin SM-liiga sekä sen päättäjät ovat voimattomia, mutta Euroopan sisäisessä kilpailussa liiga on pakko nostaa kukkulan kuninkaaksi, muuten ei kunnian kukko laula.