Mielipide

Neljä väitettä: Jokipoikien täysosuma

MESTIS / Kolumni
Jokipoikien menestys Mestis-kaudella 2011–2012 yllätti monet. Edelliskaudella sekoilleella joensuulaisseuralla oli toki vaikeutensa varsinkin alkukaudesta, mutta keväällä ärjy näytti kyntensä etenemällä aina finaaleihin saakka.

Niukasti hopealle jääneen joensuulaislauman otteita ja tulevaisuuden visioita puivat Jatkoajan toimittaja Renne Ohtonen ja elävä legenda, Jokipoikien hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen.

Kausi oli Jokipojilta todellinen nappisuoritus, vaikka kirkkainta mitalia ei saavutettukaan?

Renne Ohtonen: Lähinnä playoffpaikka mielessä kauteen lähtenyt joensuulaisseura onnistui yllättämään monet kiekkoihmiset yltämällä aina finaaleihin saakka. SaPKo ja Jukurit jäivät kiistatta lähtöviivalle punapaitojen osoitettua voimansa ratkaisuhetkillä. Jarno Pikkaraisen aikainen kuri ja voittamisen kulttuuri palautui rytinällä Mehtimäelle.

Pentti Matikainen: Lähtökohdat huomioiden, urheilullisesti kausi oli todellakin nappisuoritus. Muutosprosessi oli iso ja pelaajistossa sekä valmentajistossa oli paljon muutoksia. Tiedettiin, että varsinkin alkukausi tulee olemaan vaikea, mutta siitä selvittiin kunnialla. Paineita oli toki paljon monesta suunnasta joukkuetta ja johtoporrasta kohtaan.

Taloudellisestikin pystyimme menemään eteenpäin. Kokonaisuutena kauden arvosana on hyvä.


Pentti Matikainen on oikea mies johtamaan uudistuvaa seuraa.
Joona-Pekka Hirvonen - http://jphirvonen.net/

Vaikka Antti Ore olisikin ollut maalilla koko kauden, tätä parempaan tulokseen ei olisi siinäkään tapauksessa pystytty?

Ohtonen: Jokipoikien maalivahtitilanne herätti keskustelua varsinkin siirtorajan kynnyksellä, kun seura päätti suorittaa vaihtokaupan lainaamalla Espooseen selkeän ykkösvahti Antti Oren saadessaan tilalle suuren kysymysmerkki Lars Voldenin. Alle kaksikymppinen norjalaisveska selätti kaikki epäilykset ja nousikin kenties sarjan parhaaksi veskariksi pudotuspeleissä.

Matikainen: Totta. En usko, että Voldeniin kaaduttiin yhdessäkään ottelussa. Ei Ore olisi varmastikaan pystynyt meitä tuon pidemmälle viemään. Molemmat pelasivat omilta osiltaan erinomaisen kauden. Antti on pitkään hakenut liigapaikkaa, sai nyt sen mahdollisuuden ja todennäköisesti pelaa myös ensi kaudella Espoossa.

Pystyttiin taas tuottamaan yksi pelaaja liigatasolle. Se on mun mielestä osoitus siitä laadukkaasta päivittäisestä työstä, jota Joensuussa tehdään. Se asia on tiedossa, että jos pelaaja halutaan liigaan, niin me emme voi kynsin hampain taistella hänestä. Tilanne on oikeastaan sama, jos joku halutaan liigasta NHL-jäille.

Toivottavasti onnistumme tuottamaan lähiaikoina myös lisää pelaajia liigaan. Janne Juvosenkin tapaus on hyvä esimerkki. Se luo myös ulkopuolisille uskottavuutta organisaatioon ja uskoa siihen, että Joensuu on hyvä kiekkokaupunki, jossa tehdään laadukasta työtä.

Jokipojat oli liikaa muutamien ratkaisijoiden varassa. Omista kasvateista ei ratkaisuvoimaa juurikaan löytynyt. Suurin ero Sportiin finaaleissa oli juurikin materiaalin leveys?

Ohtonen: Suurimman osan kaudesta joensuulaiset roikkuivat Juuso Rajalan ja Mikael Ruohomaan johtamien viisikoiden tehojen varassa. Finaalipeleissä vaasalaisten tiivis puolustuspää onnistui peittämään kyseiset ketjut, jolloin alaketjuista olisi pitänyt löytyä vastuunkantajia.

Kaikki ottelut toki ratkesivat vaivaisen yhden maalin erolla ja kaksi jatkoajan jälkeen, mutta materiaalin leveys ja jarruketjujen panos oli Sportille huomattavasti suurempi.

Matikainen: Marginaalit olivat erittäin pieniä. Silloin, kun pelataan isoista asioista, sattumallakin on merkitystä. Nytkin liigafinaaleissa nähtiin, että vaikka toinen voitti otteluin 4-1, niin joka pelissä oli pienistä asioista kyse.

Seura on mennyt organisaationa eteenpäin reippaasti ja tulevaisuus näyttää erinomaiselta. A-nuorten liiganousu on tästä hyvä esimerkki ja voi houkutella entistä enemmän tasokkaita nuoria pelaajia Joensuuhun?

Ohtonen: Matikaisen panos suunnassa kohti uskottavaa seuraa on väistämätön ja on ylivoimaisesti suurin kiekkovaikuttaja Joensuussa ja kenties koko Mestiksessä. Seurassa puhaltavat uudet tuulet ja tulevaisuudessa liiganousustakin voidaan alkaa haaveilla, kun organisaatio alkaa olla kuosissaan. Toiminnasta on tullut fiksua.

Nuoret Ärjyt onnistuivat kampeamaan itsensä ikäluokkansa korkeimmalle sarjatasolle ensimmäistä kertaa sitten kauden 2001–2002. Merkitys on valtava ja se lisää kiinnostavuutta myös edustusjoukkueessa. Sarjanousu voi houkutella liigaorganisaatioihinkin kosiskeltuja lupauksia jäämään Joensuuhun.

Matikainen: Toimiva juniorituotos on valtava osa tätä kivijalkaa, siihen on pyritty. Junioripuolelle pitäisi onnistua ohjaamaan tarpeeksi laadukasta valmennusta.

Organisaatio pitää saada siihen kuntoon, ettei tarvitse miettiä, hoituuko tietty perusasia huomenna, ylihuomenna vai kuukauden päästä. Se on haaste myös hallituksessa yrittää rakentaa sellainen taustaryhmittymä, joka pystyy edesauttamaan ja keventämään operatiivisen tason työtä omalta osaltaan.

Sen jälkeen saatamme tulla pisteeseen, jossa voimme alkaa visioida, voiko joensuulainen joukkue pelata korkeimmalla sarjatasolla. Se on vielä kaukainen haave ja sen eteen pitää tehdä monella tasolla hurjasti työtä. Uskottavuus kuitenkin syntyy ajan funktiona, se rupeaa näkymään pitkässä juoksussa. Jos ei uskalla tavoitella mitään suurta, ei tule mitään saavuttamaankaan.

» Lähetä palautetta toimitukselle